Kokeile kuukausi maksutta

Energiatehokkuus yksin ei pelasta maapalloa – hiilitehokkuus pelastaa

Tietoa kirjoittajasta Ilkka Alvoittu
Hankekehitysjohtaja, NCC Rakennus Oy
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Työsuhdeauto on kausikortti luonnon tuhoamiseen. Autoilija maksaa kiinteän summan kuukaudessa auton käytöstä riippumatta siitä, kuinka paljon hän ajaa. Jossakin kohtaa verottaja saattaa puuttua autoedun arvoon, jos ajettuja kilometrejä on paljon, mutta harvoin olen kuullut, että näin tapahtuu. On hurskastelua ajaa vähäpäästöisellä autolla, kun järjestelmä houkuttelee ottamaan auton ajoon aina kun siltä tuntuu ja usein silloinkin, kun siltä ei tunnu. Tämän lisäksi kaasujalka voi olla toisinaan raskaampi, kun polttoainekulut eivät rasita omaa lompakkoa. Pihalla seisova auto – vaikka isopäästöinenkin – ei kuluta luontoa.

Sama analogia liittyy myös asumiseen. Esimerkiksi asuntomessuilla on aiemmin esitelty energiatehokkaita taloja, jotka ovat olleet varsin suuria, 200–300 neliötä. Niihin muuttaa usein vain kaksi aikuista ja 1–2 teiniä, jotka hekin muuttavat muutaman vuoden jälkeen omilleen. Asumisväljyys on hyvä, mutta liika on liikaa.

On sanottu, että suomalaiset asuvat ahtaasti verrattuna esimerkiksi ruotsalaisiin. Me unohdamme usein, että monella meistä on kesämökit ja toisilla vielä maja Lapissa. Nämä yhdessä nostavat meidän asumisväljyytemme hyvin kohtuulliselle tasolle.
Vaikka talo on toteutettu energiatehokkuutta parantavalla tekniikalla, on kaikki rakennetut kuutiot kuitenkin lämmitettävä ja rakennettava seinien lisäksi nuo kaikki energiatehokkaat tekniset ratkaisut. Energiatehokkuus on yksi näkökulma, kun mietitään maapallon tulevaisuutta. Rakennus itsessään on kohtuullisen suuri hiilidioksidin tuottaja rakennusmateriaalien ja rakentamisen osalta. Onneksi viime aikoina on esitelty vaihtoehtoja myös pienistä tehokkaista omakotitaloista.

Järkevää rakentamista ja asumista on, että ollaan nuukia rakentamisaikana ja jatketaan nuukuutta myös käytön aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että talot tai asunnot ovat kohtuullisen kokoisia. Teknisten järjestelmien tulee olla yksinkertaisia rakentaa ja käyttää ja niiden käyttöiän olla pitkä. Suomi on täynnä rakennuksia, jotka mahdollistavat energiatehokkaan käytön, mutta joiden käyttäjät eivät osaa käyttää niitä oikein.

Määräyksissä ja ohjeissa tulisi huomioida myös se, että rakennuksen koko elinkaari on hiilitehokas. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että määräykset joustaisivat silloin kun siihen löytyy hyvä peruste. Esimerkiksi asuntorakentamisessa ei kaikissa kunnissa hyväksytä poistoilman seinäpuhallusta. Poistoilman johtaminen kanavia pitkin katolle lisää kohtuullisen paljon rakennukseen sidotun hiilidioksidin määrää peltikanavina ja betonihormeina.

Kierrätys ja sekajätteen määrä on jäänyt tässä keskustelussa kovin vähäiseen rooliin. Eräässä hyvin tuntemassani rakennusliikkeessä ryhdyttiin miettimään sekajätteen määrän pienentämistä. Aiemmin sekajätteen osuus oli 60 prosenttia koko jätemäärästä. He asettivat itselleen kunnianhimoisen tavoitteen vähentää sekajätteen määrää 40 prosenttiin kaikesta jätteestä. Nyt näyttää siltä, että sekajätteen määrä on vain 10 prosenttia kaikesta jätteestä. Tässä yhteydessä myös kierrätyksen osuutta on kasvatettu huomattavasti ja siitä on onnistuttu tekemään bisnestä, eli jätteestä saadaan myös tuloa.

Hyveellisiä ihmisiä maapallon näkökulmasta ovat ne, jotka asuvat tarpeenmukaisessa kerrostaloasunnossa lähellä palveluja, joilla ei ole mökkiä ja jotka omistavat vähäpäästöisen auton työsuhdeauton sijaan. Hyveellisiä ovat ne rakentajat, jotka mahdollistavat tämän kaiken ja tekevät kaikkensa, että tässä onnistutaan – asenne ratkaisee.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Energiatehokkuus yksin ei pelasta maapalloa – hiilitehokkuus pelastaa”

  1. Melko optimistista väittää, että maapallo pelastuu. Ihmisen suunnaton tyhmyys tuhoaa maapallon ennemmin tai myöhemmin.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Ilkka Alvoittuhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/ilkka-alvoittu/