Kokeile kuukausi maksutta

Tampereen teknillisen yliopiston tutkimusjohtaja Juha Vinha arvioi tässä lehdessä Frame-projektin pohjalta, että eristeiden lisäämisessä ollaan jo kriittisillä rajoilla. Hän kysyy, voidaanko energiatehokkuusvaatimusten täyttäminen perustaa jatkossa teknisten laitteiden varaan.

RT:n eristeteollisuuden kanta on, että EU:n jäsenmailleen asettamien rakennusten energiatehokkuusvaatimusten elinkaarikustannustehokas täyttäminen suomalaisissa ilmasto-olosuhteissa vaatii rakennusten rakenteelliselta energiatehokkuudelta vähintään passiivitasoa, etenkin pientaloissa. Tämä perustotuus on yritetty kyseenalaistaa Frame-projektin tutkimuksilla lähtötietoja ja perusolettamuksia tarkoitushakuisesti säätämällä.

Kun Frame-projektissa tarkastellaan esimerkiksi passiivitason lämmöneristyskerroksen vaikutusta rakennuksen kesäiseen jäähdytystarpeeseen, on unohdettu, että passiivitason rakenteelliseen energiatehokkuuskonseptiin kuuluvat myös passiivitason ikkunat ja vaipan tiiveys sekä massiivisuuden hyödyntäminen.

Passiivitasoisella rakenteellisella energiatehokkuudella tarkoitetaankin kokonaisuutta, joka muodostuu rakennuksen vaipan (ml. ikkunat) lämmöneristävyydestä ja tiiveydestä sekä vaipparakenteen sisäpuolisesta lämpökapasiteetista. Lisäksi tärkeänä osana passiivitalokonsepteissa ovat arkkitehtoniset ratkaisut, kuten ikkunoiden varjostukset ja katokset, jotka suojaavat myös viistosateilta.

Frame-projektissa on siis vastoin teollisuuden toiveita tutkittu tiedossa olleita kosteus- ja sisäilmaongelmia aiheuttavia ”itsestäänselvyyksiä”, kun olisi pitänyt tutkia turvallisia passiivitasoratkaisuja. Nykypäivän käytännön mukaan mitättömillä lämmöneristeratkaisuilla 60-, 70-, 80-luvuilla rakennetusta rakennuskannasta löytyy väärien rakenneratkaisujen ja rakennustapojen takia pahoja kosteus- ja sisäilmaongelmia. Kuten aina, myös energiatehokkuuden haasteissa asian ydin on oikeanlaisissa rakenneratkaisuissa.

Kaikilla eristeteollisuuden materiaalivaihtoehdoilla (mineraalivilla, EPS, PUR, XPS ja puukuitu) saadaan toteutettua tutkitusti turvallisia ja terveellisiä passiivitason rakenteellisen energiatehokkuuden ratkaisuja, joita on hyvällä menetyksellä jo käytetty olemassa olevissa passiivitalokohteissa. Tämä kuitenkin vaatii tuotevalmistajien ohjeiden asianmukaista noudattamista niin suunnittelupöydällä kuin työmaaolosuhteissa.

On tietenkin selvää, että passiivitason rakenteelliset energiatehokkuusratkaisut edellyttävät suunnittelijoilta ja etenkin työmaatoteutukselta enemmän ammattitaitoa ja osaamista kuin aiemmin. Energiatehokkaiden passiivitason ratkaisujen koulutuksen ja sitä kautta osaamisen lisääminen onkin RT:n eristeteollisuuden valtiovallalle ja oppilaitoksille heittämä haaste, johon olisi tartuttava, jotta Suomi pystyisi täyttämään EU:n asettamat energiatehokkuusvaatimukset. Lisäksi RT:n eristeteollisuus peräänkuuluttaa rakennusten energiatehokkuuteen liittyviltä rakentamismääräyksiltä johdonmukaisuutta ja ehdottaa, että YM esittelisi jo vuonna 2015 rakennusten passiivitason energiatehokkuusvaatimukset täyttävät rakentamismääräykset.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Eristäminen on turvallista”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Ari Ilomäkihttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/ari-ilomaki/