Syksy kylmensi ilmat ja opiskelijoiden tulo kaupunkeihin kuumensi tänäkin vuonna keskustelun vuokra-asuntopulasta. Vuokra-asuntomarkkinoista on vaikea muodostaa selkeää mielipidettä, koska markkinoiden toimivuudesta ja koostakin liikkuu paljon ristikkäisiä arvioita. Iso osa vuokra-asunnoista on yksityisten ihmisten omistuksessa ja merkittävä osa VVO:n ja Saton asunnoista kuuluu tulo- ja varallisuusrajoitusten piiriin.
Rakli esittää yhdeksi ratkaisuksi osakeyhtiömuotoisia kiinteistösijoitusrahastoja. Ne toisivat välillisen sijoittamisen asuntoihin tavallisten ihmisten ulottuville. Nyt piensijoittajan ainoa mahdollisuus on suora omistus. Yksityisten vuokra-asuntojen suuri määrä osoittaa ainakin sen, että piensijoittajat pitävät asuntoja kiinnostavina.
Väen pakkautuminen kasvukeskuksiin lienee tosiasia, jota vastaan on turha hangoitella. Muuttajilla ei usein ole isoa säästettyä tai perittyä varallisuutta, joten vuokra-asuminen on monelle ainoa vaihtoehto. Kysyntä kasvaa, mutta uusien vuokra-asuntojen rakentaminen on tunnetusti ollut aallonpohjassa vuosia. Pienten asuntojen saatavuutta kärjistää varmasti suunniteltu kakkosasunnon 250 euron verovähennysoikeus.
Potkua vuokra-asuntomarkkinoille kaivataan. Osakeyhtiömuotoinen kiinteistörahasto poistaisi kaksinkertaisen verotuksen ongelman. Valtiovarainministeriö on jarrutellut sitä vuosia, koska se pelkää veronkiertoa. Ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun rahoituksen prosessori Eva Liljeblom uskoo, että veromenetyksiä ei tulisi. Ne sijoittajat, jotka haluavat sijoittaa veroneutraalisti, tekevät sen. Osakeyhtiömalli sen sijaan toisi asuntosijoittamisen monen sellaisen ulottuville, joka ei halua tai pysy ostamaan kokonaista asuntoa. Vuokra-asuntomarkkinoille syntyisi lisää pääomia ja asunnontarvitsijoille asuntoja. Ehkä hallitusohjelmassa mainittu kiinteistörahastolain uudistus pitäisikin liittää osaksi asuntopolitiikkaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kiinteistörahastot osaksi asuntopolitiikkaa”