Ulkomaisten sijoittajien rynnistys Suomeen sähköisti parissa vuodessa kiinteistömarkkinat. Vanhoina aikoina tahti oli letkeä ja kotimaiset eläkevakuutusyhtiöt ostivat vuoronperään rakennusliikkeiden toimistokohteita. Mutta yhtäkkiä uusia ostajia ilmaantuikin ovista ja ikkunoista.
Nukkavieruna, tylsänä ja aliarvostettuna pidetyt kiinteistöt muuttuivat halutuksi niukkuushyödykkeeksi, jonka ympärillä pörisi ostajia kuin ampiaisia hunajapurkilla. Niinpä parhaita kohteita alettiin myydä huutokaupalla. Niiden hinnat ja myyjien suupielet kääntyivät iloisesti ylöspäin.
Kotimaiset instituutiosijoittajat totesivat varsin pian, että näihin kauppoihin ei kannata mennä mukaan. Aina löytyi joku, joka tarjosi kohteesta sen viimeisen miljoonan.
Rakennusliikkeiden lisäksi moni kotimainen sijoittaja käynnisti projekteja itse. Esimerkiksi Eläkevakuutussyhtiö Varmalla on tällä hetkellä käynnissä omia kehityshankkeita noin 500 miljoonan euron edestä. Varman sijoitusjohtaja Jorma Kuokkanen arvioi, että kehittämällä hankkeita itse sijoituksen tuottoprosentti nousee ainakin yhdellä yksiköllä.
Toimistorakentamista on siivittänyt vahva sijoittajakysyntä. Toimistokanta on siksi uudistunut nopeammin kuin kysyntä edellyttäisi. Ensi vuonna uutta toimistotilaa valmistuu pääkaupunkiseudulle noin 200 000 neliömetriä. Kysyntä kasvaa kuitenkin vain kolmanneksen tästä.
Vaikeuksissa eivät ole edelleenkään uudet kohteet, sillä ne ovat ratkaisuiltaan nykyaikaisia ja sijaitsevat halutuissa osoitteissa. Vanhojen ja puolityhjien toimistojen joutsenlaulu sen sijaan soi yhä kovempaa.
Vuokratasot ovat taittuneet jo alaspäin, mutta ne saattavat pudota lisää. Yksi mahdollisuus on, että jo lähiaikoina näemme ensimmäisen purkupallon pamahtavan vanhan toimistotalon kylkeen. Esimerkiksi Espoossa monella nykyisellä toimistotontilla saattaa olla isompi arvo asuntokäytössä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Koska alkaa vanhentuneiden toimistojen purkaminen?”