Kokeile kuukausi maksutta

Tulin taas Punavuoresta Sörnäisiin polkupyörällä. Olen tuore pyöräilijä, sillä ennen vuodenvaihdetta työpaikkani oli niin lähellä kotia, että apostolinkyyti oli paras tapa raahautua suolakaivoksille. Olin vuosia kuunnellut kyllästyneenä ystävieni valitusta Helsingin keskustan surkeista pyöräilyolosuhteista, kunnes itse jouduin tekemisiin asian kanssa.

Ydinkeskustan läpi pyöräileminen on kuin BMX-temppurata. Saa väistellä piittaamattomia ja väliin vihamielisiä jalankulkijoita yhdistetyillä väylillä, autoilijoita liikenteessä ja parkissa, toisia pyöräilijöitä liian kapeilla pyöräteillä. Suomi on edelleen pyöräilyn kehitysmaa verrattuna esimerkiksi Tanskaan ja Hollantiin. Myös väljemmät Suomen kaupungit, kuten Oulu, ovat pyöräilijän paratiiseja verrattuna pääkaupunkiin. Kuinka vaikeaa on saada kunnollista ja kattavaa pyörätieverkostoa keskustaan?

Ympäristöministeriön mukaan kaikista hiilidioksidipäästöistä 20-25 prosenttia aiheutuu liikenteestä. Autoilun vähentämisellä olisi siis merkittävä vaikutus Suomen kasvihuonepäästöihin. Silti pyöräily on hankalaa ja julkisen liikenteen palveluita heikennetään ja maksuja nostetaan. Vaikka Ruotsissa on todettu ruuhkamaksujen olevan toimiva tapa keskustan liikenteen vähentämiseen, löytyy Suomessa monia, jotka intohimoisesti vastustavat autoilijan maksutaakan lisäämistä.

Jos kaikkien ei kannattaisi tulla autolla keskustaan, vapautuisi pyöräilylle lisää tilaa ja julkisen liikenteen ei tarvitsisi jumittaa ainaisissa ruuhkissa. Jos pyöräilymahdollisuudet olisivat paremmat, saattaisi joku autoilija vaihtaa kumijalan reisilihaksiin. Sillä saataisiin autossa läskistyneet takapuolet hoikistumaan ja kansanterveys nousuun kohinalla.

Satulaan siitä, Helsingin päättäjät. Katsotaan kuka selviää esteradasta kolhuitta

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Liike-energiaa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Johanna Hellstenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/johanna-hellsten/