Kokeile kuukausi maksutta

Miten ohjata energiansäästöä

Tietoa kirjoittajasta Jarek Kurnitski
Professori, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu ja Tallinnan teknillinen yliopisto
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Kesällä annettu uusi energiatehokkuusdirektiivin esitys on tuonut uusia piirteitä korjausrakentamisen energiamääräysten valmisteluun. Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä se esittää julkisten rakennusten korjaamisen vauhdittamista EU:n 20 prosentin primäärienergian säästötavoitteessa pysymiseksi. Tämä vaatimus on saanut Suomessa epäasianmukaista kritiikkiä tyyliin, että on mahdotonta korjata vuosittain kolme prosenttia rakennuskannasta parhaaseen A-luokkaan.

Esitys kuitenkin edellyttää, että korjataan ainoastaan kolme prosenttia niistä julkisista rakennuksista, jotka eivät täytä korjausrakentamisen vähimmäisvaatimuksia, vastaamaan siten tulevia vähimmäisvaatimuksia. Koska korjausrakentamisen määräykset ovat meillä vasta valmistelussa, niin niillä määritetään, kuinka suuresta kannasta tämä kolme prosenttia lasketaan.

Korjausrakentamisen määräyksillä haetaan sitä, että kun tehdään korjauksia – yleensä pakon edessä – niin ei unohdettaisi energiatehokkuutta. Määräyksillä voidaan ohjata toimenpide- ja rakennusluvan alaista korjaamista kustannustehokkaan energiatehokkuuden parantamisen sekä yleisen rakennusten turvallisuuden ja terveellisyyden nimissä.

Normiohjaukselle on kaksi periaatteellista tapaa. Näistä kunnianhimoisempi on kokonaisenergiankulutuksen eli E-luvun vaatiminen laajoissa korjauksissa, esimerkiksi 20-30 prosenttia uudisrakentamista löysempi taso, korjausrakentamisen rajoitukset huomioiden. Tämä voi toimia esimerkiksi toimisto- tai koulurakennusten peruskorjauksissa.

Koska rakennuksia ja korjauksia on monenlaisia, pitää myös löytyä yksinkertaisempi vaihtoehtoinen tapa. Osakohtaiset vaatimukset esitetään korjattaville tai uusittaville rakennusosille tai järjestelmille. Eli kun vaihdat julkisivuverhouksen, ikkunat tai uusit ilmanvaihtojärjestelmän, niin vaatimukset laukeavat.

Peruskorjauksissa nämä osakohtaiset vaatimukset saisivat johtaa parempaan energiatehokkuuteen kuin kokonaisenergiavaatimus. Näin kokonaisenergiankulutuksen vaatimus saadaan tavoitteelliseksi ja suuntaa näyttäväksi, kun sen tilalle voidaan aina valita osakohtaiset vaatimukset. Järkevillä ja selkeillä osakohtaisilla vaatimuksilla on varmistettavissa, että määräykset eivät jarruta korjausrakentamista eivätkä johda kikkailuun.

Hyvillä määräyksillä voidaan selkeyttää ainakin ammattimaisesti omistettujen kiinteistöjen korjaamista. Yhtenäiset pelisäännöt varmistavat laatua ja pitävät mahdolliset villit ratkaisut ja toimijat pois markkinoilta. Tämä on toivottu win-win-win-win-tilanne, jossa voittavat niin omistajat, käyttäjät, rakennusala kuin yhteiskuntakin. Osakohtaiset vaatimukset voivat toimia myös pientalojen ja taloyhtiöiden tapauksessa poistaessaan minimivaatimustasoa huonompia tuotteita markkinoilta.

Kannustimet ja ohjeistus ovat asuinrakennuksissa kuitenkin tehokkaampi ohjauskeino. Avustuksiin sidotut vaihtoehtoiset korjausratkaisupaketit ovat muualla osoittautuneet tehokkaaksi sekä rahan käytön kohdistamisessa että hyvän korjaustavan edistämisessä. Meilläkin on tarpeen keskustella, miten niukat energia- ja korjausavustukset voitaisiin kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Miten ohjata energiansäästöä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Jarek Kurnitskihttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/jarek-kurnitski/