Kokeile kuukausi maksutta

Olemmeko tulleet johdetuiksi harhaan?

Tietoa kirjoittajasta Jussi Mattila
Toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry, Rakenteiden elinkaaritekniikan dosentti, TTY
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raportti sai hämmästyttävän paljon julkisuutta siihen nähden, että se ei sisältänyt juurikaan uutta. Raportti nousi otsikoihin ehkä siksi, että se kertoi aiempaa kouriintuntuvammin, että ponteviin ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin on ryhdyttävä pikaisesti tai viimeinenkin mahdollisuus vaikuttaa karkaa käsistämme.

Raportti ja sen pohjalta käyty vilkas keskustelu avasivat silmiäni kolmessa asiassa.

1) Energian tuotanto, mukaan lukien polttonesteillä kulkeva liikenne aiheuttaa valtaosan, noin 80 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Jos tämän sektorin päästöjä ei saada leikattua murto-osaan, peli on menetetty, eikä tilanne ole pelastettavissa millään muilla toimilla.

2) Biotaloudesta ei ole ilmaston pelastajaksi, ainakaan niin kuin se Suomessa ymmärretään, eli lähinnä energiateollisuuden ja rakentamisen ratkaisuna. Kasvihuonekaasupäästöjen rajun leikkaamisen lisäksi on otettava käyttöön kaikki keinot hiilidioksidin sitomiseksi takaisin luontoon. Metsäpinta-alaa ja puuston määrää tulee lisähakkuiden sijasta kasvattaa kaikkialla ja mahdollisimman paljon. Liikennepolttonesteiden valmistaminen puusta on lääke, johon potilas kuolee.

Hiilivaraston muodostaminen rakennuksiin on silmänlumetta, koska vain korkeintaan 10 prosenttia metsästä otettavasta biomassasta voi parhaimmillaankaan päätyä rakennuksiin, 90 prosentin palautuessa poltossa takaisin hiilidioksidiksi jo muutaman vuoden käytön jälkeen. Hiilidioksidin sitoutuminen kasvavaan metsään taas kestää vähintään 50 vuotta, mikä on auttamatta liian kauan.

3) Kaikki päästetyt hiilidioksiditonnit eivät ole samanarvoisia. Valtaosa päästöistä on suoria päästöjä, joilla ei ole mitään positiivisia ilmastovaikutuksia, ja joiden leikkaamisella on siten puhtaasti positiivinen vaikutus. Esimerkkejä ovat muun muassa rakennusten lämmittäminen ja lentomatkustaminen. Näitä suoria päästöjä tulee vähentää mahdollisimman nopeasti.

Sen sijaan esimerkiksi alumiinin valmistaminen kestävän ja energiaa säästävän ikkunan osaksi tai betonin valmistaminen ajomatkoja lyhentävään siltaan tai vesivoimalaitokseen taas leikkaavat valmistuspäästönsä vastineeksi ilmastopäästöjä jatkossa, todennäköisesti jopa moninkertaisesti valmistuspäästöönsä verrattuna. Tällaisen toiminnan rajoittamista ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä voidaan pitää hölmöläisten hommina. Toki näidenkin toimijoiden on syytä tehdä kaikkensa päästöjensä leikkaamiseksi. Näin on jo osin käynytkin. Esimerkiksi suomalainen sementtiteollisuus on onnistunut pienentämään kasvihuonekaasupäästöjään jo yli neljänneksellä vuoteen 1990 verrattuna.

Ilmastonmuutoksen keskeiset faktat ovat olleet kasassa jo 20 vuotta. Siitä huolimatta kansalaisten on annettu ymmärtää, että asia saadaan kuntoon pikkunäppärillä tempuilla. Siirtymällä valkaisemattomaan leivinpaperiin, kierrättämällä pullot, vaihtamalla autot dieselkäyttöisiin – ja takaisin bensiinikäyttöisiin, asentamalla aurinkopaneeleita, käyttämällä puuta rakentamiseen jne.

Näitä kaikkia yhdistää se, että vaikutus ilmastonmuutoksen torjuntaan on olemattoman pieni, jos sitä on ollenkaan. Jos esimerkiksi aivan kaikki rakennettavat betoniset asuinkerrostalot tehtäisiin puusta, Suomen päästöt alenisivat luokkaa 0,1 prosenttia.

Tulee mieleen, onko meidät tuuditettu ilmastonmuutoksen suhteen valheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Ja onko sen myötä käynyt niin, että ilmastonmuutoksen torjunnassa välttämättömät resurssit onkin käytetty aivan muiden tavoitteiden ajamiseen, ilmastonmuutoksen torjunnan toimiessa pelkkänä keppihevosena?

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Olemmeko tulleet johdetuiksi harhaan?”

  1. Ottamatta kantaa betoni tai puukerrostalon puolesta pitäisi muistaa keskusteluissa puhua myös elinkaaren ja energiatehokkuuden vaikutuksista päästöihin.
    Puu- ja betonikerrostalon välinen päästöero on 5-7% sadan vuoden aikajänteellä ks. linkki alla asuinkerrostalon elinkaareen hiilijalanjälkeen. Esimerkiksi jos betonikerrostalo tehdään kestämään 105 vuotta niin päästöt vuotta kohden alkavat kääntyä jo betonikerrostalon eduksi. Selvityksen johtopäätöksistä lainaus
    ”Rakennuksen energiatehokkuus on tärkein kaikkialla käytettävissä olevan keino vähentää rakennuksen elinkaaren aikaisia päästöjä”. Huomiona vielä että energiatehokkuudella voidaan tarkoittaa muutakin kuin metrin eristekerroksia. Esim uusiutuvia energianlähteitä ym.
    https://media.sitra.fi/2011/12/19145441/Selvityksia63.pdf

    1. ”Esimerkiksi jos betonikerrostalo tehdään kestämään 105 vuotta niin päästöt vuotta kohden alkavat kääntyä jo betonikerrostalon eduksi”. Luin tuon Sitran raportin, enkä ymmärrä tuota virkettä. Ainakaan raportissa sitä ei ollut. Sen sijaan siellä sanottiin selvästi, että puukerrostalon päästöt ovat laskennallisesti 100 vuoden aikana 9,4 kg co2 ekvivalenttia / neliö /vuosi. Betonitalon päästöt ovat samalla kaavalla 10 kg co2 ekvivalenttia.
      Ero ei ole suuri, mutta eroa on.
      Toiseksi, laskelmissa ei otettu huomioon päästöjä vähentävänä sitä, että puukerrostalo toimii metsän hilivaraston jatkeena 100 vuotta. Tässä tapauksessa hiilivaraston koko on 148 kg co2 / lämmitettyä nettopinta-alaa kohden (nm2 ). Betonitalolla vastaava luku oli 18 kg. Luvut ovat siis suoraan raportista.

      1. Vastaavasti Sitran laskelmissa ei otettu huomioon betonirakentamiseen liittyviä erityisominaisuuksia, kuten
        1) mahdollisuuksia pienentää hiilijalanjälkeä käyttämällä vähäpäästöisempää betonia.
        2) sitä, että betonirakennuksen energiankulutus on kevytrakenteista taloa pienempi, johtuen massiivisuudesta sekä pienemmästä vaippapinta-alasta,
        3) sitä, että hiilidioksidia sitoutuu elinkaaren aikana takaisin betonin karbonatisoitumalla
        4) sitä, että betonirakenteisessa talossa on saman vaippapinnan sisällä enemmän nettoneliöitä johtuen hoikemmista rakenteista
        Mikään näistä asioista ei ole suuren suuria, mutta kun laskelmien mukaan puukerrostalo on hitusen (6 %) betonista vähäpäästöisempi, nämä asiat kääntävät helposti pienen eron toisin päin.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Jussi Mattilahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/jussi-mattila/