Rakentamiseen vastuuta, vapautta ja valvontaa uudella tavalla

Rakentamislakiuudistus tähtää rakentamisen laadun parantamiseen, ilmastonmuutoksen hillintään, kiertotalouden edistämiseen sekä digitalisaation ja sujuvuuden lisäämiseen. Helsingin rakennusvalvonta uudistaa toimintatapojaan lain hengessä – ja muutos näkyy erityisesti lupavaiheessa.

Vuoden 2026 alusta lupakäsittelylle asetetaan määräaika: 3 tai 6 kuukautta suunnittelutehtävän mukaan. Tämä tuo hankkeille kaivattua ennakoitavuutta, mutta edellyttää myös hakijoilta ja suunnittelijoilta huolellista valmistautumista lupavaiheeseen.

Ensimmäisessä tapaamisessa sovitaan hakemuksen liitteet sekä määritellään hankkeen ja suunnittelutehtävän vaativuus – eli ne tekijät, jotka määrittävät laadunvarmistusselvityksen tarpeen sekä käsittelyn määräajan. Hyvin valmisteltu ennakkoneuvottelu nopeuttaa prosessia ja vähentää viivästyksiä.

Rakennusvalvonta ei enää systemaattisesti valvo kaikkea – ohjaamme ja neuvomme, mutta vain varmistaaksemme hankkeen vastuuhenkilöiden huolehtivan tehtävistään. Hyvän rakennustavan ja säädösten mukaisuudesta vastaavat yksiselitteisesti hakija ja suunnittelijat.

Rakentamislain uudistuksen tavoitteena on ollut myös hallinnollisen taakan keventäminen rakennusvalvonnoilta. Tämä näkyy konkreettisesti siinä, että vapautettuun rakentamiseen ei rakennusvalvonta enää jatkossa puutu. Neuvomme ja ohjeistamme kyllä, mutta pieniin rakentamistoimenpiteisiin ryhtyvät joutuvat nyt itse selvittämään rakentamisen mahdollisuudet.

Rakentajan vastuulle jäävät esimerkiksi paloetäisyyksien riittävyys, asemakaavanmukaisuus, mahdolliset poikkeamistarpeet sekä valtuutuskysymykset. Tämä edellyttää pieneenkin hankkeeseen liittyen huolellista perehtymistä ja tarvittaessa asiantuntija-apua jo ennen toteutusta. Vaikka lupaa ei tarvita, vastuu säilyy – ja hyvä suunnittelu on edelleen avain onnistuneeseen lopputulokseen.

Ensi vuoden alusta tietoja rakennusvalvontaan voi toimittaa koneluettavassa muodossa tai loppukatselmukseen asti päivitettävänä tietomallina. Mallit siirretään Helsingin kaupunkimalliin – mikä puolestaan parantaa suunnitelmien havainnointia. Tietomallit vähentävät virheiden riskiä, auttavat myös yhteensopivuuden arvioinnissa ja nopeuttavat viranomaiskäsittelyä.

Muukin sähköisten palveluiden käyttö laajenee. Kaikki hankkeisiin liittyvä asiointi Helsingin rakennusvalvontaan tapahtuu Lupapisteen kautta. Tapaamiset varataan karttapalvelun kautta linkitetyn ajanvarauksen avulla. Keskustelut, päätökset ja asiakirjat tallentuvat asiointipalveluun, mikä parantaa hankkeen tietojen ja keskustelujen läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Sähköpostia ei enää käytetä virallisessa asioinnissa.

Rakentamislain uudistusten rinnalla Helsingissä käynnistetään Kaunis Helsinki -ohjelma, joka kokoaa kaupunkiympäristön rakentamisen laatunäkökulmia yhteen – ja kutsuu kaikki mukaan rakentamaan parempaa arkea rakkaaseen pääkaupunkiimme.

Rakentamisen uusi aika on mahdollisuus tehdä asioita fiksummin, laadukkaammin ja yhteistyössä. Kun vastuut ovat selkeät ja prosessit ennakoitavia, rakentaminen Helsingissä voi olla sujuvaa ja kaupunkikuvaa kunnioittavaa.