Kokeile kuukausi maksutta

Talotekniikkaan tarvitaan kokonaisuuden hallitsijoita

Tietoa kirjoittajasta Jorma Säteri
ROTI 2023 -hankkeen Koulutus ja kehitys -paneelin jäsen; Osaamisaluepäällikkö, Kiinteistö- ja rakennusala, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Kiinteistö- ja rakennusala on kansainvälistynyt hyvää vauhtia viimeisen vuosikymmenen aikana. Ulkomaiset sijoittajat ovat kiinnostuneet Suomesta ja tuoneet mukanaan muun muassa kansainväliset ympäristöluokitukset. Yhteisesti sovitut eurooppalaiset vaatimukset nostavat rimaa esimerkiksi energiatehokkuudessa ja muuttavat käytäntöjä suunnittelussa. Samalla suomalaiselle teknologialle avautuu maailmanlaajuisia vientimahdollisuuksia, kuten talotekniikka-alalla on nähty.

Uudet vaatimukset ovat tuoneet mukanaan uusia osaamistarpeita. Hyvän sisäilmaston tuottaminen energiatehokkaasti koko rakennuksen elinkaaren ajan vaatii perinteiset ammattirajat ylittävää osaamista sekä suunnittelussa, urakoinnissa että kunnossapidossa. Rakennussuunnittelun, rakenteiden ja talotekniikan osaoptimoinneista pitää siirtyä kokonaisuuden optimointiin ja toiminnan varmistamiseen. Akuutteina osaamishaasteina alallamme ovat sisäilmaongelmien korjaaminen ja ennaltaehkäisy sekä energiatehokkuuden parantaminen lähes nollaenergiatasolle.

Kiinteistö- ja rakennusalan insinöörien koulutuksella on jo vuosia ollut hyvä vetovoima, parhaimpia koko tekniikan alalla. Pelkästään Metropolia-ammattikorkeakoulusta on valmistumassa noin 1 800 alan opiskelijaa lähivuosina, mikä helpottaa käynnissä olevaa sukupolvenvaihdosta ja tuo samalla tuoretta tietoa kentälle.

Kansainvälistymisen paineita helpottaa vuosi sitten käynnistetty englanninkielinen Sustainable building engineering -koulutusohjelma, jossa on tällä hetkellä noin 50 opiskelijaa. Heistä koulutetaan rakentamisen ja talotekniikan kokonaisuuden hallitsijoita, jotka osaavat soveltaa uusia energiamääräyksiä ja kansainvälisiä ympäristöluokituksia rakentamiseen sekä Suomessa että ulkomailla.

Uusien insinöörien tuotannolla pystytään kattamaan vain osa alan tarpeista, myös alan ammattilaiset pitää saada täydennyskoulutukseen uutta oppimaan. Tutkintokoulutuksen puolella tähän auttaa ylempi ammattikorkeakoulututkinto, jolla amk-insinöörit saavuttavat ylemmän korkeakoulututkinnon mukaisen pätevyyden.

Uutena mahdollisuutena osaamisen kasvattamiseen on tarjolla erityispätevyyteen tähtäävä oppisopimuskoulutus. Oppilaitosten tarjoaman koulutuksen lisäksi tärkeässä roolissa on alan järjestöjen tuottama täydennyskoulutus ja siihen liittyvä pätevyyden toteaminen FISE:ssä.

Koulutus nähdään liian usein vain henkilökohtaisena tietotason kartuttamisena, jonka ajatellaan tapahtuvan lähinnä luokkahuoneissa. Oppiminen edellyttää kuitenkin tiedon soveltamista käytännön tilanteisiin. Tämän vuoksi oppilaitokset pyrkivät yhä tiiviimpään yhteistyöhön työpaikkojen kanssa.

Insinöörien opinnoista neljännes on projektitöitä, työharjoittelua tai opinnäytetyötä. Näissä oppijat pääsevät syventämään osaamistaan ja työpaikat saavat tuoretta tietoa toimintansa kehittämiseen. Alan toimijoiden kannattaakin aktiivisesti hakeutua yhteistyöhön oppilaitosten kanssa ja samalla panostaa henkilöstönsä täydennyskoulutukseen. Näin henkilöiden oppiminen muuttuu organisaatioiden osaamiseksi ja koulutukseen panostus kantaa hedelmää.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Talotekniikkaan tarvitaan kokonaisuuden hallitsijoita”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Jorma Säterihttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/jorma-sateri/