Kunta- ja aluevaalit tulivat ja menivät. Vaalilupaukset saattavat jo haalistua vauhdilla kevätauringossa, mutta vaalituloksen kanssa edetään kovasti kohti konkretiaa.
Rakennusalalle vaalien seuraukset ovat merkityksellisiä. Hyvä esimerkki on Turku ja sen raitiotiehanke, joka oli kaupungissa kova vaaliteema. Vielä ei ole varmuutta, miten kokoomusjohtoisesta kaupunginvaltuustosta demarivaltaan siirtyminen lopulta vaikuttaa ratikan rakentamiseen.
Turku on oiva osoitus, miten poliittinen päätöksenteko ja vallan vaihtuminen voivat vaikuttaa isoihin hankkeisiin. Turussa raitiotietä on valmisteltu jo pitkään, vaikka lopullista päätöstä ei olekaan. Lähiajat osoittavat, ovatko valmistelut olleet turhia vai pitkän hankkeen hyvää alkutyötä.
Varsinkin infrahankkeissa vaalit ovat usein katkoskohta. Koko valtakunnan tasolla esimerkiksi yli vaalien ulottuvat 12-vuotiset liikennejärjestelmäsuunnitelmat ovat toistaiseksi jääneet poliittisten tuulien riepottelemiksi. Hyvä tarkoitus on jäänyt monilta osin vain hyväksi tarkoitukseksi.
Alue- ja kuntatasolla vallan vaihtumiset voivat puolestaan muovata esimerkiksi asuntoalueiden suunnitelmia ja ajoituksia sekä isoja julkisen rakentamisen hankkeita, kuten stadioneita, teattereita, kouluja tai sote-kiinteistöjä.
Rakentajien kannalta olisi tietysti olennaista, että epävarmassa maailmassa julkiset hankkeet toisivat varmuutta näkymiin. Demokratiassa päätöksenteko kuitenkin ottaa oman aikansa ja suunnitelmien linjaa on mahdollista muuttaa reippaastikin.
Hankkeita toteuttavalle rakennusalalle jääkin tärkeäksi tehtäväksi kertoa päättäjille mahdollisimman selkokielisesti, mistä projektit koostuvat ja miten kustannukset kertyvät. Eli miten ja millä hinnalla isoja hankkeita voidaan toteuttaa.
Useinhan julkisten hankkeiden kustannukset ovat kohonneet reippaasti matkan varrella. Jonkinlainen maan tapa on ollut saada isot hankkeet liikkeelle pieneltä näyttävällä hintalapulla ja hakea lisää rahoitusta, kun hanke on jo käynnissä.
Toki isoja hankkeita on vaikea ennustaa tarkalleen, mutta luottamusta nostaisi kaikissa portaissa, jos suunnitelmat ja kustannusarviot olisivat ennemmin inhorealistisia kuin toivorikkaita. Silloin voitaisiin keskittyä enemmän itse asiaan eli todelliseen tarpeeseen. Siihen, mitä kaupungeissa ja maassa ennen kaikkea tarvitaan ja mihin on varaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Valta vaihtuu, miten käy hankkeiden?”