Aalto-yliopisto kumoaa VTT:n käsityksiä eristämisen hyödyistä

1960-luvun kerrostalon ulkovaipan lisäeristämisen hyöty on usein lähes olematon. Paljon kustannustehokkaampia energiakorjauksia ovat yläpohjan lisäeristys ja erityisesti lämpöpumppujen asentaminen, käy ilmi Aalto-yliopistossa valmistuneesta diplomityöstä, joka osin kumoaa VTT:n aiemmat näkemykset. Vertailugrafiikkaan pääset tästä.

Rajattu sisältö

Ole hyvä ja kirjaudu sisään tai rekisteröidy uudeksi käyttäjäksi hankkiaksesi lukuoikeus Rakennuslehden uutisarkistoon. Rajatussa uutisarkistossa ovat kaikki yli 30 päivää vanhat artikkelit.

Maria Huusko

16 vastausta artikkeliin ”Aalto-yliopisto kumoaa VTT:n käsityksiä eristämisen hyödyistä”

  1. Airaksisen viimeinen kommentti kuvaa suomalaisen poliittisen kentän idealismia ja maailmanparannusintoa parhaimmillaan. Muille näyttäminen tuntuu olevan sanoman tärkein osa, muusta ei tunnu olevan niin väliä.

  2. Itsekkin joskus vuosia sitten diplomityön tehneenä sanoisin, että Dippatyön vertaaminen tutkimuslaitoksen käsitykseen asiasta on naurettavuuden huippu. Oma työni lähinnä hävettää jälkikäteen, enkä tajua, miten kukaan pystyy ottamaan tosissaan niitä. Työni puolesta olen lukenut nyt suuren määrän erilaisia lopputöitä ja pääsääntöisesti ne ovat täynnä virheitä ja vääriä olettamuksia. En väitä, että tässä olisi kyse siitä. Varmaan tulokset ovat ihan oikeita, mutta onko yksi dippatyö oikeasti riittävä meriitti lähteä sotaan VTT:tä vastaan, varsinkin kun artikkelissä esitetyt VTT:n linjaukset ovat vieläpä vääriä. Koko skuupista paistaa läpi Rakennuslehden vuosia kestänyt VTT-vastaisuus. Ihan sama minkätasoisesta hommasta on kyse, kunhan päästään nokkii VTT:tä. VTT:n tutkimukset eivät aina ole olleet kaikkein käytännönläheisimmästä päästä, mutta vastavalmistuneen teekkarin yhteen rakennustyyppiin perustuvan lopputyön härski hyödyntäminen alkaa jo olla aika paksua.

    Tutkimuksessa on käsitelty 60-luvun tiilimuuriasuinkerrostaloa, mikä poikkeaa huomattavasti elementtikerrostalosta, joka on yleisin asuinkerrostalotyyppimme. Useimmiten elementtikerrostalossa ulkokuori on niin huonokuntoinen, ettei 80 euroa/neliö riitä mihinkään. Koska rakennukselle joudutaan tällöin tekemään jokatapauksessa merkittävän iso julkisivukorjaus, on täysin järkevää samalla parantaa energiatehokkuutta. Dippatyön 84 euroa/neliö on selkeästi rakenteellisesti melko hyväkuntoisen, mahdollisesti rapatun tiilimuuratun julkisivun korjaushinta. Sellaisessa rakennuksessa ei tietenkään kannata mitään lisäeristystä tehdä. Älytöntä vetää tästä johtopäätökset, ettei minkään julkisivun lisäeristäminen kannata korjauksen yhteydessä.

    1. Puhuit omasta dippatyöstäsi, mutta nyt puhutaan Tuomo Niemelän dippatyöstä. Huom. Tuomo Niemelän.

  3. Olenpa melkoisen varma, että tässäkin diplomityössä on maalämpöpumpun hyötysuhteena käytetty COP=4 ja kun se ei todellisuudessa voi olla kuin luokkaa 2,7…3 ovat laskelmat jo sinällään pielessä. Lisäksi vaikuttaa siltä, että lisääntynyttä sähkön kulutusta ei ole huomioitu. Olemassa olevaa kaukolämpöjärjestelmää ei ikinä kannata vaihtaa maalämmölle. Ei nykyisillä koneilla ainakaan.

    1. Entä sitten kun lämmönvaihdinpaketti on uusimisen tarpeessa muutenkin?

      Jos kaukolämpö maksaa 80e/MWh, niin maalämpö tulee aika paljon edullisemmaksi jopa 2,7 vuosihyötysuhteella.

      1. Tuleeko sittenkään jos lasket investointikustannukset ja kaikki käyttökustannukset? Saatetaan tarvita jopa suurempi lämmönjakohuone. Porakaivot, lämpöpumppu.. Maalämpöjärjestelmä on toistaiseksi aika haavoittuvainen laitteiltaan eli vaatii enemmän huoltoa ja korjausta. Kylmäaineen takia se pitää katsastaa joka vuosi. Lisäksi sähkön hinta tahtoo nousta rivakammin kuin kaukolämmön hinta.

  4. Kantavien rakenteiden parissa työskentelevänä ei voi kuin ihmetellä rakennusfysiikkaihmisten kuppikuntaisuutta. Tampereella, Aallossa ja VTT:llä on omat jenginsä. Tässä taitaa olla raadollisesti tutkimusrahoista kilpailu yhtenä motiivina. Myös maailmankatsomukselliset näkökannat ovat osalla porukasta vaikuttamassa mielipiteisiin. Rakennusfysiikasta ei synny alana kovin tieteellistä vaikutelmaa.

  5. Korjaushanke suunnitellaan kokonaisuutena ottaen huomioon mm. kuntotutkimus ja energiamääräykset. Käytäntö on osoittanut energiamääräysten kokonaistaloudellisuuden. Osaoptimointia kannattaa vältellä.

  6. Onkohan taloyhtiön kannalta järkevää vertailla lopputuloksia E-luvuilla? E-lukujen laskentatapa on lähinnä poliittinen päätösasia eikä alhaisempi E-luku takaa taloyhtiölle edullisempaa lopputulosta.

    1. Juuri näin. Järkytyin, kun yksi päivä huvikseni vertailin hankkeiden e-lukuja ja toteutunutta energiankulutusta, sillä e-luku ja todellinen energiankulutus (kaukolämpökohteissa erityisesti kaukolämpö) ovat todella kaukana toisistaan. Kaikki tutkimukset, joissa vertaillaan e-lukuja toisiinsa, menevät jo pieleen pelkästään sen vuoksi, että e-luku ei kuvaa todellisuutta.

      Mielestäni e-luvun sijaan pitäisi puhua hankeen todellisesta energiankulutuksesta.

  7. saneerauskohteissa maalämpöpumpun hyötysuhteena pitäisi käyttää arvoa 2. Uudiskohteissa voidaan päästä yli 3 mutta uudiskohteissa kulutus on niin pientä, että maalämpö ei ole ainakaan taloudellisesti järkevää.

    Eristäminen tarkoittaa sitä, että asumismukavuus kasvaa selvästi, kun alapohja, seinät, ikkunat, ovet, yläpohja ja ilmanvaihto on kunnossa ylihintaiselle maalämpöpumpulle ei ole mitään tarvetta. Kuvastaa vaalivoittaja Vihreidenkin asiantuntemusta kun liputtavat maalämpöpumpun puolesta.

    1. Millä perusteella uudiskohteissa kulutus on pientä? Nykyisillä eristysmääräyksillä joka tapauksessa lämmityksen mitoittava tekijä saattaa olla lämpimän veden tuottaminen, ei tilojen lämmitys sinällään. Nimenomaan lämpimän veden tuottamisessa ei hyötysuhde juuri nouse yli 2,5, koska vesi pitää lämmittää ainakin 58 asteiseksi.

      1. ”Millä perusteella uudiskohteissa kulutus on pientä? ”

        uudiskohteissa tänä päivänä lämmitykseen ja lämpimän veden tuottamiseen menee normi 4hlö perheellä 150m2 talossa 5000-7000kWh/v. Tämä johtuu yhä paremmin eristetyistä, tiiviimmästä rakenteesta, sekä taloudellisemmista laitteista.

        Käyttöveden lämmitykseen maalämpö on aivan käsittämätön vaihtoehto, hyötysuhteeseen 2,5 päästään harvassa kohteessa.

  8. Vertailuja tehtäessä on syytä ottaa huomioon käyttöikä ja jälleenmyyntiarvo. 25 vuoden päästä lämpöpumppu on arvoton, pienet lämpöhäviöt sitäkin arvokkaammat.

Leave a Reply