Kokeile kuukausi maksutta

NCC:n Järvenpään sairaalahanke palkittiin laatuoivalluksesta

Järvenpään sairaalahanke palkittiin vuoden laatuoivalluksena. Siinä käyttäjät oli otettu mukaan uusin virtuaalisin keinoin vaikuttamaan suunnitteluun. Rakennusteollisuuden laatupäivässä julkistettiin samalla uusi laatupalkinto ensi vuodelle. Keskusteluissa tuli kritiikkiä siitä, että laadusta palkitseminen ei mene laatuketjun pohjalle saakka. ”Keskijohto rohmuaa bonukset välistä.”

Käyttäjät voivat 3D-lasit päässään kulkea virtuaalisessa sairaalassa kommentoimassa suunnitteluratkaisuja.

Rakennusteollisuus ry myönsi Rakentamisen laatuoivallus 2015 -tunnustuksen Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveysasema Myllynkulman työmaan projektipäällikkö Jaakko Hakalalle ja vastaava työnjohtaja Esa Räsäselle. Palkinto kuuluu toki koko allianssiryhmälle.

Olennainen palkitsemisperuste tekniikan tohtori Jukka Pekkasella oli se, että työmaan johto oli käytännössä kyennyt sisällyttämään laatuun teknisen virheettömyyden ja työmaan siistin yleisilmeen lisäksi valmiin kohteen käytettävyys- ja asiakasnäkökulmat.

Hanketta toteutetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisen aikana pidettiin lähtökohtana käyttäjälähtöisesti rakennettua vaatimusmallia. Tässä mallissa kuvattiin valmiin aseman toiminta, kävijämäärä, henkilökuntamäärä, kustannukset, tilantarve ja erityisvaatimukset.

Urakkamuoto vaihtui allianssiin

Rakentamisvaihe käynnistyi marraskuussa 2014 sen jälkeen, kun tilaaja Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo teki allianssisopimuksen päätoteuttajaksi valitun NCC Rakennus Oy:n ja suunnitteluryhmä Valon kanssa. Allians­sissa on mukana myös Järvenpään kaupunki. Edellinen tarjouskysely kaatui valituksiin.

Allianssimalli on perusteltu erityisesti silloin, kun lopputuloksen määrittelemiseksi tarvitaan vahvaa ­käyttäjien mukanaoloa ja suunnitel­mien kehittämistä. Käyttäjien ja tilaajan tyytyväisyys on tärkeä palkkiokriteeri allianssissa.

Toistaiseksi käyttäjät ovat olleet äärimmäisen tyytyväisiä hankkeen sujumiseen. Asenteetkin ovat muuttuneet hankkeen aikana, sillä aluksi käyttäjät ajattelivat vain omaa työpistettä, mutta nyt yli 300 henkilöstä vain yhdeksällä on nimetty työpiste ja kahdella työhuone.

Yhteisyys ja yhteiset tavoitteet, kuten 43 miljoonan euron budjetti, ovat keskeisiä periaatteita koko työmaan ajan. Tämä on näkynyt myös tavassa, jolla työmaa on kommunikoinut tulevien käyttä­jien kanssa.

Virtuaalilasit päässä tiloihin

Sairaalahankkeessa lääkärit ja hoitajat tietävät parhaiten, millainen on hyvä ja toimiva sairaala. He eivät kuitenkaan osaa kommentoida asioita rakennuspiirustuksista, joten avuksi otettiin virtuaalitila ja virtuaalilasit, jotka päässään käyttäjät voivat ”kävellä” suunnitellut sairaalatilat läpi ja kommentoida ratkaisuja. Näin on päästy vaikuttamaan myös käyttöprosesseihin.

Suunnitelmia on paljon halvempi muuttaa tietomallissa kuin valmiissa rakennuksessa.
Käyttäjät ovat voineet kehittää suunnitteluratkaisuja myös työmaan viereen tehdyissä koehuoneissa. Aika paljon muutoksia onkin tehty. Esimerkiksi hammaslääkärit totesivat optimaalisen työskentelyn edellyttävän seinien tuomista lähemmäksi.

Tällaiset neliöissä ja toiminnan tehokkuudessa saavutettavat säästöt ovat tärkeitä sairaalahankkeissa, joissa toiminnan vuosikustannukset voivat olla yhtä isot kuin rakennuskustannus. Siksi jopa satojen tuhansien eurojen panostus virtuaaliseen suunnitteluun ja käyttäjien mielipiteiden kuulemiseen kannattaa.

Vuoden 2016 lopulla valmistuva työmaa on soveltanut perustamisestaan lähtien Virma- eli virtuaalisen suunnittelun ja rakentamisen mallia.

Laatuseminaarissa ihmeteltiin laadun tekemisen vaikeutta

Myllykulman työmaa palkittiin Rakennusteollisuuden laatupäivän ja Rakennuslehden Vuoden Työmaat -palkitsemistilaisuuden yhteydessä.

Laatuseminaarin monissa puheenvuoroissa nousi esiin, että pelkkä tekninen laatu ei riitä vaan kokonaislaatu on ennen kaikkea käyttäjän tyytyväisyyttä. Siinäkin mielessä palkinto osui oikeaan osoitteeseen.

Techonopoliksen toimitusjohtaja Keith Silverang, totesi, että kaikkien kiinteistöhankkeiden osapuolten tavoitteissa pitää olla mukana asiakastyytyväisyys. Tämä koskee niin rakennusmiestä kuin valmiissa kiinteistössä työskentelevää siivoojaa ja sen ravintolassa työskenteleviä tarjoilijoita. Hän ihmetteli, miksi asiakaspalvelu ei Suomessa mene ketjussa alimmalle portaalle asti. Suomessa ei ole edes tippijärjestelmää, jolla nämä laadun ja palvelulaadun kannalta aivan ollennaiset työntekijät voitaisiin palkita.

”Niille on aivan sama, onko palvelu hyvää vai huonoa, sillä keskijohto vie bonukset itselleen.”

Samaa korosti Ilmarisen Niina Rajakoski. Loppukäyttäjän pitää hänen mielestään olla laadun tekemisen keskiössä. ”Johtoportaan asenne työmaalla valuu alaspäin”, hän muistutti.

Mittaviivan Anssi Koskenvesa puolestaan korosti, että kaikki lähtee ihmisten kunnioittamisesta. ”On täydellinen tekosyy panna huono laatu esimerkiksi ulkomaisen työvoiman syyksi.”

Hän muistutti, että työmaata johdetaan tehtävien kautta, eikä yleisaikataululla.  Tämä koskee niin omien miesten kuin aliurakoitsijoidenkin johtamista. Miesten on tiedettävä laatuvaatimukset ja aikataulun on oltava realistinen ja sen on esitettävä sellaisessa muodossa minkä työmiehetkin eikä vain insinöörit ymmärtävät.

Peabin vastaavan mestarin Mika Kuukkasen tavoin Koskenvesa piti ykkösasiana ja tavallaan rakentamisen nykyisenä heikkona lenkkinäkin sitä, että tieto laatuvaatimuksista menee varmasti työntekijälle asti. NCC:n kohteen mallihuoneet ovat tässä suhteessa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä työntekijältä vaaditaan. Mallityössä ei voi lipsua.

Rakennusteollisuuden hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi totesi, että laadun tekeminen ei maksa, mutta laaduttomuus maksaa jopa yrityksen liikevoiton verran, kun töitä korjataan ja maine menee. ”Takuukorjaus Oy kuuluisi Suomen suurimpiin rakennusliikkeisiin”, hän lohkaisi.

Muiden tavoin hän korosti, että asiakkaan ja käyttäjän tunne rakennusliikkeen palvelun laadusta on ratkaisevaa.  Pohjola Rakennuksen toimitusjohtaja Juha Metsälän tavoin hänen mielestään laatuharppaus lähtee yrityksen arvoista ja kulttuurista. Insinöörien on helppo puhua prosesseista, mutta kulttuurin muutos on paljon vaikeampi, mutta tärkeämpi asia.

Uusi koko alan laatupalkinto ensi vuonna

Jukka Pekkasen valitsema ”laatuoivallus” oli lähtölaukaus ensi vuonna käynnistyvälle rakentamisen laatupalkinnolle. Sitä ei valitse enää Pekkanen yksin eikä se ole sidottu Vuoden Työmaa -kilpailuun, jonka palkintojenjaon ja rakennusteollisuuden laatuseminaarin yhteydessä palkittiin tuo tämän vuoden laatuoivallus.

Uuden laatupalkinnon kriteerit julkistetaan Rakennuslehdessä vuoden alussa. Ideana on, että kuka tahansa voi esittää kilpailuun hyvän laadun tekijää.

Seminaarin aineisto löytyy tästä: www.rakennusteollisuus.fi/laatuoppaat

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “NCC:n Järvenpään sairaalahanke palkittiin laatuoivalluksesta”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat