Asia nousi jälleen esille tiistain täysistunnossa, kun keskustan Markku Rossin laatima lakialoite asiasta tuli lähetekeskusteluun. Yli 20 keskustan edustajan allekirjoittamalla aloitteella kiellettäisiin suomalaisten kiinteistöjen omistaminen ETA-maiden ulkopuolisilta henkilöiltä ja yhteisöiltä. Myös kiinteistöjen vuokrauksesta sotilaskohteiden tai arvokkaan kansallisomaisuuden liepeillä tehtäisiin loppu.
Tausta-ajatuksena on patistaa Venäjää sallimaan vastavuoroisesti suomalaisten kiinteistökaupat Venäjällä ja laittamaan maarekisterinsä kuntoon. Lakialoite tuskin etenee mihinkään, mutta keskustelu aiheesta jatkuu.
Myös ensi viikolla virkaansa astuvalle uudelle presidentille Sauli Niinistölle kasattiin jo paineita sopuratkaisun löytämiseen Venäjän kanssa. Muun muassa perussuomalaisten Ritva Elomaa sanoi odottavansa mielenkiinnolla, saako uusi presidentti aikaan edistystä asiassa.
Venäläiset tuovat rahaa
Vastavuoroisuusperiaatteen tärkeydestä edustajat yli puoluerajojen olivat samaa mieltä. Jokseenkin kaikesta muusta oli eripuraa.
Varsinkin monet kokoomuksen edustajat vieroksuivat lakialoitetta ja muistuttivat venäläisturismin ja -investointien myönteisistä taloudellisista vaikutuksista eritoten Itä-Suomessa. Kokoomuksen Markku Eestilä epäili, että uuden lain myötä investoinnit Suomeen kärsisivät ja samalla verotulotkin heikkenisivät.
”Silloin kun Suomi liittyi EU:hun, niin meillä päin Itä-Suomessa oli aika yleinen keskustelun aihe, että saksalaiset ostavat kaikki rannat. Tämä ei toteutunut, ja minun mielestäni tässä keskustelussa on samoja piirteitä.”
Varsinkin perussuomalaiset kantoivat huolta rahanpesuepäilyistä ja valtion turvallisuudesta. Kokoomuksen Timo Heinonen muistutti, että edellisen hallituksen puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) selvitytti asian jo taannoin. Puolustusvoimien näkökulmasta syitä puuttua maakauppoihin ei löydetty.
”Minun mielestäni tässä keskustelussa hivenen nyt tehdään sellaisia uhkakuvia, jotka eivät ole ainakaan toteen näytettävissä. Jos rahanpesua on, siihen pitää puuttua, mutta minun mielestäni keino ei ole tämä.”
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Venäläisten kiinteistökaupat vaivaavat yhä eduskuntaa”
Venäläisten maaostot pitää torpata, mutta se ei ole helppoa, koska todellisia ostajia eli todellisia tulevia omistajia ei ole helppo saada selville. Ostajina on usein yksityisiä ja yhtiömuotoisia bulvaneja, jotka saattavat näyttää suomalaisilta ostajilta. Vaarallista on, että joidenkin yhtiöiden taustat näyttävät olevan Kremlin johdossa. Rahaa löytyy vaikka minkälaisiin operaatioihin.
Mitä sitten pitää tehdä ? Maanmittauslaitoksen, joka pitää kiinteistörekisteriä, tulee yhdessä pankkien kanssa selvittää tarkasti jokaisen oston taustavaikuttajat, jos on vähänkin epäilyä siitä, että rahat itse asiassa tulevat tai ovat tulleet ETA:n tai EU:n ulkopuolelta. Pankkisalaisuuden yli tulee näissä tapauksissa kävellä. Jos rahoitus epäilyttävä, valtiolla tulee olla jo tehdyissäkin kaupoissa oikeus pakkolunastaa maa-alue ja kiinteistö takaisin suomalaiseen omistukseen maan turvallisuuteen perustuvana toimena.
Valtiolla tulee olla oikeus kuulustella maa-alueiden tai kiinteistöjen ostajaa , jotta saadaan kuva siitä, miksi ja kenen toimesta ostoon on lähdetty. Valheita ja vaikenemista ei saa hyväksyä.
Venäläisten strategiset ostot ovat pitkän aikavälin tähtäimellä asemointia ja varautumista siihen hetkeen, jolloin Spetsnaz-joukoille annetaan hyökkäyskäsky toimia – näistä tukikohdista lähtien.
Työ- ja elinkeinominiteriössä kehitellään hanketta, jolla pyritään edistämään venäläisten mökki- ja tonttikauppoja Suomessa. Onkohan veronmaksajan rahat oikeassa käytössä tämäntapaisessa hankkeessa?