Kokeile kuukausi maksutta

Ex-liikenneministeri Vehviläinenkin joutui pulaan tierahoista

Nyt esiin noussut liikennehankkeiden 50–150 miljoonan euron rahoitusvaje ei ole poikkeuksellinen. Myös edellinen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) joutui pulaan vuonna 2007, kun ilmeni, että kuuteen tiehankkeeseen tarvittiinkin yhtäkkiä 170 miljoonaa euroa lisää.

Nyt esiin noussut liikennehankkeiden 50–150 miljoonan euron rahoitusvaje ei ole poikkeuksellinen. Myös edellinen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) joutui pulaan vuonna 2007, kun ilmeni, että kuuteen tiehankkeeseen tarvittiinkin yhtäkkiä 170 miljoonaa euroa lisää.

”Tilanne oli erilainen kuin nyt, sillä suurin selittävä tekijä silloin suurille ylityksille oli talouden ylikuumeneminen”, Vehviläinen sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriön tuolloin tilaaman selvityksen lopputulema oli kuitenkin se, että talous ei ollut ylikuumentunut. Sen sijaan selvitysmies Jorma Haapamäki löysi puutteita suunnittelusta.

”Tiehallinnon kehittämishankkeiden valmistelu ja toteutus on hajanaista, ja niiden kustannushallinnassa on puutteita. Suunnitelmissa on jäänyt hinnoittelematta kustannusarvioihin monia ennakoitavissa olevia riskejä ja suunnitelmalisäyksiä”, raportissa todetaan.

”Siitä on varmaan aina monenlaista näkemystä, että onko tilanne ylikuumentunut vai ei”, Vehviläinen kommentoi.

Selvitystä on ollut tekemässä myös tuolloin liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkönä toiminut Juhani Tervala. Eikö raportista otettu opiksi?

”En osaa sanoa, kun en tiedä, missä kohtaa laskelmavirhe on nyt tapahtunut. Selvitys on varmasti syytä päivittää ja katsoa onko sen suosituksia noudatettu”, Vehviläinen sanoo.

Liikaa hankkeita

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisen mukaan nyt ei ole kyse kustannusarvion väärin laskemisesta, vaan siitä, että on luvattu panna liikkeelle liikaa hankkeita.

”Ministeriö on ilmoittanut kehyksen Liikennevirastolle. Sen jälkeen (Liikenneviraston entinen pääjohtaja) Juhani Tervala on luvannut suoraan ministeriryhmälle, että nämä ja nämä hankkeet sopivat kehykseen. Nyt kun se on laskettu, niin on osoittautunut, että ei onnistu”, Pursiainen kertaa tapahtumia.

Kehys on 1,3 miljardia, ja siihen oli määrä mahduttaa parikymmentä uutta liikennehanketta.

”Tieto siitä, miten ja mitkä hankkeet voidaan käynnistää, on vain Liikennevirastossa. Niin pitääkin olla, koska se on sitä varten perustettu virasto.”

Hänen mukaansa ministeriö otti asian ohjaukseensa heti, kun Tervala kertoi syyskuussa eduskunnassa, että rahat eivät ehkä riitä.

Ratarahoissakin murheenkryyni

Vehviläinen myöntää, että liikennekysymyksissä kokonaisuus on hankala.

”Kun Liikennevirasto muodostettiin 2010 alusta, niin tavoite oli, että muun muassa kustannuslaskentaan tulisi parempaa osaamista.”

Vuoden 2007 vaje koski vain tiehankkeita. Vielä tuolloin ei Vehviläinen eikä kukaan muukaan tiennyt, mikä murheenkryyni muhi Oulu-Seinäjoki -rataosuudessa.

”Siihen oli tehty liian pieni suunnitelma. Nykyään kustannukset ovat 800 miljoonan euron luokkaa, kun silloin, kun siitä päätettiin, arvio oli 450 miljoonaa euroa.”

Vehviläinen ei usko, että virkamiehet alimitoittavat budjetteja tahallaan saadakseen hankkeita liikkeelle.

”Haluan tavata sen ihmisen, joka pystyy ennakoimaan kaikki ne vaihtelevat asiat, mitä eteen saattaa tulla.”

”Minulla ei ole erityistä intressiä olla Merja Kyllösen kimpussa henkilönä. Tiedän, miten paineista hommaa ministerinä oleminen on. Kyllä se enemmän köniin ottamista monessa kohtaa on. Uskon, että järkevästi toimien pystytään ratkaisemaan nämä hankkeet, joissa nyt on vajetta.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Ex-liikenneministeri Vehviläinenkin joutui pulaan tierahoista”

  1. ”Tiehallinnon kehittämishankkeiden valmistelu ja toteutus on hajanaista, ja niiden kustannushallinnassa on puutteita. Suunnitelmissa on jäänyt hinnoittelematta kustannusarvioihin monia ennakoitavissa olevia riskejä ja suunnitelmalisäyksiä”, raportissa todetaan.”

    Tuohon on helppo uskoa! Konsultti on tekevinään suunitelman, määräluettelon ja kustannusarvion, mutta kukaan ei osaa tai uskalla sitä tarkistaa. Vasta kun työmaalla alka tulla lisätöitä, joutuu ruohonjuuritaso riitelemään asioista, jotka pääkonttorissa on ryssitty. SItten lehdissä ihmetellään, miksei urakoitsija (ainoa näkyvä osa työtä) pysy aikatauluissa ja miksi rahaa tarvitaan lisää. Ja miksi julkiset menot kasvaa, kun ongelmia korjataan virastoissa määrää, eikä laatua lisäämällä. Joku virkamies vielä viisastelee, että infapuolella pitäisi tuottavuuden nousta rahoituksen alentuessa. Toki näin, mutta jos nyt kuitenkin laitetaan hankkeiden valmistelu kestävälle pohjalle ja katsotaan tilannetta uudestaan.

  2. Oikaisenko mutkissa, jos sanon, että sopan takana on poliittinen päätös raideliikenteen suosimisesta (Seinäjoki-Oulu)? Kun se on rohmuna vuodesta toiseen, jää valteiden kunnostukseen murusia. Ja laskuvirheiden maksajaksi pannaan muut maakunnat piilottamalla todellinen syy tiehankkeiden kustannusten taakse.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat