Hetemäen verotyöryhmä kaavailee kiinteistöverosta kunnille vakaata tulonlähdettä

Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotyöryhmä siirtäisi verotuksen painopistettä maltillisesti työn verotuksesta kulutusverotukseen. Jos verotuksessa on keventämisen varaa, se olisi kohdistettava työn verotukseen. Ylipäänsä on pyrittävä mahdollisimman laajoihin veropohjiin.

Verouudistusta pohjustava työryhmä esitteli alustavia linjauksiaan maanantaina. Ryhmä ehdottaa muun muassa kiinteistöveron osuuden selvää nostamista kuntien rahoituksessa. Kiinteistöveron hyviin puoliin luetaan sen vakaus ja varmuus tulomuotona. Työhön kohdistumaton kiinteistöverotus on myös vähän vääristävä tai jopa neutraali veromuoto, ja toimiva malli verokilpailutilanteessa.

Kiinteistöveron ongelmana on pidetty sitä, että esimerkiksi ”mummon mökissä” asuvan pienituloisen verotus voi nousta kohtuuttomuuksiin. Tähän on kuitenkin työryhmän mukaan olemassa vastalääkkeitä. Vähätuloisilla verotus voisi olla kevyempää tai kiinteistövero voitaisiin laittaa maksuun vasta perinnönjaossa.

Ilmasto- ja energiapolitiikassa verotusta voidaan työryhmän mukaan käyttää ohjauskeinona. Päästökauppasektorilla tulisi kuitenkin välttää kaksinkertaisia toimenpiteitä: päästökauppa ja hiilidioksidivero ovat vaihtoehtoja toisilleen.

Verotukia pitäisi karsia

Veropohjan laajentamiseksi sitä nakertavien erilaisten verotukien pitkää listaa olisi karsittava. Ryhmän varapuheenjohtaja professori Heikki Niskakangas arvioi aiempien kokemustensa perusteella, että työryhmä pystyisi karsimaan ehkä kolmekymmentä verotukea. Siltikään helppoja ja suuria verotuloja tuottavia verotukien poistoja ei ole saatavilla.

Hetemäki huomautti, että verotuilla on joskus toinenkin puolensa: esimerkiksi kotitalousvähennyksellä on ilmeisesti saatu valtion kasaan tuloa, joka olisi muuten jäänyt harmaan talouden piiriin. Pelkillä verotempuilla ei julkisen talouden kriisi kuitenkaan ratkea.

-Tarvitaan uudistuksia, jotka pidentävät työuria ja kuntatalouden tehokkuuden parantamista, Hetemäki totesi.

Julkisen talouden kestävyysongelman mittaluokkaa selvitetään parhaillaan ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla. Moniin keskeisiin kysymyksiin työryhmä pääsee kunnolla käsiksi vasta syksyn kuluessa. Alustavan pohdiskelun perusteella ei näytä kuitenkaan siltä, että esimerkiksi pääomaverotusta oltaisiin muuttamassa progressiiviseksi.

-Jos mentäisiin progressiiviseen pääomaverotukseen, mentäisiin eri suuntaan kuin kansainvälinen kehitys, Niskakangas huomautti.

Ryhmän pääsihteeri Seppo Kari huomautti, että jos pääomaverotus olisi samantasoista kuin palkkaverotus, olisi se tosiasiassa hieman kireämpää. Pääomaveroon kun ei tehdä inflaatiotarkistuksia.

Verotuksen uudistussuunnitelmat on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä.