Nuorisosäätiön kohde on Kiinteistö Oy Nuorisosäätiön Vantaan Rosendalinkuja 7. Aran korkeimman päättävän elimen, johtokunnan kokous pidettiin maaliskuussa 2007. Kaikkonen oli läsnä tässä kokouksessa, jossa hyväksyttiin korkotukilainaa ja investointiavustusta saavien kohteiden luettelo. Hyväksyttyjen kohteiden luettelossa on mukana kyseinen Nuorisosäätiön kohde.
Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti on julkisesti ilmoittanut, että Kaikkonen ei ole osallistunut yhteenkään Aran johtokunnan kokoukseen, jossa on käsitelty Nuorisosäätiön hakemuksia. Hän oli kuitenkin Kaikkosen kanssa samassa johtokunnan kokouksessa, jossa päätettiin Nuorisosäätiön Vantaan Rosendalinkujan hankkeesta.
Aran tukimenettelyä koskevat paperit osoittavat, että virasto myönsi myöhemmin tälle Nuorisosäätiön kohteelle 1,5 miljoonaa euroa enemmän avustusta kuin sille olisi ympäristöministeriön tiukentuneiden määräysten mukaan kuulunut. Kohteessa on 154 asuntoa, joista avustuspäätöksen esittelymuistion mukaan valtaosaan asunnoista tulisi asumaan 18-30-vuotiaita työssäkäyviä ja työelämään hakeutuvia aikuisia sekä tuettavia nuoria. Vain noin 13 asuntoon muuttaisi muistion mukaan Autismisäätiön osoittamia, tuetusti asuvia nuoria. Näin varsinaisia tukiasuntoja oli 13, mutta Ara teki avustuspäätöksensä sen perusteella, että kaikissa 154 asunnossa asuisi erityisryhmien asukkaita. Avustus on puhdasta rahansiirtoa eikä sitä tarvitse maksaa takaisin.
Aran tukipäätöksen myötä Nuorisosäätiön kohde sai 2,57 miljoonan euron investointiavustuksen, kun määräysten mukainen menettely olisi pudottanut avustuksen 1,07 miljoonaan euroon. Investointiavustusta ei tarvitse maksaa takaisin kuten lainoja. Huhtikuussa 2008 tehty avustuspäätös oli vastoin ympäristöministeriön saman vuoden tammikuussa tiukentuneita määräyksiä.
Nuorisosäätiön Aralle toimittamien tietojen mukaan sen asunnoista vain murto-osa on todellisia tukiasuntoja. Vuoden 2007 lopussa säätiöllä oli 2 471 valmista asuntoa, joissa asui 3 290 asukasta. Tukiasunnoissa asui kuitenkin vain 58 nuorta ja vuoden 2007 aikana tukiasumispalvelua annettiin 126 nuorelle.
Keskustajohtoinen Ara tutkii nyt itse, onko sen ja keskustajohtoisen Nuorisosäätiön välinen toiminta ollut sääntöjen mukaista ja vuokrat kohtuullisia. Rakennuslehden mukaan Nuorisosäätiötä koskeva selvitys pitäisi siirtää riippumattomalle taholle. Ennen keskustan mandaatilta Aran johtoon nostettua Hannu Rossilahtea Araa johti keskustalainen Teuvo Ijäs.
Lue lisää aiheesta tällä viikolla ilmestyneestä Rakennuslehdestä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 30 kertaa
30 vastausta artikkeliin “Antti Kaikkonen oli Arassa päättämässä omasta kohteestaan”
Kyllä taitaa kohta ”kanki”Kaikkosen pää pudota… Ja veikkaan, että ei jää ainoaksi pääksi joka putoo..
ARA on ollut ainakin noin 15 vuotta Kepulle ja sitä lähellä oleville yhteisöille ”täyden palvelun virasto”. Se näkyy siinäkin, että Suomen yritysrekisteri ilmoittaa kepulaisen järjestön Suomen asuntoliiton kotipaikaksi ARAn viraston ja sen virkamiehen yhteyshenkilöksi seuraavalla tavalla:
PL 30, 15141 Lahti (c/o Ara)
Puhelin: 040-7061992
Sähköpostiosoite: marianne.matinlassi@ara.fi
Kotisivu: http://www.suomenasuntoliitto.fi
Olisi korkea aika tehdä täydellinen selvitys viraston toiminnoista ainakin 10-15 viime vuodelta. ARAn johtokunta ei ole ollut lainkaan ajantasalla siitä, mitä peliä viraston ylin johto on harrastanut….Tai sitten johtokunnan puheenjohtaja on mukavien yhteisten metsästysretkien aikana antanut ylijohtajalle valtuudet hoitaa asioita haluamallaan tavalla.
Rakennuslehti on ollut ajan tasalla koko ajan, kun se on ruotinut Aran toimintaa. Hienoa että Nuorisosäätiön juttu on 2012 tammikuussa käräjäoikeuden käsittelyssä.
Miksi Ara suojeli Nuorisosäätiön toimintaa?
Tähän osaavat varmaan vastata ARAn Rossilahti, sekä TARKASTUSKERTOMUKSEN 8.2.2010 Dnro 15750/651/09 allekirjoittaneet kehittämispäällikkö Markku Virtanen,ylitarkastajat Arja Noro ja Raija Pajunen
BLOGI-kirjoitus
Keskustan ehdokkaille vaalitukea jakanut Nuorisosäätiö on saanut Arassa ykkösluokan kohtelun. Nyt saman keskustajohtoisen viraston edustajat selvittävät säätiön vuokrien kohtuullisuutta ja rakennushankkeiden kilpailutuksen asianmukaisuutta. Vahtiiko pukki kaalimaata?
Aralla on nykyaikaan sopimaton kaksoisrooli. Se myöntää tuet ja vastaa tuen saajien, yleishyödyllisten yhteisöjen, valvonnasta. Tarkastusmenettely kuuluisi puolueettomalle taholle. Omien tekemisten valvonta saattaa muuttua helposti puutteiden tai väärinkäytösten peittelyksi. Juttua tehdessäni sain Arasta pyytämäni viralliset paperit asiallisesti, mutta minulle myös tarjoiltiin suoranaisia valheita.
Valtiontalouden tarkastusviraston kannattaisi tutkia Aran avustustoiminta ainakin Nuorisosäätiön osalta.
Tätä kutsumaan maailmalla korruptioksi, Suomessa maan tavaksi. Milloin tämä komposti avataan kunnolla?
Kokouksessa hyväksyttiin ilmeisen pitkä lista kohteista yhdellä päätöksellä. Ei siis käsitelty yksittäistä Nuorisosäätön kohdetta. Johtokunnalla on varmasti ollut tieto Kaikkosen roolista Nuorisosäätiössä eli kuka tahansa jäsen olisi voinut jäävätä Kaikkosen, jos olisi ollut halua. Itse projektin ARAn suuntaan on varmaankin hoitanut säätiön projektipäällikkö tai toimitusjohtaja. Vai onko lehdellä tarkempaa tietoa että hallitusten puheenjohtajilla on tapana neuvotella yksittäisistä projekteista ja tässä tapauksessa Kaikkosella.
Ehkä viimeistään nyt jokaiselle käy selväksi miksi Matti Vanhanen piti tärkeänä, että Aran kepulaista ylijohtajaa Teuvo Ijästä seurasi ehkä vieläkin kepulaisempi Hannu Rossilahti. Kepu on voinut luottaa, että johtokunnan jäsenten ei tarvitse olla jokaisessa kokouksessa vahtimassa etujansa, vaan virkamiehet tekevät puolueelle mieluisia päätöksiä, kuten antavat 1,5 miljoonaa euroa perusteetonta lahjarahaa, jota säätiö voi sitten käyttää miten haluaa. Tähän kun sekoitetaan vielä RAY:lta tuleva raha ollaan kohta tilanteessa, jossa kohteen rahoitus ylittää reilusti sata prosenttia. Tällaisiakin väitteitä olen kuullut.
Epäluuloisempi ihminen epäilisi, että Nuorisosäätiö on tukihakemuksissaan merkinnyt kaikki asuntonsa eritytyistukea saaviksi vammaisasunnoiksi, mutta rakentamisvaiheessa ne ovat muuttuneet esimerkiksi keskustan nuorisopoliitikkojen työsuhdeasunnoiksi. Näin en kuitenkaan väitä, kun en tiedä. Kummallista kuitenkin on, että jos vain murto-osa asunnoista on vammaisasuntoja, niin erityistuki eli puhdas lahjaraha annetaan kaikista asunnoista.
Ylimpänä valvojana ympäristöministeriöllä olisi nyt tuhannen taalan paikka laittaa Ara sellaiseen kuntoon ja läpinäkyvyyteen, että sitä ei epäiltäisi minkäänlaisesta suhmuroinnista. Jo epäilyt, että tarkastustyötä tehdään poliittisessa ohjauksessa ja että ikävän tarkkoja tarkastajia moititaan tästä pikkutarkkuudesta, on kestämätöntä.
Ainoan kerran, kun Ara on ollut tiukkana yleishyödyllisten säätiöiden etuoikeuteutun aseman suhteen oli kuten Ijäs halusi poistaa Tarveasunnoilta sen yleishyödyllisyysstatuksen. Julkisuudessakin ihmeteltiin, miten Ara yhtä-äkkiä hyökkäsi keskustalaista säätiötä vastaan. Syy selvisi nopeasti: Tarveasuntojen omistajat olivat unohtaneet, mitä varten säätiö oli perustettu: kaikkea rahaa ei ollut tarkoitettu omistajille, vaan sitä piti riittää myös yhteiskuntasuhteiden hoitoon.
Yleishyödyllisille rakennuttajille ja säätiöille Ara on ollut mieluinen kumppani. Se on hyväksynyt nerokkaan rahastusautomaatin nimeltään vuokrien tasaus. Sen jälkeen pirukaan ei ota selvää, mikä on oikea ja kohtuullinen vuokrataso. Kun rakennuttajayhtiöitä on yhdistelty, niin perimmäisenä pyrkimyksenä on aina ollut tuon rahastusautomaatin laajentaminen.
Eikö tolle jätkälle olisi jo korkea aika antaa kengää !
Ei savua ilman tulta. Olen kuitenkin todella pettynyt Rakennuslehteen, että se lähtee mukaan tähän poliittiseen yhden puolueen lokakampanjaan. Jokainen ymmärtää, että rakentamisessa ja tonttipolitiikassa kaikki puolueet ovat olleet mukana tuhansissa päätöksissä, joilla on suuret taloudelliset vaikutukset. Varmasti on tuettu aatekumppania muuallakin. Paljon isommissakin asioissa. Kaikki tutkii samaa säätiötä? Jään odottamaan tasapuolista tutkivaa journalismia.
Meinaako Rakennuslehti suuntautua Seitsemän Päivää-lehti tyyppiseksi lehdeksi? Erittäin huolestuttava piirre Rakennuslehdessä!
Sensaatiohakuinen uutisointi on ilmeisesti pohjattu erittäin heikoille faktoille! Onkohan kyseisen jutun toimittajalla (tai toimittajan kaverilla) jotain katkeruutta taustalla Kaikkosta kohtaan? Onko Kaikkonen parempi tanssija? Heh! löytyykö ko. jutun kirjoittajalta kenties demareiden jäsenkirja?
Mielestäni kyseinen juttu tuulesta temmatun oloinen – muistuttaa hieman Vanhasen Lautakasaa? Onkohan vinkki tullut Korvolalta?
No onpas kepulaiset nyt herkkänä. Taitaa osua uutiset arkaan paikkaan.
Kiitosta ARAn Ent.kehityspäällikölle !
Ent. kehittämispäällikön antamat vastaukset kanteluihin ovat olleet hyviä. Asumisoikeuslain alkuperäinen muutosehdotusoli hyvä, mutta SAY:n teettämällä asumisoikeusasukkaiden tyytyväisyystutkimuksella ja ”Botnia-seminaarilla” vesitettiin lakiuudistus.
Isännöinnin kilpailuttamiseen puuttuminen ja liikaa perittyjen vastikkeiden toteaminen taloyksikkökohtaisesti olivat merkittäviä kannanottoja viranomaiselta.
Olen myös tyytyväinen kehittämispäällikön tarkkaavaisuuteen kun ARA totesi 28.1.2008 AVARAN kanssa pitämässään palaverissa että (ei yleishyödyllinen) Avain Asoasunnot Oy tulisi siirtää yleishyödyllisen Avain Asumisoikeus Oy:n omistuksesta pois.
Vain viikkoa ennen yleishyödyllisen AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakkeiden (51%) lakien vastaista kauppaa Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle (17.12.2007) oli tähän tytär-yhtiöön (Avain Asoasunnot Oy:lle) siirretty Avain Asumisoikeus Oy:n asukkailta liikaa perittyjä käyttövastikkeita 1,8 miljoonaa euroa. (Vuonna 2007 oli Avain Asumisoikeus Oy;n asukkailta liikaa perittyjä käyttövastikkeita siirretty ei-yleishyödylliseen Avain Asoasunnot Oy:öön 5 milj. euroa.) Tätä rahavarojen siirtoa on kutsuttu sijoittamiseksi.
Avain Asumisoikeus Oy:n osakkeiden (51 %) laittomalla kaupalla 17.12.2007 myytiin Avain Asumisoikeuden kontrolli Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle. Nämä Avain Asumisoikeus Oy:n osakkeet (51%) myytiin sittemmin edelleen (15.5.2008) Perttu Liukun kontrolloimalle ei-yleishyödylliselle holding-yhtiölle Suomen Rakennuttamisen kehitys Oy:lle. Hyväksymällä tämän kauppojen ketjun ARA hyväksyi lakien vastaiset varojen siirrot (8,4 milj. euroa) yleishyödyllisestä (Avain Asumisoikeus Oy:stä) ei-yleishyödylliseen (Avain Asoasunnot Oy:öön)
ARAn valvonta ei mielestäni ole ollut riittävää, kun se ei valvonut Avain Asoasunnot Oy:n siirtämistä pois yleishyödyllisen yhteisön omistuksesta ja laittomasti sijoitettujen varojen palauttamista ennen osakkeiden luovutuksensaajan nimeämistä 29.10. 2008. ARAn kirjeen (20.5.2009) mukaan Avain Asoasunnot Oy:n ”ylimääräiset” rahavarat tuli välittömästi palauttaa Avain Asumisoikeus Oy:lle.
Luovutuksensaajan nimeämistä ei olisi voitu edes suorittaa, kun luovuttaja Asuntorakentamisen Kehityssäätiö ei edes omistanut Avain Asumisoikeus Oy:n osakkeita.
Miten tämä kaikki on mahdollista ?
Luettuani Riitta Rainion selvityksen 17/2011 ”Valtion tukemien asuntojen, erityisesti asumisoikeusasuntojen omistajuus, asukkaiden aseman turvaaminen ja heille tarkoitetun tuen ohjautuminen.pdf ” en löytänyt mitään mainintaa siitä että ARA oli huomauttanut 18.1.2008 ei-yleishyödyllisen Avain Asoasunnot Oy:n siirtämisestä pois yleishyödyllisen Avain Asumisoikeus Oy:n omistuksesta.
Eikö selvitysmies Riitta Rainiolle oltu kerrottu sitä, että rahavaroja oli piilotettu 8,4 miljoonaa euroa yleishyödyllisen yhteisön ulkopuolelle?
Selvityksessä ei myöskään ole mainintaa siitä, miten Avain Asoasunnot Oy:n määrättiin palauttamaan varat Avain Asumisoikeus Oy:lle.
Oliko ent. kehittämispäällikkö mukana palaverissa, jossa Rainiolle annettiin tietoja lakienvastaisista kaupoista ja rahavarojen (korjausvarausten) siirtämisestä uudistuotannon rakennuttamiseen)
Selvitys on tältäkin osin puutteellinen.
TÄSSÄ LINKKI ympäristöministeriön sivulle, josta löytyy Rainion selvitys. (lue sivut 18-20)
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=383079&lan=fi&clan=fi
Rakennuslehti kirjoittaa 12.11.2009 mm. seuraavaa:
”Keskustajohtoinen Ara tutkii nyt itse, onko sen ja keskustajohtoisen Nuorisosäätiön välinen toiminta ollut sääntöjen mukaista ja vuokrat kohtuullisia. Rakennuslehden mukaan Nuorisosäätiötä koskeva selvitys pitäisi siirtää riippumattomalle taholle. Ennen keskustan mandaatilta Aran johtoon nostettua Hannu Rossilahtea Araa johti keskustalainen Teuvo Ijäs.”
Onko kellään tietoa Aran selvityksestä? Selvisikö mitään?
Onko kellään tietoa
Pyydä ARA:sta Nuorisosäätiön toimintaa koskeva TARKASTUSKERTOMUS 8.2.2010 Dnro 15750/651/09
Osoite tässä: kirjaamo.ara@ara.fi.
Kertomuksessa on paljon tietoa josta on vaiettu julkisuudessa.
Ko. selvityksestä löytyy myös pari Rakennuslehden juttua. Ohessa linkit niihin:
https://www.rakennuslehti.fi/uutiset/talous/20428.html
https://www.rakennuslehti.fi/uutiset/talous/20793.html
Kiitos Rakennuslehdelle ja sen toimittajille, että ovat rohjenneet kirjoittaa myös korruptiosta ja kähminnästä. On meidän kaikkien veronmaksajien intressi, että asumiseen ja rakentamiseen liittyvät toimijat toimivat rehellisesti. Veronmaksajien rahoja käytetään paljon ns. yleishyödyllisessä rakentamisessa ja muussa toiminnassa. Toivottavasti Rakennuslehden toimittajat jaksavat jatkossakin selvittää ja tuoda päivänvaloon ja julkiseen keskusteluun asumisen ja rakentamisen toimijoiden ja heitä lähellä olevien tahojen pimeitä puuhia.
Rakennuslehti ja muut tiedotusvälineet korvaavat viranomaisvalvonnan puutetta. Ara toiminta ohjaus- ja valvontaviranomaisena on ollut täysin luokatonta, jota selittää sen epäterveet kytkökset poliittisiin puolueisiin, poliitikkoihin ja yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoihin. Esimerkiksi Nuorisosäätiön Kaikkonen on ollut Aran johtokunnan jäsen.
ARA ei ole suojellut Nuorisosäätiön toimintaa. ARan tehtävänä on valvoa noudattavatko valtion tukea saaneet yhteisöt toiminnassaan arava- ja korkotukilainsäädäntöä. Mikäli em. lakien sännöksiä on rikottu siten, että on olemassa perusteet säännösten mahdollistamiin sanktioihin, ARA voi käyttää näitä sanktioita. Lainsäädännön asettama kynnys näiden sanktioiden käytölle on melko korkea. Säätiön antama poliittinen tuki ei ole peruste sanktioiden käytölle. Nuorisosäätiön tapauksessa ei muutoinkaan ollut kyse sellaisesta toiminnasta, että olisi ollut edellytyksiä ko. sanktioihin. ARAn tarkastuskertomuksesta löytyvät perustellut selvitykset esitettyihin toimenpiteisiin.
ARA JA ”YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN” VALVONTA
Tiedotusvälineiden mukaan syyttäjä vaatii Nuorisosäätiön vaalirahajupakassa vankeutta keskustan istuvalle kansanedustajalle Antti Kaikkoselle.
ARA teki aikoinaan tarkastuksen Nuorisosäätiöön. Tarkastuskertomuksen mukaan huomautettavaa löytyi sivukaupalla. ARA ei kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi viedä asioita poliisitutkintaan tai muutenkaan ”tukistaa” säätiötä. Kaikkonen on ollut ARAn johtokunnan jäsen ja ARA on kepulaisia täynnä, joten ei ihme, että mihinkään sanktioihin ei ryhdytty tai viety asiaa sellaisille viranomaisille, joilla olisi oikeus tutkia ja ”tukistaa”. Kyllä ARA olisi jotakin voinut itsekin tehdä jos olisi halunnut. Se olisi voinut tehdä esimerkiksi aloitteen lainsäädännön korjaamiseksi, jotta ”yleishyödyllisiä yhteisöjä” voitaisiin valvoa tehokkaammin ja tarvittaessa myös sanktioida viranomaisten (myös ARAn) toimesta.
ARAn eläköitynyt kehittämispäällikkö on eri viestiketjuissa puolustanut kiivaasti ARAn toimia (lue: toimimattomuutta) Nuorisosäätiön ja AVAIN Asumisoikeus Oy:n tapauksissa. Kun puhutaan ARAn toimista (toimimattomuudesta) em. tapauksissa, itse asiassa puhutaan myös ko. kehittämispäällikön toimista (toimimattomuudesta). ARAssa aikoinaan toimineen ”valvontayksikön” päällikkönä hän olisi voinut tehdä enemmänkin kuin mitä teki ”yleishyödyllisten yhteisöjen” valvomiseksi. ARAn ja ko. ”yhteisöjen” ja niiden taustaorganisaatioiden kytkökset, ARAn hampaattomuus (haluttomuus) valvojana ym. seikat johtivat siihen, että ”yleishyödyllisten yhteisöjen” vastuuhenkilöt alkoivat kuvitella, että ”kaikki se, mikä ei ole laissa kiellettyä, on sallittua” kuten erään ”yhteisön” edustajan kerrotaan tokaisseen. Eläköitynyt kehittämispäällikkö viitoitti ARAssa valvontakäytännön, joka on lyönyt esimerkiksi kanteluiden tekijöitä silmille. ”Yhteisöjen” edustajat ovat viis välittäneet ARAn vastauksista asukkaiden kanteluihin. Eräänkin ”yhteisön” johto ei edes vienyt ARAn vastausta asukkaiden kanteluun ”yhteisön” hallituksen tiedoksi saatikka että keskusteltavaksi, mikä kuvaa ko. ”yhteisön” suhtautumistapaa paitsi asukkaiden kanteluissaan esille ottamiin epäkohtiin niin myös ARAn kannanottoihin niihin.
Terveisiä vaan eläköityneelle kehittämispäällikölle! Teidänkin allekirjoituksenne on ARAn vastauksessa meidän kanteluumme. Vastauksenne oli yhtä tyhjän kanssa eikä ole johtanut mihinkään parannuksiin niissä lukuisissa asioissa, jotka olimme kirjanneet kanteluumme ja vastineeseemme ”yhteisön” selvitykseen, mutta joista ARA otti kantaa vain osaan. ARAlla ei ole kuulemma toimivaltaa puuttua esille ottamiimme epäkohtiin (esim. yhteishallintolain rikkominen). Ei ihme, että ko. ”yhteisö” voi jatkaa vanhalla linjallaan suhteessaan meihin asukkaisiin.
Ensiksikin on todettava: Kun ryhtyy arvioimaan ja arvostelemaan viranomaisen toimintaa, arvostelijalla tulisi olla riittävä osaaminen ja tietämys kyseisestä lainsäädännöstä, sen valvonnalle antamista mahdollisuuksista, lainsäädännö puutteista ja tulkinnanvaraisuuksista. Valitettavasti näin ei asianlaita ole ollut tämän lehden sivuilla esitetyissä kirjoituksissa.
Mikäli Nuorisosäätiön osalta olisi ollut kyse esim. väärien tietojen antamisesta ARAlle haettaessa valtion tukea, ARAlla olsi ollut mahdollisuus käyttää arava- ja korkotukilain mahdollistamia sanktioita. Tällöin ARA olisi voinut myös tehdä poliisille esitutkintapyynnön sen selvittämiseksi, onko samalla syyllistetty myös avustuspetokseen. Näin ARA on myös toiminut silloin. kun siihen on ollut aihetta ja perusteet. Nuorisosäätiön tapauksessa tästä ei ole kyse.
ARAn suorittamaa valvontaa on tehty lain sallimissa puitteissa ja niillä vähäisillä valvontaresursseilla, mitä valvontaan on ollut käytettävissä ARAn johdon linjausten mukaisesti.
Kanteluihin on vastattu lainsäädännön sallimissa puitteissa ja otettu kantaa sen mukaan, mikä on ollut ARAn toimivalta kantelun kohteena olevissa asioissa. Lainsäädännön tulkinnanvaraisuuksista johtuen joidenkin mielestä on saatettu joissakin asioissa jopa mennä ARAn toimivaltaa pidemmällekin?
ARAN ENTINEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ JA LAKIUSKOVAISUUS
Ihmisoikeusliiton verkkosivujen mukaan kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi pureutui reilu vuosi sitten järjestetyssä Perus- ja ihmisoikeusfoorumissa kansainväliseen oikeuteen ja maahanmuuttopolitiikkaan 1500-luvulta tähän päivään, Espanjan Salamancasta Suomeen. Puheessaan Koskenniemi kehotti kuulijoita pelkkään lain kirjaimeen keskittymisen sijasta aktiivisuuteen ja poliittisen valppauteen sekä heikompien suojaamiseen.
Lakiuskovaisuudella tarkoitetaan uskoa siihen, että se mikä on milläkin hetkellä lakiin kirjattua on myös oikein. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) entinen kehittämispäällikkö ”lakiuskovaisena” piiloutuu aina lakien taakse, kun ”yleishyödyllisiin yhteisöihin” tai hänen entiseen työpaikkaansa kohdistetaan arvostelua. Hän ei ymmärrä sitä, että maalliset lait ovat ihmisten laatimia ja siten myös ihmisten muutettavissa ja täydennettävissä, jos niissä on puutteita. Niiden ei pitäisi olla ikuisia ja kiveen hakattuja. Kun lukee entisen kehittämispäällikön ärhäköitä kirjoituksia, niin niiden moittiva kärki kohdistuu aina niihin, jotka ovat uskaltaneet kyseenalaistaa jonkun ”yleishyödyllisen yhteisön” toimintaa tai Aran toimintaa noiden ”yhteisöjen” suhteen. Kirjoitustensa perusteella hän ei näe mitään juridisesti saatikka edes eettisesti moitittavaa ”yhteisöjen” eikä edustamansa viraston toiminnassa. Ainakaan hän ei tuo mitään sellaista esille, josta voisi päätellä, että lakipykälien lisäksi eettisillä, moraalisilla tai vastaavilla seikoilla olisi ollut/olisi jotakin merkitystä hänen ajattelussaan ja toiminnassaan tai että hän sellaista olisi vaatinut/vaatisi ”yleishyödyllisiltä yhteisöiltä” ja niiden omistajilta. Ei ole myöskään tiedossa mitään sellaista, että entinen kehittämispäällikkö olisi aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan lainsäädäntöön niin, että se paremmin suojelisi ”järjestelmän” heikompia. Hänellä olisi virka-asemansa, osaamisensa ja kanaviensa perusteella ollut aivan toisenlainen mahdollisuus vaikuttaa yleishyödyllisyys- ja asumisoikeuslainsäädäntöön asukkaiden aseman parantamiseksi kuin tavallisella asumisoikeusasukkaalla tai asukkaiden edustajalla. Tällaista aloitteellisuutta entisellä kehittämispäälliköllä ei tiettävästi kovin runsaasti esiintynyt hänen toimiessaan ohjaus- ja valvontayksikön päällikkönä ARAssa.
Prof. Koskenniemi kehottaa pelkkään lain kirjaimeen keskittymisen sijasta aktiivisuuteen ja poliittisen valppauteen sekä heikompien suojaamiseen. Ns. yleishyödyllisten yhteisöjen ”heikompia” eivät taatusti ole niiden kallispalkkaiset johtajat eivätkä niiden omistajat vaan esimerkiksi ”yleishyödyllisten asumisoikeusyhteisöjen” tapauksessa niiden asukkaat, jotka useinkaan eivät ole lainoppineita, jotta pystyisivät paremmin puolustamaan oikeuksiaan. Näin asukkaat joutuvat turvautumaan viranomaisiin, joita ”yleishyödyllisen” rakentamisen ja asumisen puolella edustaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). ARA ei kuitenkaan millään tavalla ”rohkaise” eikä edes ohjeista (verkkosivuillaan) asukkaita esimerkiksi tekemään kanteluita, jos nämä katsovat, että ”yleishyödyllinen yhteisö” ei noudata esimerkiksi yhteishallintolakia. Asukkailla ei ole varaa palkata kalliita lakimiehiä ajamaan asiaansa siviilioikeudessa, johon ARA usein asukkaiden kanteluihin antamissaan vastauksissa viittaa. Sen sijaan ”yleishyödyllinen yhteisö” voi käyttää asukkailta käyttövastikkeissa kerättyjä varoja lakimiehiin ja -naisiin asukkaita vastaan. Jos asukkaat häviävät oikeusjutun, niin kuin on hyvin todennäköistä nykyisen lainsäädännön vallitessa, niin he joutuvat maksanaan omiensa lisäksi myös ”yhteisön” oikeudenkäyntikulut. Siihen ei asumisoikeusasunnostakaan saatava raha riittäisi.
Puolustaessaan ARAn tai omaa toimimattomuuttaan ”yleishyödyllisten yhteisöjen” valvojana entinen kehittämispäällikkö lakipykälien lisäksi viittaa aina myös ARAn vähäisiin valvontaresursseihin. Hän ei kuitenkaan kerro, kuinka tehokkaassa käytössä nykyiset resurssit ovat. Eikö ARAn pitänyt saada lisää resursseja nimenomaan valvontatyöhön? Entinen kehittämispäällikkö ei myöskään kerro, kuinka monta aloitetta hän on tehnyt valvontaresurssien parantamiseksi ja millä tuloksella. Mutta eikö kuitenkin totuus ole se, että ARA on tietoisesti vähentänyt ”yleishyödyllisten yhteisöjen” valvontaa, jättänyt sen hyvin pitkälti niille itselleen ja pyrkinyt pikemminkin ”isälliseen ohjaukseen” silloinkin, kun olisi pitänyt jo ”tukistaa”? Esimerkiksi asukkaiden kanteluihin antamissaan vastauksissa ARA luettelee pitkän listan asukasdemokratiaoppaita. On naivia uskoa, että ”yleishyödyllisen yhteisön” johto ja omistajat lukisivat noita oppaita. Jos he suhtautuvat ylimielisesti ja naureskellen asukkaiden kanteluihin, niin miksi he vaivautuisivat lukemaan ARAn suosittelemia oppaita? Asukasdemokratia on lapsen kengissä monissa ”yleishyödyllisissä yhteisöissä”, olipa ko. ”yhteisö” tai ARA mitä mieltä tahansa.
Mitä asukkaiden kantelujen käsittelyyn tulee, niin entisen kehittämispäällikön mukaan asukkaiden ”Kanteluihin on vastattu lainsäädännön sallimissa puitteissa ja otettu kantaa sen mukaan, mikä on ollut ARAn toimivalta kantelun kohteena olevissa asioissa”. Vaikka entinen kehittämispäällikkö mahdollisessa vastauksessaan taas moittisikin siitä, että on taas ryhdytty arvioimaan ja arvostelemaan viranomaisten toimintaa, vaikka arvostelijalla ei ole ollut riittävää osaamista ja tietämystä kyseisestä lainsäädännöstä, niin silläkin uhalla on uskallettava tuoda julki se pettymys, jonka kantelijana koki, kun luki ARAn vastauksen suurella työllä tehtyyn kanteluun. Vaikka kanteluaineistossamme toimme yksityiskohtaisesti esille, miten AVAIN Asumisoikeus Oy rikkoo yhteishallintolakia, niin Ara vastauksessaan luettelee vain liudan asukasdemokratiaoppaita edes kertomatta, kenen luettavaksi – meidän vai Avaimen johdon – ne on tarkoitettu. Emme saaneet myöskään vastauksia lukuisiin kysymyksiimme, jotka liittyivät mm. epäselvyyksiin meiltä käyttövastikkeissa kerättyjen varojen käytössä. Laki asumisoikeuslain muuttamisesta, joka tuli voimaan viime vuoden alussa, ei juurikaan ole parantanut tilannetta. Nyt meille kyllä jaetaan toteumaraportteja, mutta niiden numeroiden taakse emme pääse vieläkään ”kurkistamaan”. Asukkaiden tiedonsaantioikeutta loukataan edelleenkin yhtä härskisti kuin ennenkin.
Entisen kehittämispäällikön mukaan ”Lainsäädännön tulkinnanvaraisuuksista johtuen joidenkin mielestä on saatettu joissakin asioissa jopa mennä ARAn toimivaltaa pidemmällekin?”. Nyt on pakko kysyä, mitä ARA ja entinen kehittämispäällikkö ovat tehneet lainsäädännön tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi, jos se on vaikeuttanut ARAn toimintaa valvontaviranomaisena? Eikö lainvalmistelijat ympäristöministeriössä ja lainsäätäjät eduskunnassa ole kuunnelleet ARAa yksiselitteisemmän lainsäädännön aikaansaamiseksi? Vai ovatko ”yleishyödyllisten yhteisöjen” lobbarit olleet asialla vaikuttamassa lainvalmistelijoihin ja -säätäjiin niin, että lakien säätäminen on tapahtunut niiden ehdoilla? Tällaisen käsityksen sai, kun seurasi asumisoikeusyhtiöiden etu- ja painostusjärjestön Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY) propagandakamppanjaa asumisoikeuslain muuttamista koskevan lain valmistelun ja säätämisen aikana. Eikös ARA asettunut pitkälti SAY.n linjoille lain sisällöstä, kun ylijohtaja Rossilahti kävi kertomassa ARAn näkemyksen ympäristövaliokunnalle eduskunnassa? Kyseinen laki on torso ja olisi eri kirjoituksen arvoinen. Itse asiassa se ei ole parantanut asukkaiden tiedonsaantioikeutta. Lisäksi siinä siunataan käyttövastikkeiden hämärä tasausjärjestelmä, jonka perusteista ainakaan AVAIN Asumisoikeus Oy ei ole antanut mitään tietoa lukuisista pyynnöistä huolimatta. Lisäksi laki velvoittaa vanhojen talojen asukkaat osallistumaan myös uudiskohteiden rakentamiskustannuksiin, vaikka oman talonkin laina on maksettava. Tästäkään ”tasaamisesta” ei anneta tietoja. Jne. Jne. Jne.
Nykyisessä asumisoikeusjärjestelmässä me asukkaat olemme vain kaiken maksajan roolissa. ”Te olette vain vuokralaisia”, on usein kuultu lause. Vaikka näin onkin, niin olemme kuitenkin ihmisiä, joita tulisi myös kohdella ihmisinä. ”Yleishyödylliset yhteisöt” ja ARA eivät tee niin. Heille olemme vain kiukunpuuskien kohteita, jos uskallamme kyseenalaistaa jotakin ko. tahojen toiminnassa.
Edellä on esitetty ARAn ja minun toiminnasta väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. On moraalisesti ja eettisesti erittäin kyseenalaista esittää tällaisia väitteitä, jotka eivät perustu tosiasioihin, joista kirjoittajalla ei ole mitään tietoa.
Valtion tuen lähtökohtana ja tavoitteena on lainsäädännön perustelujen mukaan se, että tuki kohdistuu asukkaalle.Tämä on myös ollut ja sen tulee olla ARAn ja sen virkamiesten toiminnan lähtökohta. Toiminnassa ei ole piilouduttu lakien taakse, vaan noudatettu voimassaolevaa lainsäädäntöä.
Olen itse ARAssa ehkä aktiivisimmin puuttunut lainsäädännön puutteisiin ja tuonut niitä eri yhteyksissä esille. Asiat ovat olleet myös ympäristöministeriön tiedossa. Yksittäinen virkamies ei voi tehdä virallista lakimuutosaloitetta. Sen tekee ARA ja siitä päättää ARAn johto.
ASO-lain muutos muun muassa käynnistyi ARAn aloitteesta, kun kanteluiden yhteydessä tuli esille lain puutteita ja muutostarpeita. Lainmuutos parantaa mm. asukkaiden tiedonsaantia käyttövastikkeiden määräytymisestä ja niiden tasauksesta. Muutos vähentää myös hoitovastikkeen tasausmahdollisuutta. Lakimuutos antaa myös ARAlle paremmat oikeudet ja mahdollisuudet valvoa käyttövastikkeiden määräytymistä ja niistä annettavia tietoja.
Olen myös aikanaan vaatinut valvontaresurssien lisäämistä. Näyttäisi siltä, että näin olisi nyt tapahtumassa.
ASO-lain muutos ei ole torso, mikäli sitä noudatetaan ja sen noudattamista valvotaan. Todettakoon täsää vielä, että ARAn edustajat lain muutostyöryhmässä esittivät pidemmälle meneviä toimenpiteitä (mm. korjausvarauksen suuruuden osalta), kuin lakiin otetttiin.
Olen toiminnassani aina lähtenyt siitä, että ARAn tulee valvonnassaan puolustaa ja valvoa asukkaiden etua. Yhteisöjen toimintaa on tarpeen mukaan moitittu ja vaadittu muuttaamaan toimintatapojaan. Tarvittaessa on käytetty myös lain mahdollistamia sanktioita. Toimintani täyttää näin ollen myös moraalin ja eettisyyden vaatimukset.
ENTISEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKÖN KRITIIKIN KRITIIKKIÄ
ARAn entinen kehittämispäällikkö vastaa vain osaan ARAan ja itseensä kohdistetusta arvostelusta. ARAn toimintaa on käsitelty ja arvosteltu useiden toimittajien ja muiden kirjoittajien toimesta useilla foorumeilla jo useiden vuosien ajan. Monen mielestä ARA on omalla toiminnallaan antanut aihetta arvostelulle. Arvostelu on ollut suurelta osin aiheellista ja asiallista. Jos kirjoittajille on sattunut ylilyöntejä, niin se voi johtua myös siitä ärtymyksestä, jota ARAn ylimielinen suhtautuminen siihen kohdistettuun arvosteluun on herättänyt monissa kirjoittajissa. Entisen kehittämispäällikön ärhäkkä kritiikki kirjoittajia kohtaan ja kykenemättömyys ARAn ja itsensä kritiikkiin on myös lisännyt ärtymystä. Kyllä viranomaisen tulee kestää kriittinenkin palaute, jos se on ollut aiheellista kuten monissa ARAa koskevissa kirjoituksissa esitetty kritiikki on ollut. Ja vaikka palaute ei aina olisikaan kovin aiheellista, niin viranomaisen olettaisi reagoivan fiksummin ja miettivän, onko omalla toiminnallaan antanut aihetta moiseen kirjoitteluun. Asioiden salailu ei ole ollut ainakaan eduksi ARAlle. Monesti ARAan kohdistuvassa kritiikissä on myös kysymys siitä voimattomuudesta, jota asumisoikeusasukkaat voivat tuntea yhtiönsä johdon suhteen. Johto voi esimerkiksi valehdella asukkaille ilman että asukkaat voivat tehdä asialle mitään. Näin esimerkiksi AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä. Turhautuminen purkautuu silloin ARAan, jonka odottaisi tekevän muutakin kuin rupattelevan isällisesti/äidillisesti yhtiön johdon kanssa kahvikupin ääressä asukasdemokratian kehittämisestä. Miksi ARA ei valvo sitä, että yhtiön johdon lupaama asukasdemokratian kehittäminen on todella oikeasti käynnistynyt eikä jäänyt vain pelkäksi lupaukseksi tai vain silmänlumeeksi tarkoitetuiksi näennäisiksi ”parannuksiksi”?
Entinen kehittämispäällikkö kertoo, että ”ASO-lain muutos muun muassa käynnistyi ARAn aloitteesta, kun kanteluiden yhteydessä tuli esille lain puutteita ja muutostarpeita”. Asukkaiden kynnys tehdä kanteluja on korkea. Monet ovat harkinneet, mutta luopuneet. Vain muutamat asukkaat/asukkaiden edustajat ovat rohjenneet ottaa tuon askeleen, koska se merkitsee aina erityishuomion- ja mahdollisesti myös -toimenpiteiden kohteeksi joutumista ”yhteisön” johdon taholta. On hyvä, että ARA on reagoinut kanteluihin käynnistämällä lakimuutoksen. ”Yleishyödyllisten yhteisöjen” valvonnan tulisi olla kuitenkin lähtökohtaisesti niin tehokasta, että se ei olisi asukkaiden harvojen kantelujen varassa. Valvonnan heikkouksia on käytetty hyväksi ”yleishyödyllisissä yhteisöissä” kuten entinen kehittämispäällikkökin varmasti hyvin tietää. Myös lainsäädännön kehittämistyön tulisi perustua johonkin muuhun kuin parissa kantelussa esille tuotuihin epäkohtiin ”järjestelmässä”. Asukkaiden heikko järjestäytyminen ja pelko järjestäytyä antaa myös lakien valmisteluvaiheessa etulyöntiaseman asumisoikeusyhtiöille, jotka oman etu- ja painostusjärjestönsä (SAY) kautta saavat äänensä kuuluviin ihan eri volyymilla kuin asukkaat. Asumisoikeusyhtiöt ja niiden etujärjestö voivat käyttää asukkailta käyttövastikkeissa kerättyjä varoja myös omaan lobbaus- ja propagandatyöhönsä, kun taas asukkaat joutuvat käyttämään omia varojaan ja turvautumaan tiedotusvälineiden hyväntahtoisuuteen.
Entisen kehittämispäällikön mukaan ”ASO-lain muutos ei ole torso, mikäli sitä noudatetaan ja sen noudattamista valvotaan”. Mutta kun ei noudateta eikä valvota. Taitaa olla vielä siirtymäkausikin menossa. Jos lakia asumisoikeuslain muuttamisesta noudatetaan ja valvotaan yhtä huonosti kuin yhteishallintolakia, niin laki jää sisältönsä lisäksi myös toteutumiseltaan torsoksi. Toteumaraportteja kyllä annetaan, mutta niissä esitettyjen lukujen taakse asukkaiden edustajat pääsevät kurkistamaan vain yhtiön ehdoilla eikä kaikkien lukujen taakse päästä kurkistamaan ollenkaan. Toiminnan ja talouden avoimuus ja läpinäkyvyys jäävät sanahelinäksi kuten tähänkin asti.
Entisen kehittämispäällikön mukaan ”ARAn edustajat lain muutostyöryhmässä esittivät pidemmälle meneviä toimenpiteitä (mm. korjausvarauksen suuruuden osalta), kuin lakiin otettiin”. Mitä nämä ARAn edustajien esittämät ”pidemmälle menevät toimenpiteet” olivat ja kenen tai keiden toimesta niitä ei otettu lakiin? Olivatko asialla SAY ja sen kellokkaat vai ympäristöministeriön lain valmistelijat? Ainakaan eduskunnassa ARAn ”pidemmälle meneviä toimenpiteitä” ei ”torpattu”, koska laki hyväksyttiin sellaisenaan kuin hallitussihteeri Anu Gentz sen sinne vei vai kuinka? Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston ja hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuon nihkeä suhtautumisen asumisoikeusjärjestelmän uudistuksia kohtaan kyllä tiedetään, joten on hyvin todennäköistä, että ympäristöministeriö ja SAY yhdessä ”torppasivat” ARAn pidemmälle menevät toimenpiteet, jos sellaisia oli.
Entinen kehittämispäällikkö kertoo aina toiminnassaan lähteneen siitä, että ARAn tulee valvonnassaan puolustaa ja valvoa asukkaiden etua. Hänen mukaansa ”Yhteisöjen toimintaa on tarpeen mukaan moitittu ja vaadittu muuttamaan toimintatapojaan” ja ”Tarvittaessa on käytetty myös lain mahdollistamia sanktioita”. AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaana uskaltaa kuitenkin esittää, että ARA olisi voinut toisinkin menetellä ko. ”yhteisön” ja sen omistajien suhteen esimerkiksi laittomien osakekauppojen ja laittoman sijoitustoiminnan osalta. Erityisesti haluamme tietää, mikä oli ARAn rooli AVAIN Asumisoikeus Oy:n laittomissa osakekaupoissa? Asiakirjojen ja eri tahojen selvitysten perusteella ARAn toiminta ei ollut kovin moraalista ja eettistä vaan päinvastoin. Koska totuus ei ole vielä selvillä, toivomme entiseltä kehittämispäälliköltä moraalista ja eettistä tekoa. Pyydämme Teitä selvittämään ja kertomaan totuuden ARAn osuudesta noissa kummallisissa omistusjärjestelyissä, jotka huipentuivat syksyn 2010 salaiseen Liukku-kauppaan, jonka tuloksena yleishyödyllinen asumisoikeusyhtiö päätyi yksityisten liikemiesten enemmistöomistukseen ja määräysvaltaan. Yksityisistä liikemiehistä toinen, Perttu Liukku, osallistui Avara-konsernin johtajana aktiivisesti jo vuosien 2007-2008 laittomiin osakekauppoihin ja vuosien 2006-2007 laittomaan sijoitustoimintaan. Meillä AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkailla on kaiken maksajina oikeus totuuteen!
Edellä olevan ja aikaisempien kirjoitusten vuoksi on pakko oikaista muutama virheellinen käsitys. Ensiksikin yhtiön ns”sijoittamisella” ja osakekaupoilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Yh.yhteisöjen valvontaa ja luovutuksensaajan nimeämisiä käsitteli ARAssa eri henkilöt.
Kyse ei ole ollut mistään laittomista kaupoista. Kaksi ensimmäistä kauppaa olivat suoraan lain nojalle mitättömiä eli kauppoja ei ollut olemassa. Tämän jälkeen tehtiin lakiin perustuva kauppa, jolla 51 % osakkeista myytiin ARAn yh.yhteisöksi nimeämälle Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy:lle, joka voitiin nimetä osakkeiden luovutuksensaajaksi. Merkitystä ei ole sillä, ettei viimeisestä luovutuksesta ole olemassa erillistä kauppakirjaa. Luovutus oli osapuolien tahdon mukainen ja sille oli haettu luovutuksensaajan nimeämistä. Huomioitavaa on, että periaatteessa osakekaupasta voidaan sopia suullisestikin. Eiköhän nyt olisi jo korkea aika lopettaa tämä kirjoittelu!
Asuntorakentamisen kehityssäätiö ilmoittaa vuosikertomuksessaan (2008) että
”Säätiö myi omistamansa 51% Avain Asumisoikeus Oy:n (ent. YH-Asumisoikeus Oy) osakkeista Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy:lle ( ent Itä-Suomen YH-Asunnot Oy).”
Samoin Asuntorakentamisen Kehityssäätiön vuosikertomuksessa 2007 kerrotaan seuraavaa: ”Tilikauden aikana säätiö osti 51% asumisoikeusyhtiön osakekannasta. Osakekauppaan tarvittavat sääntömuutokset ovat vireillä.” PRH:n asiakirjojen mukaan kaupat ovat olleet todellisia.
Kyllä säätiö on kiistatta toiminut Avain Asumisoikeus Oy:n pääomistajana.
Viesteissä 22 ja 23 kerrotuilla lakienvastaisille sijoituksilla 8,4 milj. euroa on merkitystä kun tarkastelleen tätä koko ARAN ohjauksessa tehtyä sotkua. Tarkoituksemukainen toiminta on alkanut yleishyödyllisen Avain Asumisoikeus Oy.n korjausvarojen siirtämisellä ei-yleishyödyllisen Avain Asoasunnot Oy:n hallintaan.
Kunka voitte olla sitä mieltä ettei kauppoja ole tehty, kun asiakirjat kertovat toista. Suullisia osakekauppoja ei tiettävästi ole tehty muualla kuin lasten leikeissä.
ARAN ROOLI AVAIN ASUMISOIKEUS OY:N OSAKEKAUPOISSA VUOSINA 2007-2008
1) ARAN ROOLI ASUNTORAKENTAMISEN KEHITYSSÄÄTIÖN MUKAAN
Asuntorakentamisen Kehityssäätiön PRH:lle antamien AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyjä koskevien selvitysten perusteella ARA:lla on ollut keskeinen rooli AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakekauppojen sotkuissa. Vastauksessaan Patentti- ja rekisterihallituksen selvityspyyntöön (Dnro 2010/605908) Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Viinikka ja hallituksen jäsen Veikko Siltanen kirjoittavat 13.1.2011 seuraavaa:
”Asuntorakentamisen Kehitysäätiölle tarjottiin joulukuussa 2007 YH-Asunnot Oy:n / YH-Suomi Oy:n toimesta ostettavaksi 51 % YH-Asumisoikeus Oy:n osakekannasta. Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallitus käsitteli asiaa 17.12.2007 pidetyssä kokouksessa ja teki asiasta lopullisen päätöksen 18.12.2007 pidetyssä kokouksessa. Kauppa osakkeista tehtiin 18.12.2007 (Liitel). Myyjän (YH-Asunnot Oy:n) toimesta oli ennen kauppaa suullisesti selvitetty ARA:sta, että Asuntorakentamisen Kehityssäätiö on soveltuva luovutuksen saajaksi ja että se ei tarvitse erillistä yleishyödylliseksi nimeämistä. 14.1.2008 hakemus luovutuksen saajan nimeämisestä toimitettiin ARA:aan käsiteltäväksi (Liite 2). Tässä yhteydessä luovutuksensaajaksi haettiin alkuperäisen ohjeistuksen mukaisesti Asuntorakentamisen Kehityssäätiötä, jolle myös osakkeet oli ostettu.
Hakemuksen käsittelyn yhteydessä ARA pyysi Asuntorakentamisen Kehityssäätiötä muuttamaan sääntöjään siten, että he voisivat nimetä Asuntorakentamisen Kehityssäätiön luovutuksensaajaksi. Asuntorakentamisen Kehityssäätiö muuttikin sääntöjä, mutta ARA:n vaatimukset sääntöjen muutoksista olivat niin merkittäviä ja Säätiön muuta toimintaa haittaavia, että tilanteelle pyrittiin hakemaan muunlaista ratkaisua. Asiasta käytiin useita puhelinneuvotteluja, palavereita ja kirjeenvaihtoa ARA:n, myyjän (YH-Asunnot oy) ja ostajan (Asuntorakentamisen Kehityssäätiö) kesken ja välillä. Lopulta kuitenkin päädyttiin ARA:n esittämään ratkaisuun, jossa Säätiölle hankittiin tytäryhtiö (Itä-Suomen YH-Asunnot Oy) ja tälle haettiin yleishyödylliseksi nimeämistä ja luovutuksen saajan hyväksymistä. Tässä yhteydessä YH-Asumisoikeuden osakkeet siirtyivät Itä-Suomen YH-Asunnot Oy:n omistukseen (Liite 3). Nimeämispäätös ja luovutuksen saajan hyväksyminen saatiin ARA:sta 1.10.2008 (liite 4). Koko kauppaprosessi hoidettiin alusta alkaen ARA:n ohjeistuksen mukaisesti.
Säätiö on osallistunut 16.1.2008 YH-Asumisoikeus Oy:n yhtiökokoukseen, koska oletuksena oli, että kauppaprosessi oli hoidettu annetun ohjeistuksen mukaisesti. Yhtiökokouksessa oli edustettuna koko osakekanta eli myös myyjä (YH Asunnot Oy), jolla oli hallussaan 49 % osakkeista ja äänistä. Päätökset tehtiin yksimielisesti, joten vaikka Asuntorakentamisen Kehityssäätiö ei olisi ollut edustettuna kokouksessa, niin päätös hallituksen valinnasta olisi ollut lopputulokseltaan sama.
Toivomme, että asiaa käsiteltäessä antamamme tiedot pidettäisiin salassa, koska jo nyt myyjälle (YH Asunnot Oy:lle) ja Ostajalle (Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle) on tullut ikävää ja liiketoimintaa haittaavan julkisuutta.”
Vastauksessaan Patentti- ja rekisterihallituksen lisäselvityspyyntöön Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Viinikka ja hallituksen jäsen Veikko Siltanen kirjoittavat 24.5.2011 seuraavaa:
”Säätiön näkemys AVAIN Asumisoikeus Oy:n yhtiöjärjestyksen 11 § pykälään on seuraava. Säätiö katsoo toimineensa vilpittömässä mielessä ja ARA:n virkamiesten antamien ohjeiden mukaisesti esiintyessään osakkeiden myyjänä 15.5.2008 AVAIN Asumisoikeuden osakkeista tehdyssä kaupassa. Kaupassa ja neuvotteluissa oli mukana myös koko ajan alkuperäinen myyjätaho Avara Asunnot Oy (ent. YH-Asunnot Oy). Missään vaiheessa kauppaprosessia ei tullut ilmi ARA:n tai muunkaan tahon toimesta, että kauppaa ei menettelyn mukaisella tavalla voisi toteuttaa. Asiaa on myös selvitetty laajasti Ympäristöministeriön selvityksessä 17/2011 (Liite 1). Selvityksessä selvitysmies toteaa, että kauppa on tehty ARA:n ohjeiden mukaisesti ja kaikkien kaupan osapuolten yhteisestä tahdosta. Selvityksessä myös todetaan, että ARA on käsitellyt asiaa sille kuuluvan nimeämisvaltuuden puitteissa ja lopputuloksen oleva selvästi osapuolten tahdon mukainen. Säätiön hallitus haluaa myös korostaa, että säätiö oli valtuuttanut myyjän eli Avara Asunnot hoitamaan kaupan ja siihen liittyvät luvat sekä muut tarvittavat toimet. Myöskään tilintarkastaja ei asiasta huomauttanut, vaikka oli mukana kauppaprosessista koko sen ajan ja kaikista kaupan eri vaiheista tietoinen. Kauppaa ei säätiön mielestä luonnollisestikaan pitänyt katsoa mitättömäksi, koska kaupan hyväksyvä viranomainen eli ARA oli nimenomaisesti ohjeistanut edellä kerrotun mukaisesti toimimaan.
Kysymykseen onko säätiön hallitus 2008 vuoden toimintakertomuksessaan mielestään antanut oikean kuvan vuoden 2008 tilinpäätöksessä, vastaus on kyllä. Säätiön hallitus on koko prosessin ajan ollut siinä uskossa, että asiat on hoidettu viranomaisien ohjeiden mukaisesti ja, että itse asiassa ei ole mitään epäselvyyttä vaikka osa asioista jouduttiinkin matkan varrella tekemään hieman poiketen alkuperäisesti suunnitelmasta. Jälkeenpäin katsottuna säätiön hallitus olisi kuitenkin voinut asiaa tarkemmin toimintakertomuksessaan aukaista ja selvittää yksityiskohtaisemmin prosessia sekä sen eri vaiheita syineen ja perusteluineen.
Toivomme edelleen, että asiaa käsiteltäessä antamamme tiedot pidettäisiin salassa, koska jo nyt myyjälle (YH Asunnot Oy:lle) ja Ostajalle (Asuntorakentamisen Kehityssäätiölle) on tullut ikävää ja liiketoimintaa haittaavan julkisuutta. Lisäperusteena on kaupan kohteelle syntynyt haitta, joka on syntynyt julkisen kirjoittelun kautta. Negatiivin julkisuus on tuonut haittaa erityisesti asukkaille, jotka asuvat kaupankohteena olleen AVAIN Asumisoikeuden asunnoissa. Haitta on tullut harhaan johtavasta julkisesta kirjoittelusta asumisen pysyvyyteen liittynee ja siihen onko nykyinen asumismuoto asukkaille turvattu. Näillä perusteilla toivoisimme, että asiaa ei turhaan enää käsiteltäisi julkisuudessa ja siten haitattaisi tarpeettomasti AVAIN Asumisoikeuden toimintaa ja sen asukkaiden asumista.”
2) ARAN ROOLI SUVI SEILAN KIRJEEN/HAKEMUKSEN MUKAAN
ARA:n osuudesta kertoo myös Avara Suomi Oy:n 9.6.2008 päivätty kirje/hakemus Suomen Rakennuttamisen Kehitys Oy:n nimeämiseksi yleishyödylliseksi yhteisöksi (ARA 11.6.2008, Dnro 14436/641/08), jossa hakemuksen allekirjoittaja Suvi Seila kirjoittaa mm. seuraavaa:
”Avara Suomi Oy:n toimitusjohtaja Perttu Liukku kävi asian ratkaisemiseksi keskustelua Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen henkilöstön kanssa 6.5.2008. Läsnä palaverissa oli Liukun lisäksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta päälakimies Jaana-Maarit Huuhka sekä rakentamisen ohjauksesta Martti Polvinen. Palaverin tuloksena sovittiin, että Asuntorakentamisen Kehityssäätiön alle perustetaan väliyhtiö, jonka kautta Asuntorakentamisen Kehityssäätiö voi omistaa AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakkeet ja että tälle väliyhtiölle haetaan yleishyödyllisyysstatusta.”
ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahden ja päälakimies Jaana-Maarit Huuhkan mukaan Suvi Seilan esittämä väite ei pidä paikkaansa. ARA:n selvityksessä ympäristöministeriölle Rossilahti ja Huuhka kommentoivat Seilan allekirjoittamaa hakemusta (kirjettä) seuraavasti:
”Viimemainitussa kirjeessä väitetään sovitun väliyhtiön perustamisesta, mutta tämä ei ole ollut oikeudellisesti mahdollista ottaen huomioon, ettei kummallakaan mainitulla ARAn virkamiehellä ollut valtuutta tehdä päätöksiä ARAn nimissä eikä ARA muutoinkaan olisi voinut sopia asiasta, joka on ollut yksinomaan Asuntorakentamisen Kehityssäätiön ja AVARA-konsernin päätettävissä. Nämä päätyivät holding-yhtiön hankkimiseen ja sen yleishyödylliseksi yhteisöksi hakemiseen.”
ARA:n selvitys on ristiriidassa Suvi Seilan Avara-Suomi Oy:n hakemuksessa esitettämän näkemyksen kanssa. Seila kirjoittaa, että 6.5.2008 pidetyssä palaverissa nimenomaan sovittiin väliyhtiön perustamisesta Asuntorakentamisen Kehityssäätiön alle, jonka kautta Asuntorakentamisen Kehityssäätiö voi omistaa AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakkeet. Rossilahden ja Huuhkan mukaan tällaista ei sovittu! Kuka valehtelee/ketkä valehtelevat tässä asiassa? Avara Suomi Oy:n lakimies Suvi Seila vai ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti ja päälakimies Jaana-Maarit Huuhka?
ARA:n selvityksessä ympäristöministeriölle kiinnittää huomiota myös se, että selvityksen toinen allekirjoittaja on ARA:n päälakimies Jaana-Maarit Huuhka, jonka Avara Suomi Oy:n lakimies Suvi Seila väittää osallistuneen toisena ARA:n edustajana väliyhtiön perustamisesta sopimiseen Avara Suomi Oy:n toimitusjohtajan Perttu Liukun kanssa 6.5.2008 käydyssä palaverissa. Miten ARA:n virallisen selvityksen allekirjoittajana (ja todennäköisesti myös sen yhtenä laatijana) voi olla henkilö, jonka toimintaa selvitys myös koskee? Eikö ARA kunnioita ollenkaan esteellisyyslainsäädäntöä? Tämä on aiheellinen kysymys, koska toisena ARA:n edustajana 6.5.2008 käydyssä palaverissa Liukun kanssa oli Martti Polvinen, joka oli vain jokunen aika aikaisemmin toiminut vielä toimialajohtajana Avara-konsernissa eli Liukun alaisena?
ARAN ENTINEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ
Kirjoitatte edellisen viestinne lopussa, että ”Eiköhän nyt olisi jo korkea aika lopettaa tämä kirjoittelu!”. Monet kysmykset liittyen AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyihin vuosina 2007-2010 ja laittomaan sijoitustoimintaan vuosina 2006-2007 vaativat kuitenkin vielä lisäselvitystä. Siksi toivomme, että Te ARAn entisenä kehittämispäällikkönä auttaisitte meitä selvittämään ARAn roolin noissa tapahtumissa. Totuuden selvittäminen on välttämätöntä luottamuksen palauttamiseksi ARAan. AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyjen osalta kysymme Teiltä:
Antavatko Asuntorakentamisen Kehityssäätiön edustajat ja Suvi Seila oikean kuvan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) roolista AVAIN Asumisoikeus Oy:n osakekaupoissa/omistusjärjestelyissä vuosina 2007-2008?
ARAN ENTISELLE KEHITTÄMISPÄÄLLIKÖLLE
Jo pelkästään Rakennuslehden verkkosivujen monissa artikkeleissa, uutisissa ja keskustelufoorumin eri viestiketjujen kirjoituksissa on käsitelty paljon ”yleishyödyllisiä yhteisöjä” ja Araa niiden valvojana. Myös muissa tiedotusvälineissä ja keskustelupalstoilla ”yleishyödylliset yhteisöt” ja Ara ovat olleet esillä. Ei savua ilman tulta! Te olette ainoa Aran edustaja, joka on vaivautunut osallistumaan keskusteluun. Toivottavasti autatte meitä AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaita löytämään totuuden yhtiömme kummaillisista omistusjärjestelyistä vuosina 2007-2010 ja laittomasta sijoitustoiminnasta vuosina 2006-2007. Viime kädessä kaiken maksajina meillä asukkailla on oikeus totuuteen noista tapahtumista.
Kommentti kirjoitukseen 21.1./keppi ja keinu: En ole sanonut, että kauppoja ei ole tehty! Olen todennut, että kaupat ovat suoraan lain nojalla mitättömiä. Nyt täytyy vain ymmärtää, mitä se tarkoittaa!
ARAN ENTISELLE KEHITTÄMISPÄÄLLIKÖLLE!
Vastauksessaan Patentti- ja rekisterihallituksen selvityspyyntöön (Dnro 2010/605908) Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallituksen puheenjohtaja Antti Viinikka ja hallituksen jäsen Veikko Siltanen kirjoittavat 13.1.2011 seuraavaa:
”Asuntorakentamisen Kehitysäätiölle tarjottiin joulukuussa 2007 YH-Asunnot Oy:n / YH-Suomi Oy:n toimesta ostettavaksi 51 % YH-Asumisoikeus Oy:n osakekannasta. Asuntorakentamisen Kehityssäätiön hallitus käsitteli asiaa 17.12.2007 pidetyssä kokouksessa ja teki asiasta lopullisen päätöksen 18.12.2007 pidetyssä kokouksessa. Kauppa osakkeista tehtiin 18.12.2007 (Liitel). Myyjän (YH-Asunnot Oy:n) toimesta oli ennen kauppaa suullisesti selvitetty ARA:sta, että Asuntorakentamisen Kehityssäätiö on soveltuva luovutuksen saajaksi ja että se ei tarvitse erillistä yleishyödylliseksi nimeämistä. 14.1.2008 hakemus luovutuksen saajan nimeämisestä toimitettiin ARA:aan käsiteltäväksi (Liite 2). Tässä yhteydessä luovutuksensaajaksi haettiin alkuperäisen ohjeistuksen mukaisesti Asuntorakentamisen Kehityssäätiötä, jolle myös osakkeet oli ostettu.
ARAN entinen kehittämispäällikkö!
Pitääkö Asuntorakentamisen Kehityssäätiön edustajien väite paikkansa, että ”Myyjän (YH-Asunnot Oy:n) toimesta oli ennen kauppaa suullisesti selvitetty ARA:sta, että Asuntorakentamisen Kehityssäätiö on soveltuva luovutuksen saajaksi ja että se ei tarvitse erillistä yleishyödylliseksi nimeämistä?
Jos pitää, niin kuka Arasta kertoi ennen 18.12.2007 kauppaa myyjälle (YH-Asunnot Oy), että ”Asuntorakentamisen Kehityssäätiö on soveltuva luovutuksen saajaksi ja että se ei tarvitse erillistä yleishyödylliseksi nimeämistä”?
Milloin ja miten Ara kertoi kaupan osapuolille, että sen edustaja oli erehtynyt antaessaan myyjälle (YH-Asunnot Oy) väärän tiedon, että ”Asuntorakentamisen Kehityssäätiö on soveltuva luovutuksen saajaksi ja että se ei tarvitse erillistä yleishyödylliseksi nimeämistä”?
Vastaukset näihin kysymyksiin ovat ensiarvoisen tärkeitä AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyjen selvittämisen kannalta ja siksi toivomme, että vastaisitte niihin mahdollisimman pian tai kertoisitte, kuka Arasta tietää vastaukset noihin kysymyksiin.
Kuten useasti olen todennut, luovutustensaajien nimeämiset ja niihin liittyvät kaupat eivät kuuluneet tehtäviini, joten en pysty vastamaan esitettyihin kysymyksiin. ARAsta mahdollisesti saadulla virheellisellä tiedolla ei ole kuitenkaan mitään merkitystä, koska tehty kauppa oli suoraan lain nojalla mitätön ja jälkeenpäin tehtiin säännösten mukainen kauppa nimetylle yhteisölle.