Ajatuksena on asettaa vaatimus rakennuksen energiatehokkuudelle, mutta jättää keinot avoimiksi. Tällä halutaan kannustaa innovatiivisuutta ja antaa suunnittelulle vapautta.
Alle 100 neliön loma-asunnolle ei aseteta kokonaisenergiavaatimusta, mutta niiden tulee täyttää puolilämpimän tilan vaipan nykyvaatimukset. Määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta rakennuksiin, joissa ei ole varsinaista lämmitysjärjestelmää. Alle 50 neliömetrin rakennukset on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle. Hallitus suosii puurakentamista jatkamalla hirsirakentamiselle asetettuja lievennyksiä.
Energiamuotokertoimilla rangaistaan sähkölämmittäjää
Kokonaisenergiavaatimuksessa otetaan huomioon lämmitystavat energiamuotojen kertoimilla, joilla lämpö- ja sähköenergiat muutetaan yhdeksi kokonaisenergiavaatimuksen energialuvuksi.
Aiemmin ministeriö harkitsi sähkölämmityksen kieltämistä. Nyt samaan pyritään energiamuotokertoimella. Hallitus haluaa ohjata käyttämään biopolttoaineita ja rakentamaan taloihin muuntojoustavia, vesikiertoisia järjestelmiä. Näin mahdollistetaan lämmitystapojen helppo vaihtaminen, jos siihen esimerkiksi energian hinnanvaihteluiden vuoksi tulee tarvetta.
Kertoimia määritettäessä ministeriö halusi ohjata valitsemaan yhteistuotannon tehokas kaukolämpö fossiilisten polttoaineiden sijaan. Tämän vuoksi fossiilisten polttoaineiden kerroin pidettiin arvossa 1 ja kaukolämmön kerrointa pienennettiin arvoon 0,7. Turvetta käsitellään fossiilisena polttoaineena.
Uusiutuvaa oltava vähintään 25 prosenttia
Uusiutuvan omavaraisenergian määrä tai uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun energian määrä tulee olla vähintään 25 prosenttia verrattuna rakennuksen tilojen- ja ilmanvaihdon lämmityksen energian nettotarpeeseen. Uusiutuvat polttoaineet käsitellään osana uusiutuvaa ostoenergiaa.
Myös varaava tulisija voi täyttää uusiutuvien energioiden vaatimuksen. Sen sijaan sähkönjakeluverkosta saatavaa uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä ei oteta huomioon uusiutuvana energiana.
Uusiutuvan energian käyttövaatimus ei koske kaukolämmitykseen liitettyä rakennusta. Kaukojäähdytyksestä otetaan huomioon uusiutuvana energiana 60 prosenttia jäähdytyksen kulutuksesta. Lämpöpumpuilla saatu ilmalämpöenergia, geoterminen lämpöenergia ja hydroterminen lämpöenergia otetaan huomioon uusiutuvana energiana sillä edellytyksellä, että lämpöpumpun vuoden keskimääräinen lämpökerroin on vähintään 2,0.
Ilmanvaihto ja jäähdytys eivät saa tuhlata sähköä
Koneellisen ilmavaihtojärjestelmän ominaissähkötehon ohje-arvoa on kiristetty 20 prosentilla. Ottamalla ilmanvaihdon sähkönkulutus mukaan laskelmiin halutaan säilyttää mahdollisuus tehdä edelleenkin myös painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettuja taloja.
Rakennusvaipan ilmanpitävyydessä on siirrytty n50-luvusta q50-lukuun eli ilmanvuoto lasketaan vaipan pinta-alaa eikä enää tilavuutta kohden. Isoissa rakennuksissa tämä merkitsee tiiveysvaatimusten kiristymistä.
Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että tilat eivät lämpene haitallisesti. Kesäajan huonelämpötilan vaatimuksen täyttämiseksi voi olla tarpeen jäähdytysjärjestelmän käyttäminen, jolloin energialaskelmaan sisällytetään jäähdytyksen nettoenergiantarpeen ja jäähdytysjärjestelmän energiankulutuksen laskenta. Pientalolle tätä laskentaa ei tarvita, jos talo täyttää tietyt suunnitteluedellytykset esimerkiksi ikkunoiden ilmansuunnan suhteen.
Energiamuotojen kertoimet:
Sähkö 2,0
Kaukolämpö 0,7
Kaukojäähdytys 0,4
Fossiiliset polttoaineet 1,0
Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “Kokonaisenergiankulutus ohjaa rakentamista vuonna 2012”
En ymmärrä hallituksen logiikkaa. Sen mielestä sähkön käyttö lämmittämiseen on ympäristörikos, mutta sen käyttö sähköautoihin on ympäristöteko, oikein eko-sellainen. Pitääkö lämmittämiseen käytettävää sähköä säästää, jotta sitä riittäisi sähköautoihin?
Ihmetyttää myös, että kun nyt kokonaisenergiankäytölle asetetaan ylärajat, niin johtaako tämä siihen, että tuota rajaa voidaan joka vuosi painaa alaspäin, kunnes 2020 se on nolla. Sen ymmärrän, että jossain Italiassa ja Kreikassa voi asua talossa, jossa ei ole lämmitystä, mutta uskon silti, että noissa maissa viimeisinä lähtevät sen tekemään. Me täällä pohjolan pakkasessa haluamme tietenkin olla koekaniineja ja maksumiehiä.
Kyllä täytyy varaavien takkojenkin kehittyä, että niitä voidaan polttaa yhä paremmin eristetyissä taloissa. Tai sitten täytyy asumismukavuudesta tinkiä ylilämmön takia.
Olisi mielenkiintoista tietää enemmän
”jos talo täyttää tietyt suunnitteluedellytykset esimerkiksi ikkunoiden ilmansuunnan suhteen”
aikaisemminhan sai paremman energiatodistuksen jos ikkunat olivatetelään, nyt on ilmeisesti ymmärretty, että isot ikkunat etelään = ylilämpöongelma.
Mitenköhän paksut muoviseinät tuon kestää? Mihin kastepiste kondensoituu? Miten vesi saadaan eristeestä pois?
”Ilmanvaihto ja jäähdytys eivät saa tuhlata sähköä”
Uusissa määräyksissä käytetään perusteena primäärienergiaa -> sähkölämmitystä ei ragaista vaan siltä poistuu erityisasema. Sähköntuotannon hyötysuhde (COP) on maksimissaan 0,5. Sähköstä yli puolet tuotetaan uusiutumattomilla energiamuodoilla ja lopuissakin tuotantomenetelmissä on huonot puolensa -> eli sähköä on pakko säästää sieltä missä sitä on helpoiten säästettävissä.
Sähköä tuotetaan Suomessa mm. ydinvoimalla ja vesivoimalla. Molemmilla on ”huonot puolensa”, mutta ilmastonmuutoksen kannalta nuo ovat parhaat mahdolliset energiantuotantomuodot, koska ne eivät aiheuta kasvihuonepäästöjä eivätkä haaskaa veronmaksajien rahoja. Toki sähköä tuotetaan myös hiilivoimaloilla, varsinkin talven kylmimpinä kuukausina. Sallittakoon, että sähköä näinä kuukausina käsiteltäisiin fossiilisten polttoaineiden tapaisena ilmastotuholaisena. Mutta minkä takia kaikkina muina kuukausina sitä käsitellään kaksi kertaa hiilivoimaa tai turvevoimaa pahempana ympäristönkuormittajana kun se ei sitä ole. Itse asiassa, jos Suomi tuottaisi kaiken sähkön ydin- ja vesivoimalla, niiin ilmastopäästöt tippuisivat nollaan ja mitään energiankiristystä ei tarvittaisi. Kansantaloutemme kilpailukyky kohensi kerralla ja rahaa riittäisi myös eläkkeisiin ja terveydenhoitoon, mikä nyt ja jatkossa menee tehottomien energiamuotojen tukiaisten pohjattomaan kaivoon.Tämä on poliitikolle kuitenkin mitä epätoivotuin vaihtoehto. Mieluummin hakataan metsät, poltetaan ne ja suljetaan silmät ja nenä päästöiltä ja pistetään kansa maksamaan. Eikö tuo ole ”huono puoli”?
Pikimusta öljy- ja hiiliala on tyytyväinen kun pahinta kilpailijaa rangaistaan, mutta ei näitä todellisia syyllisiä ilmastonmuutokseen. Ne voivat kannattaa vaikkapa sähköautojen tekoa, koska niistä ei ole sähkölämmityksen tapaiseksi vaihtoehdoksi öljyn käytölle. Sähkö on ekoa autoissa mutta ei asunnoissa, vaikka molemmissa ne korvaavat öljyä. Tämä on niin vihreää logiikkaa, ettei sitä miesinsinööri opi ikinä ymmärtämään.
Itse ostan sähkön tuottajalta, joka tuottaa vain uusiutuvaa energiaa (tuuli ja vesivoima) ja silti maksan lisämaksut kiltisti – onko tässä jotain väärin? Puuta pitäisi polttaa ja saastuttaa koko pientaloalueen ilmasto ja tappaa naapurit hengityselinsairauksiin ennen aikojaan – niin se on sitten 4 x parempi vaihtoehto. Suomalaiset sukupuuttoon -periaate taitaa jyllätä meidän päättäjillä kaikissa muissakin asioissa.