Kokeile kuukausi maksutta

Energiateollisuus kritisoi rakentamismääräysten energiakertoimia

Energiateollisuus ry kannattaa ympäristöministeriön tavoitetta kiristää rakentamisen energiatehokkuutta, sillä se on oikealla tavalla toteutettuna tehokas väline kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen moittii kuitenkin rakentamismääräysehdotuksen energiakertoimia, sillä ne eivät hänen mukaansa perustu eri lämmitysmuotojen ilmastovaikutuksiin, vaan ovat osin jopa ristiriidassa näiden vaikutusten kanssa.

Energiateollisuus ry kannattaa ympäristöministeriön tavoitetta kiristää rakentamisen energiatehokkuutta, sillä se on oikealla tavalla toteutettuna tehokas väline kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen moittii kuitenkin rakentamismääräysehdotuksen energiakertoimia, sillä ne eivät hänen mukaansa perustu eri lämmitysmuotojen ilmastovaikutuksiin, vaan ovat osin jopa ristiriidassa näiden vaikutusten kanssa.

Energiateollisuuden mukaan rakentamismääräysehdotusten vaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan. Vielä ei edes tiedetä, mitä rakennusluvan saaminen tosiasiassa edellyttäisi uusien määräysten mukaan. Kertoimien määrittäminen näyttää Energiateollisuuden mielestä perustuvan pitkälti arvovalintoihin. Määräyksissä ei ole esimerkiksi otettu huomioon muiden ohjauskeinojen kuten päästökaupan ja uusiutuvien energialähteiden edistämistoimien vaikutuksia sähkön tuotantomuotoihin ja energiatehokkuuteen.

”Hallituksen keväällä hyväksymä energiapaketti kasvattaa entisestään uusiutuvan energian käyttöä sähköntuotannossa, pienentää tuotannosta aiheutuva päästöjä ja johtaa myös tavoitteeseen, jonka mukaan Suomi on sähköntuotannoltaan omavarainen vuoteen 2020 mennessä. Nyt ehdotettujen energiamääräysten mukaan rakennettavat ensimmäiset rakennukset valmistuvat aikaisintaan 2014. Silloin kaikki energiapakettiin liittyvät päätökset on jo tehty ja niiden vaikutukset on arvioitavissa. Määräysehdotukset on tehty toiseen Suomeen kuin mihin olemme matkalla”, Naukkarinen sanoo.

”Energiamuotojen kertoimet saattavat johtaa siihen, että fossiilisia polttoaineita käytetään rakennuskohtaisesti. Jos esimerkiksi sähkölämmityksen käyttö estetään asettamalla sähkölle korkea kerroin ja muita vaatimuksia, haja-asutusalueiden lämmitysmuodoksi voisi jatkossa valikoitua myös öljylämmitys”, Naukkarinen varoittaa.

Energiateollisuuden mukaan pitäisi pyrkiä päinvastaiseen eli polttoöljyn korvaamiseen päästökauppaan kuuluvalla sähköllä tai kaukolämmöllä, mikä vähentää välittömästi päästöjä ja edistää Suomen ja EU:n ilmastotavoitteen saavuttamista.

Kertoimilla ei tulisi myöskään suosia sitä, että uusiutuvien polttoaineiden käyttöä siirrettäisiin kaukolämmön ja sähkön tuotannosta kiinteistökohtaiseen lämmitykseen. Uusiutuvia polttoaineita käytetään tehokkaimmin kaukolämmön ja sähkön tuotannossa, ja samalla voidaan tehokkaammin huolehtia myös pienhiukkasten rajoittamisesta.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Energiateollisuus kritisoi rakentamismääräysten energiakertoimia”

  1. Ympäristömininisteriö pyysi eiliseen mennessä lausuntoja vuonna 2012 voimaan tuleviksi suunnitelluista rakennusten energiatehokkuusmääräyksistä. Toivottavasti kokonaisenergiakulutuksen tarkasteluun esitettyjä energiamuotokertoimia ja yleensäkin niiden käyttöä rakennuksen energiatehokkuuden arvioinnissa kommentoitiin riittävän monelta taholta.

    Energian käytön minimointihan pitää olla aina tavoitteena, olkoon lämmitysenergia sitten mitä tahansa. Niinpä rakennuksen energiankulutusta ja sen hyvyyttä energian käytön suhteen pitäisi tarkastella kokonaan ilman energiamuotojen kertoimia. Käytettävää lämmitysenergiaa ohjattakoon veroin ja poliittisin päätöksin tai vaikkapa saatavuudella lämmitystarpeisiin.

    Ilmastonmuutoksen nimissä suollettuihin EU:n direktiiveihin nojautuvat energiatehokkuusmääräykset ja -ohjeet ovat olleet ja ovat edelleen suorastaan hektisessä muutoksessa. Muutostahti on niin kova, että kokemusperäistä tietoa uusien vaatimuksien ja tavoitteiden
    soveltamisesta käytännön rakentamisessa ei ehditä hankkia tai edes opetella aihepiiriä.

    Energiatehokkuuden vaatimuksien kuten yleensäkään rakentamismääräysten merkittäviä muutoksia ei saisi tehdä nopeammin kuin kertaluokalleen viiden vuoden välein, jotta rakentamisen eri osapuolet pysyvät
    muutostahdissa mukana. Käsitteiden ja määritysten pitää ehtiä edes jotenkin vakiintua, eikä niitä saa jatkuvasti vaihdella. Niinpä nyt esitetyt muutokset voisi hyvin tavoitella tulevan voimaan 1.1.2015 sekä seuraavan muutoksen 1.1.2020, mikäli EU ei ole tuolloin jo hajonnut
    talouskriisin takia ja palattu kansalliseen rakentamisen ohjaukseen.

    Panos ja tuotos pitää olla myös aina jossain järjellisessä suhteessa, jotta yhteiskunnan rakentamisen ohjaus säilyttää uskottavuutensa ja vaatimuksia aidosti noudatetaan. Muistaa pitää, että ihmisen omalla
    käyttäytymisellä on lopulta merkittävä rooli energiankulutuksessakin.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat