Energiateollisuus ry: Energiatehokkuuden rooli EU:n energiapolitiikassa korostuu

Euroopan komission 8.3. julkaisema EU:n energiatehokkuussuunnitelma sisältää joukon toimenpide-ehdotuksia, joista useimmat ovat hyvin perusteltuja, mutta joukossa on myös ehdotuksia, joiden toimeenpanoa tulee tarkastella kriittisesti. Suunnitelma kuitenkin korostaa ilahduttavasti Suomessa yleisen kaukolämmön sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon merkitystä, toteaa johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä.

Energiatehokkuussuunnitelmassa ehdotetaan mm. energiatuotannon tehokkuuden parantamista lakisääteisellä velvoitteella selvittää sähkön ja lämmön yhteistuotannon mahdollisuudet aina, kun uuden lämpövoimalaitoksen rakentamista harkitaan.

Energiateollisuus ry:n mielestä nykyinen kaupalliselta pohjalta tapahtuva harkinta hyvin riittää, sillä onhan Suomeen rakennettu yli 50 yhteistuotantovoimalaitosta viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Yhteistuotantosähkön verkkoonpääsylle ehdotetaan myös etusijaa. Yhteistuotantosähkön verkkoonpääsylle ei Suomessa kuitenkaan ole esteitä. Etusijan antamisen sijasta tulisi verkkoonpääsyn esteet poistaa niistä jäsenmaista, joissa ongelmia on todettu.

Suunnitelmassa vahvistetaan, että jo aiemmin julkisuudessa olleet yhdyskuntien energiatehokkuutta parantamaan tarkoitetut Smart Cities ja Smart Communities ohjelmat käynnistetään vielä kuluvana vuonna. Komissio haluaa lisäksi edistää kaukolämmitystä osana kaupunkialueiden integroitua suunnittelua. ET tukee näitä yhdyskuntien energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä aloitteita.

Älykkäiden energiaverkkojen ja – mittarien käyttöoton ja hyödyntämisen edistämistä suunnitelmassa ehdotetaan edistettäväksi lainsäädännön keinoin. Suomessa olemmekin edelläkävijöitä tässä kehityksessä, sillä älykkäiden energiaverkkojen ja – mittarien käyttöönotto etenee asiakkaiden tarpeiden mukaisesti kovaa kyytiä jo nyt. Vuoden 2013 lopussa jo yli 80 prosenttia Suomen sekä sähkö- että lämpöenergiamittareista on älykkäitä ja etäluettavia. Energian loppukulutuksen tehokkuutta on Suomessa myös menestyksekkäästi edistetty kattavalla elinkeinoelämän ja valtion välisellä energiatehokkuussopimusjärjestelmällä.

Useat energiatehokkuussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet sekä nykyiset Energiapalvelu- ja CHP -direktiivit ehdotetaan koottavaksi uuteen energiatehokkuusdirektiiviin. Direktiiviehdotus julkaistaneen kuluvan vuoden syksyllä. Liikennettä koskevien energiatehokkuustoimenpiteiden, ml. sähköautojen markkinoille tulon, edistämisen osalta viitataan myöhemmin tänä vuonna julkaistavaan liikenteen valkoiseen kirjaan.

Suunnitelman mukaan komissio seuraa energiatehokkuussuunnitelman toteutumista. Jos vuonna 2013 näyttää siltä, että vuodelle 2020 asetettua 20 prosentin tehokkuuden paranemistavoitetta ei olla saavuttamassa, komissio tulee ehdottamaan jäsenmaakohtaisia sitovia tavoitteita