Selvityksen esimerkkikiinteistönä oli 10 000 neliömetrin kokoinen toimistokiinteistö, jolle oli asetettu 8 prosentin keskimääräinen tuottovaatimus.
”Selvitys perustuu kiinteistöarvioinnissa käyttämäämme kassavirtalaskelmaan, jossa kiinteistölle asetettiin keskiarvon mukainen tuottovaatimus huomioiden kiinteistön vuokratuotot ja normaalit ylläpitokulut”, Kiinteistötaito Peltola & Co:n partneri Ilkka Haukka kertoo.
Kiinteistöjen ylläpitokustannuksista noin 40 prosenttia kuluu lämmitykseen sekä veden ja sähkön kulutukseen. Selvityksen laskelman mukaan kiinteistön arvo nousee 5-7 prosenttia, jos energiatehokkuutta parannetaan ja energialasku laskee viidenneksellä.
”Energiatehokkuus edellyttää ammattimaista ylläpitoa ja investointeja. Näitä toimenpiteitä ei saa nähdä vain ylläpitokuluina vaan investointeina, jotka lisäävät kiinteistön tuottoa ja arvoa. Kun yhdistetään uusi tekniikka ja energiatehokas ylläpito, voidaan saada aikaan jopa 20 prosentin säästö energiakulutuksessa”, yksikönpäällikkö Isto Hietanen Siemensiltä sanoo.
”Toimivat tilat, vuokralaisten viihtyminen ja kilpailukykyiset käyttökustannukset luovat kiinteistösijoittajalle varmat tuottonäkymät. Kulujen karsinta vain henkilösidonnaisista asioista laskee asiakastyytyväisyyttä. Parantamalla energiatehokkuutta pystymme sen sijaan laskemaan kuluja ja turvaamaan kiinteistöhuollon riittävän läsnäolon”, Corbelin toimitusjohtaja Harri Oesch toteaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Energiatehokkuuden parantaminen voi nostaa toimistokiinteistön arvoa 7 prosenttia”