”Kaikesta huomaa, että kyseessä on musiikin esittämistä ja nauttimista varten rakennettu tila, musiikin pyhättö. Akustiikka on loistava; esiintymiselle, harjoittelulle ja kuuntelulle varatut tilat toimivat. Kokonaisuus on nautinnollinen”, RIL-palkinnon voittajan tänä vuonna valinnut toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Keskuskauppakamarista sanoi julkistaessaan voittajan 24. marraskuuta Säätytalolla Helsingissä.
Erityisesti Penttilää miellytti, että rakennus istuu kulttuurihistoriallisesti tärkeään kaupunkimiljööseen hyvin. Se jäsentää tilaa, jota reunustavat yhtäällä Eduskuntatalo ja Mannerheimintie; toisaalla Töölönlahti, Sanomatalo ja Kiasma. Rakentamisen laatu on korkea. Suunnittelun lähtökohtana on ollut 200 vuoden elinkaari.
Arkkitehtikilpailu jo vuonna 1999
Musiikkitalon suunnitteluvaihe oli pitkä ja monivaiheinen. Hanke käynnistyi 1999 kansainvälisellä arkkitehtikilpailulla, johon tuli lähes 250 ehdotusta. Rakennus on teknisesti erittäin vaativa. Arkkitehtonisten tavoitteiden rinnalla tärkein yksittäinen suunnittelunäkökohta oli akustiikka, joka haasteineen vaikutti lähes kaikkiin talon rakenneteknisiin suunnitteluratkaisuihin.
Viisi vuotta kestäneessä rakennustyössä perustamisvaihe vei noin puolet ja puolet meni itse talon rakentamiseen. Projektinjohdollisesti ja logistisesti vaativista olosuhteista huolimatta hanke pysyi aikataulussa. Hankkeen aikana panostettiin voimakkaasti työturvallisuuteen ja harmaan talouden torjuntaan. Lisäksi rakentamisen aikainen tiedotus sidosryhmille sekä panostus työmaan esittelyyn olivat merkittävässä roolissa. Hankkeen kustannukset olivat yhteensä 168 miljoonaa euroa.
Kokoa rakennuksella on noin 36 000 neliötä ja 230 000 kuutiota. Rakennuksen ytimenä on yli 1 700-paikkainen konserttisali. Suuren konserttisalin kehämäistä lämpiötä ja aulatiloja hyödynnetään kahvila- ja näyttelytiloina. Lisäksi talossa on viisi pienempää noin 80-400-paikkaista salia, auditorio, ravintoloita ja klubitiloja sekä Sibelius-Akatemian musiikkikirjasto sekä opetus-, harjoitus- ja toimistotiloja.
Musiikkitalo, palkitut
Tilaaja/rakennuttaja: KOy Helsingin Musiikkitalo/Senaatti-kiinteistöt
- Johtaja Juha Lemström, KOy Helsingin Musiikkitalo/Senaatti-kiinteistöt
- Johtaja Petri Turku, KOy Helsingin Musiikkitalo/Senaatti-kiinteistöt
- Diplomi-insinööri Juha Niemelä, KOy Helsingin Musiikkitalo/Senaatti-kiinteistöt
- Arkkitehti Tuomo Hahl, KOy Helsingin Musiikkitalo/Senaatti-kiinteistöt
Rakennuttajakonsultti: ISS Proko ja A-Insinöörit Oy
- Raine Nieminen, ISS Proko
- Johtaja Juhani Karhu, A-Insinöörit Oy
Pääsuunnittelija ja arkkitehti: LPR-Arkkitehdit Oy
- Arkkitehti Marko Kivistö, LPR-Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelija: Vahanen Oy ja Insinööritoimisto Matti Ollila & Co
- Diplomi-insinööri Tero Aaltonen, Vahanen Oy
Erikoissuunnittelu: Nagata Acoustics
- Yasuhisa Toyota, Nagata Acoustics
Pääurakoitsija: SRV
- Varatoimitusjohtaja Juha Pekka Ojala, SRV
- Projektijohtaja Markku Muhonen, SRV
- Työmaapäällikkö Jukka Nikkola, SRV
- Tuotantojohtaja Heimo Sillanpää, SRV
- Tiedotuspäällikkö Maija Saastamoinen, SRV
Jaettu kakkossija Crusellin sillalle ja Messukeskuksen hallille
Kilpailun toisen sijan jakoivat Helsingissä sijaitseva Crusellin silta ja Helsingin Messukeskuksen uusi halli 7.
”Crusellin silta on linjakas ja hieno älysilta, joka edustaa siltarakentamisen terävintä kärkeä. Se on loistava maamerkki Jätkäsaarelle. Siinä yhdistyy esteettisyys, ekologisuus ja laatu. Crusellin silta tekee Jätkäsaarelle sen, minkä Musiikkitalo tekee Helsingille ja koko Suomelle”, Penttilä totesi.
Crusellin silta muodostaa yhteyden Ruoholahdesta Jätkäsaaren uudelle asuinalueelle ja toimii myös raitiovaunuliikenteen reittinä.
Crusellin silta on rakenteiltaan haastava, ja tietomallinnusta on käytetty rakennussuunnittelun lisäksi rakennustyön toteuttamisessa. Urakan kustannusarvio oli noin 17,7 miljoonaa euroa, johon sisältyivät myös rantamuurit ja siltaan kytkeytyvät katutyöt.
Tilaajana oli HKR, Katu- ja puisto-osasto, pääsuunnittelijana WSP Finland Oy, arkkitehtisuunnittelijana Arkkitehtitoimisto Jussi Tervaoja Oy ja rakennesuunnittelijana WSP Finland Oy. Pääurakoitsijana kohteessa oli Skanska Oy.
Helsingin Messukeskuksen uudesta hallista Penttilä puolestaan totesi: ”Messuhallikin voi olla kaunis!” Hänen mukaansa Messukeskuksen laajennuksen kauneus syntyy sekä kaarevasta muodosta, että merialumiinin, lasin ja betonin hienosta yhdistelmästä. Tilassa on maalämpö ja sen rakentamisessa on huomioitu Suomen Messujen sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Se on täynnä innovatiivisia ratkaisuja. Se muistuttaa lähes lentokonehallia, koska sen sisällä ei ole yhtään pylvästä. Hallilaajennuksessa on huomioitu käytön monipuolisuus, hallissa voidaan järjestää myös kansainvälisiä palloiluturnauksia ja yleisurheilun sisähallikisoja sekä konsertteja.
Kohteen rakennuttaja oli Suomen Messut Osuuskunta, arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy, rakennesuunnittelusta Aaro Kohonen Oy, geoteknisestä suunnittelusta Geotek Oy, lvias-suunnittelusta Projectusteam Oy, paloturvallisuudesta L2 Paloturvallisuus Oy, liikennesuunnittelusta Trafix Oy, julkisivuvalaistussuunnittelusta Cadvance Oy, projektinjohtourakoitsijana toimi SRV ja rakennustöiden valvojana Fennopro-Consulting Oy.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsingin Musiikkitalo sai myös RIL-palkinnon”