”Ohjelman tavoite on kova, mutta välttämätön. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on yhteiskunnallinen ja inhimillinen velvollisuutemme. Avain omaan asuntoon on usein mahdollisuus asunnottoman muidenkin ongelmien ratkaisemiseen”, asuntoministeri Krista Kiuru toteaa.
Nykyiseen ohjelmaan on sisältynyt tavoite lisätä 1 250 asuntoa ja tukiasuntoa pitkäaikaisasunnottomille vuosina 2008–2011. Tämä määrällinen tavoite ylitetään selvästi. Kuluvan vuoden loppuun mennessä kymmenessä aiesopimuskaupungissa on otettu pitkäaikaisasunnottomien käyttöön noin 1 700 asuntoa, jonka lisäksi lähes 800 asuntoa on suunnattu nuorille aikuisille asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi.
Myös uuden ohjelman tarkoituksena on lisätä vuoteen 2015 mennessä noin 1 250 asuntoa tai hoitopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille sekä tarjota sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja erityisryhmille. Ohjelman avulla halutaan lisätä nimenomaan pysyvää, pääosin vuokra-asumista. Asuntolat ja muut tilapäiset majoitustilat pyritään korvaamaan ajanmukaisilla tuki- ja palveluasunnoilla. Näin parannetaan merkittävästi sekä päihdeongelmaisten että mielenterveyskuntoutujien asumisoloja ja kuntoutumismahdollisuuksia.
Tärkeä toimenpide pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi on sosiaalisen vuokra-asuntokannan hyödyntäminen asunnottomuuden vähentämiseksi. Yhtä tärkeää on ennaltaehkäisy. Edellisen ohjelmakauden menestysresepti oli kaupunkien kanssa tehdyt aiesopimukset, joilla valtio ja kunta vähentävät pitkäaikaisasunnottomuutta yhteisin toimenpitein. Aiesopimukset on tarkoitus uusia kymmenen nykyisen ohjelmakaupungin kanssa. Mukana ohjelmassa ovat olleet Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Kuopio, Lahti, Joensuu ja Turku.
”Asunnottomuuden vähentäminen tuo suoraan mitattavia taloudellisia säästöjä. Esimerkiksi asunnottomuutta ennaltaehkäisevällä asumisneuvonnalla vähennetään häätöjen ja vuokravelkojen aiheuttamia kustannuksia. Myös asunnottomuuteen usein liittyvien ongelmien, kuten päihdeongelmien, ratkaisemiseen tarvittavan laitoshoidon kustannuksia vähennetään, kun siirrytään räätälöityihin ja kuntouttaviin asumismuotoihin”, Kiuru sanoo.
Arvioiden mukaan yhden asumisneuvojan työ tuottaa julkiselle taloudelle vuodessa 43 000–85 000 euron säästöt.
Ohjelman kokonaisrahoitus on vähintään 100 miljoonaa euroa, josta 60 miljoonaa euroa on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran investointiavustuksia, noin 40 miljoonaa euroa Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia asuntojen hankintaan ja 6,7 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön avustuksia tukihenkilöstön palkkaukseen. Aiesopimuskaupunkien oma rahoitus, joka pääosin kohdistuu tukihenkilöstön palkkaukseen, on noin 30 miljoonaa euroa koko ohjelmakaudella.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Hallitus asetti tavoitteeksi poistaa pitkäaikaisasunnottomuus kokonaan”