Joensuun Penttilän maaperän kunnostus maksoi selvästi arvioitua vähemmän

Suomen suurin pilaantuneen maaperän kunnostustyö Penttilän vanhalla saha-alueella Joensuussa on saatu päätökseen. Keväällä 2009 alkanut työ päättyi syyskuussa 2012, jolloin viimeinenkin kunnostusurakka päättyi. Reilun kolmen vuoden kunnostustyölle kertyi hintaa noin 14,5 miljoonaa euroa. Kustannukset jäivät reippaasti alle kustannusarvion, joka oli noin 21 miljoonaa euroa. Puhdistettavan alueen laajuus oli 40 hehtaaria, ja pilaantunutta maata siirrettiin yli 900 000 tonnia.

Penttilän saha oli toiminut Joensuun ydinkeskustan läheisyydessä, Pielisjoen varrella vuosina 1871–1988. Toiminnan jäljiltä maaperä oli pahasti pilaantunutta ja sisälsi muun muassa dioksiini- ja furaaniyhdisteitä sekä raskasmetalleja. Vuonna 2008 Joensuu kaupunki osti noin 33 hehtaarin alueen UPM-Kymmene Oy:ltä yhden euron kauppasummalla. Kauppaehdoissa määrättiin kunnostusvastuun siirtyminen ostajalle.

Kolme eri kunnostusaluetta

Pilaantuneen maaperän puhdistamissuunnitelman mukaisesti alue jaettiin kolmeen eri kunnostusalueeseen: varsinaiseen saha-alueeseen, Pielisjoesta eristettyyn tukkialtaaseen sekä vanhaan teollisuuskaatopaikkaan.

Saha-alue kunnostettiin massanvaihdolla. Pilaantunut maakerros, jonka paksuus vaihteli yhdestä kolmeen metriin, kuljetettiin kuorma-autoilla haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti eri vastaanottopaikkoihin. Suurin osa maasta sijoitettiin Kontiosuon yhdyskuntajätteen kaatopaikalle täyttömaaksi ja Penttilän teollisuuskaatopaikan rakennekerroksiin. Vähäisiä määriä pahiten pilaantunutta maata kuljetettiin erityiskaatopaikoille muun muassa Outokumpuun, Varkauteen ja Kouvolaan. Maaperän puhtaus varmistettiin kaivetusta pohjasta otetuilla varmistusnäytteillä.

Tukkialtaan kunnostus oli teknisesti vaativin osa-alue. Kolmen hehtaarin laajuinen ja noin 3–4 metrin syvyinen allas ruopattiin kahdessa kerroksessa. Ruoppausliete kuivatettiin alueelle sijoitetuissa geosäkeissä. Kuvausta tehostettiin lietteeseen sekoitetulla vedenerotuspolymeerillä. Kuivatusta varten alueelle rakennettiin vesitiiviit, paksulla muovikalvolla eristetyt kuivatuskentät. Kuivattu liete toimitettiin kuorma-autoilla Varkauteen ja Outokumpuun sekä laivakuljetuksena Kuopioon.

Seitsemän hehtaarin laajuinen sahan maankaatopaikka pienennettiin noin neljän hehtaarin kokoiseksi ja eristettiin 900 metriä pitkällä vesitiiviillä maahan upotetulla ponttiseinällä. Kaatopaikasta tehtiin 15 metriä korkea maisemamäki sijoittamalla sen sisään saha-alueelta ajettuja maamassoja 280 000 tonnia. Lopuksi mäki peitettiin vesitiiviillä bentoniittimatolla ja salaojamatolla sekä puhtailla maakerroksilla ja maisemoitiin.

Massiivinen aluerakentamishanke

Penttilänrannan alueella toteutetaan pitkäkestoinen aluerakentamishanke, joka on laajuudeltaan Joensuun mittakaavassa todella merkittävä. Arkkitehtikilpailun jälkeen laaditun kaavarungon mukaan alueelle tulisi rakennusoikeutta noin 175 000 kerrosneliötä. Penttilänrannan julkisten ja yksityisten kaikkien investointien arvoksi on arvioitu noin 400 miljoonaa euroa seuraavien 25 vuoden aikana. Alueen asukkaiden lukumääräksi muodostuu noin 2 200–3 300 asukasta.

Penttilänrannasta on tarkoitus rakentaa haluttu, kaupunkimainen, jokimaisemaa hyödyntävä ja historiastaan ylpeä asuin- ja työpaikka-alue, jonka energiankulutus ja ympäristökuormitus ovat esimerkillisen matalia. Penttilänranta on arkkitehtuuriltaan uudenlainen osa keskustaa.

MAAPERÄN KUNNOSTUSTYÖ:

Kunnostusurakat: