”Pahimmillaan kielto voi johtaa siihen, että alueen kehittäminen pysähtyy useaksi vuodeksi, mikä on omiaan lisäämään tilojen vajaakäyttöä ja edistämään alueen rapautumista”, kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä sanoo.
Kauppakamarin mukaan Helsingin kaavoitus ja lupamenettelyt koetaan jo ilman rakennuskieltoakin hitaiksi ja jäykiksi. Kauppakamari katsoo, että erityisesti kaupungin ydinkeskustan ulkopuolisten alueiden osalta kyseessä selkeä ylireagointi vireille tulleisiin käyttötarkoituksen muutosta koskeviin hakemuksiin.
Kaupunginhallituksen kaavailema rajattu rakennuskielto koskisi seuraavia kaupunginosia: Kruununhaka, Kluuvi, Kaartinkaupunki, Kamppi, Punavuori, Eira, Ullanlinna, Katajanokka, Kaivopuisto, Sörnäinen (osa), Kallio, Alppiharju, Etu-Töölö, Taka-Töölö, Meilahti (lukuun ottamatta Seurasaarta), Ruskeasuo, Laakso, Hermanni (osa), Vallila, Toukola (osa), Kumpula, Käpylä, Koskela ja Lauttasaari.
Rajattu rakennuskielto ei koskisi yksittäisten huoneistojen muuttamista asunnoiksi rakennuksen kolmannessa ja sitä ylemmissä kerroksissa, mikäli rakennuksen pääkäyttötarkoitus ei muutoksen myötä muutu. Kauppakamarin mielestä kuitenkin esimerkiksi asuintalojen alakerroksissa sijaitsevia toimistotiloja on järkevää palauttaa asumiskäyttöön, koska toimistoina ne eivät enää täytä nykyvaatimuksia. Samalla helpotetaan Helsinkiä vaivaavaa jatkuvaa asuntopulaa.
”Asuntojen saatavuus on yksi elinkeinoelämän toimintaedellytysten kulmakivistä, eikä tilojen pitäminen tyhjillään ole kenenkään etu”, Nyrhilä toteaa.
Kaupunginhallituksen esityslistassa perustellaan rajattua rakennuskieltoa sillä, että jo ennen yleiskaavan voimaantuloa voitaisiin turvata kantakaupungin säilyminen rakenteeltaan monipuolisena ja elävänä kaupunkiympäristönä. Uudessa yleiskaavassa linjataan muun muassa periaatteet myymälä-, liike- ja toimistotilojen osalta kantakaupungin asemakaavojen ajanmukaistamiseksi.
Esityslistassa kuitenkin todetaan, että rajatun rakennuskiellon aikana kaikki hankkeet arvioidaan tapauskohtaisesti. Kiellosta huolimatta toimitiloja voidaan edelleen muuttaa asunnoiksi, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Poikkeamistoimivalta on kaupungilla, ja hakemusten käsittely on nopeaa.
Viimeisen kahden vuoden aikana kaupunkisuunnitteluvirastoon on tullut kyselyitä käyttötarkoituksen muutoksesta asunnoiksi noin 60. Näistä puolessa on kyseessä koko tontin käyttötarkoituksen muutos. Seitsemässä tapauksessa päätös on jo tehty, ja 13 hanketta on parhaillaan vireillä. Lisäksi yksittäisten maantason myymälätilojen osalta on jätetty lukuisia käyttötarkoituksen muutoshakemuksia. Erityisen muutosalttiita alueita tänä aikana ovat olleet Kamppi ja Katajanokka, mutta kyselyjä ja hankkeita on miltei kaikilla kantakaupungin alueilla.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kauppakamari kritisoi suunnitelmia rakennuskiellosta Helsingin kantakaupunkiin”