Pientalotrendeissä rintamamiestalo ja funkistalo ovat pitäneet pintansa

Pientaloissa oli 1970-luvulla muotia tasakatot.1980-luvulla tulivat erkkerit, ulokkeet ja tornit. Ulkomailta apinoitiin meille käkikellotalot, kaaret ja pylväiköt. 1990-luvulla syntyi kartanomaisten pitsihuviloiden trendi. Noppamaiset funkistalot tekivät paluun 2000-luvulla. Vahvin brändituote on kuitenkin 1940-luvun rintamamiestalo, sillä Helsinki-pientalokin on ottanut siitä vaikutteita. Ekologisuuden ja energiansäästön nimissä pieni ja suoraviivainen on taas muotia.

Pientaloissa oli 1970-luvulla muotia tasakatot.1980-luvulla tulivat erkkerit, ulokkeet ja tornit. Ulkomailta apinoitiin meille käkikellotalot, kaaret ja pylväiköt. 1990-luvulla syntyi kartanomaisten pitsihuviloiden trendi. Noppamaiset funkistalot tekivät paluun 2000-luvulla. Vahvin brändituote on kuitenkin 1940-luvun rintamamiestalo, sillä Helsinki-pientalokin on ottanut siitä vaikutteita. Ekologisuuden ja energiansäästön nimissä pieni ja suoraviivainen on taas muotia.

Trendikkyys tarkoittaa usein vain sitä, että juoksee tahdottomasti muodin mukana. Asuntorakentamisessa trendikkyys on vaarallista, koska asunnot rakennetaan kestämään sata vuotta. Siksi on hyvä erottaa, mikä on kestävä tyylisuunta ja mikä taas lyhytikäinen muoti. Arkkitehtien mielestä noppamainen funkistalo on aina muodissa,  vaikka sen räystäättömyys herättää vastaväitteitä.

Asumismuodin kehittymiseen vaikuttavat maailmankuvan taustatekijät, kuten ekologia ja energiakysymykset, vapaa-ajan lisääntyminen ja väestörakenteen muutokset. Suurten ikäluokkien vanhentuessa heidän isot omakotitalonsa ja kesämökkinsä jäävät tyhjiksi, koska seniorit haluavat palvelujen äärelle kaupunkiasuntoihin, mutta niin haluvat nuoretkin.

Kestävää ja kestämätöntä muotia

Arkkitehti Olli Lehtovuori arvioi jo 1980-luvun alussa Rakennuslehdessä, että kannatettavia kehityssuuntia ovat vaihtoehtoisten asumismuotojen kehittäminen, naisasialiikkeen ajama kotitaloustilojen suunnittelu, puulämmitteisten tulisijojen käyttöönotto, asumisterveys sekä rakenteiden joustavuus ja pitkäikäisyys.

Huonoa muotia taas olivat ulkomailta otetut kerskastatuspiirteet, kuten ylisuuret takat ja lasikuistit, joita lainataan vieraista kulttuureista. Huonona hän piti myös sellaista energiakysymyksillä intoilua, jossa asumisviihtyvyyttä heikennetään yksipuolisilla ikkunoiden suuntauksilla.

Esimerkkinä huonosta muoti-ilmiöstä hän otti esiin niin sanotun ruumisarkkutalon, jolla hän tarkoitti suorakaiteen muotoista, aumakattoista valkoista taloa, jossa on musta katto ja mustat ikkunapielet. Samanlaisia hetken ilmiöitä on ollut useita käkikellotaloista ja pitsihuvilamuodista alkaen.

1970-luvulla 80 neliön suuruisia asuntomessutaloja moitittiin pieniksi, koska ne olivat pian ahtaita silloisille lapsiperheille. 2000-luvulla asuntomessutalojen keskikoko alkoi lähestyä jo 200 neliötä ja suurimmat talot olivat 300-neliöisiä. Tämä on herättänyt keskustelun siitä, kuka ideoisi sellaisia pienten kotitalouksien asumisratkaisuja, jotka mahtuvat 40–70 neliöön.

Talojen koon kasvun myötä myös varustetaso on kasvanut niin talojen sisällä kuin pihallakin. Yhä pienemmälle pihalle on pitänyt yrittää mahduttaa yhä enemmän. Samalla kun taloissa säästetään vimmatusti lämmitysenergiaa, sähköä kuluu entistä enemmän viihtyvyys- ja mukavuuskäyttöön.

Rintamamiestalosta trendituote

1940-luvulla syntyi yksinkertainen ja edullinen tyyppitalo, joka tunnetaan nimellä rintamamiestalo. Sen isolla pihalla on tilaa perunamaalle, jonka sato varastoidaan omaan kellariin. Värinä oli kotoinen punamulta.

Rintamamiestalosta on ammentanut ideansa nykyinen Helsinki-pientalokin.

1950-luvulla rakennettiin neliönmuotoisia puolitoistakerroksisia taloja, joista ainoastaan kylmä kuistiosa pisti esiin. Vaurastuminen näkyi siinä, että talot olivat usein arkkitehdin suunnittelemia ja vieläpä tiilitaloja.

1960-luvulla tapahtui tehdasvalmisteisten ja tasakattoisten pientalojen läpimurto.Tasakaton viaksi osoittautunut heikkokestoinen huopa paljastui vasta vuosia myöhemmin. Kun aiemmin talot maalattiin vaaleilla pastellisävyillä, siirryttiin nyt räikeämpiin väreihin.

Tasakattoja ja pikkuruisia ikkunoita

1970-luvulla alettiin yhdistellä rakennusmateriaaleja ja esimerkiksi puutalot vuorattiin tyypillisesti tiilellä. Täystiilitalo säilytti silti vielä asemansa ja mainoslauseelle ”tiilitalossa asuu onnellinen perhe” löytyi vielä katetta.

Energiakriisin jälkeen ikkunat pienenivät. Energian säästämiseksi myös ulko-ovien määrä väheni ja vanhojen hirsitalojen julkisivujen eristystä parannettiin levytyksellä.

1970-luvun puolivälissä tasakatot väistyivät hyvin jyrkkäreunaisten harjakattojen tieltä, mutta vuosikymmenen lopulla kaltevuudet loivenivat. Harjakaton renessanssin myötä kehitettiin tehdasvalmisteinen kattoristikko. Kattomateriaaleina olivat pelti ja aallotetut bitumipohjaiset levyt. Vähitellen myös tiili, asbesti ja betonipohjaiset levyt tulivat uudelleen käyttöön.

1970-luvun alussa oli varakkaimmissa talouksissa muotia rakentaa uima-allas, mutta energiakriisi lopetti niiden rakentamisen.  Myös kylpyamme ja kylmähuone jäivät historiaan. Taloihin tuli huoneistokohtainen sauna ja takkahuone.

Erkkereitä ja torneja

1980-luvun taloissa oli sydänmuuri ja takka ja usein edelleen myös leivinuuni ja puuhella. Forssan asuntomessuilla 1982 todettiin, että suomalainen pientalon asukas on nostalginen. Tämä näkyy myös asuntomessujen voittajatalojen valinnoissa, joissa kartanomaisin puutalo on pärjännyt hyvin. 1980-luvulla tällaiseen pröystäilyyn alkoi olla yleisemminkin varaa ja ideoita otettiin myös ulkomailta sveitsiläisistä käkikellotaloista alkaen.

Erkkerit tulivat jäädäkseen  ja  yksikerroksiset rivitalot tekivät tilaa kaksikerroksisille.

1990-luvulla lama opetti säästämään myös pientalorakentamisessa ja valitettavasti säästö kohdistui myös räystäisiin. Samaan aikaan erkkerit alkoivat kuitenkin pullistua lasihuoneiksi ja talon sisällä keittiön ja olohuoneen välinen seinä hävisi.

Vastapainona korkeille ja sisältä avarille pientaloille, joissa portaat veivät moniin tasoihin, asuntorakentamiseen tuli esteettömyysvaatimukset. Ne kiteytyivät invaympyrään, joka alkoi sanella märkätilojen suunnittelua.

Uusvanhaa ulkomailta

2000-luvulla laman ohittuminen näkyi suurina, koristeellisina ja värikkäinä pientaloina, joissa innoittajana oli nostalgia tai ulkomaanmatkat. Samasta syystä rapattujen pintojen suosio kasvoi. Ruotsista rantautui meille romanttinen uusvanha tyyli, josta Vantaan Kartanonkoski on kerännyt tavallisten ihmisten kiitokset ja suomalaisarkkitehtien kiukun.

Pihoista ja lasitetuista terasseista tuli olohuoneiden jatkeita.

Rivitalot kehittyivät kadussa kiinni oleviksi kaksikerroksisiksi kaupunkipientaloiksi, joista alettiin käyttää nimeä townhouse. Mainosnikkarit saivat muutettua asunnotkin kodeiksi.

2010-luvun taloissa näkyy energiamääräysten vaikutus eristemäärien paksunemisena ja lämmitysmuotojen monipuolistumisena. Suora sähkölämmitys on lähes kielletty. Ekologisen asukkaan tunnistaa nyt aurinkopaneeleista katolla ja tuhlailevan ekoistin lämpöpumpusta, jolla saa jäähdytettyä asuntonsa.

Säästäminen näkyy myös tonttien ja talojen koon pienenemisenä. Kalliita täystiilitaloja ei enää juuri rakenneta, minkä seurauksena tiilen myynti on vain reilu neljännes vuoden 1975 tasosta. Kivitalon ulkonäön saa nyt edullisesti vaikka rappaamalla kovan eristeen päälle.

Tulevaisuuden talo on älykäs noppa

2020-luvun pientalo voi olla sananmukaisesti pieni kaupunkitalo pienellä tontilla. Se täyttää nollaenergiavaatimukset, minkä seurauksena talon muoto on pelkistetyn suoraviivainen noppa välttäen sekä turhia neliöitä että kuutioita. Katto on peitetty aurinkopaneeleilla, jotka tuottavat niin sähköä kuin lämmintä käyttövettäkin. Käytössä voi olla myös maalämpö ja puulämmitys. Jäähdytys hoidetaan passiivisesti katoksin ja lipoin, ja lisäksi pihalla on lehtipuita varjostamassa. Ilmastonmuutokseen varaudutaan kunnollisilla räystäillä.

Älytalo-ominaisuuksista on tullut huomaamaton osa asuntoa. Keittiökoneet ovat yhteydessä internettiin, ja älypinnat ovat osin korvanneet television ja tapetitkin.

Monikulttuurisuus alkaa näkyä asumisvaihtoehtojen kirjona ja pientaloalueiden eriytymisenä.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Pientalotrendeissä rintamamiestalo ja funkistalo ovat pitäneet pintansa”

  1. Rintamamiestalot kaipaavat kustannustehokkaita ’päivityspaketteja’, kuten eristysratkaisuja. Muutoin niiden kunnostamisessa tehdään helposti virheitä ja remonteista tulee kalliita. Talokannan elinkaari loppuu lyhyeen. Pala merkittävää historiaa katoaa.

  2. Muutama naurettavuus tuolla artikkelissa;

    ”Noppa on tehokas, moderni rintamamiestalo, jonka aurinkoisimmassa nurkassa on integroitu viherhuone.”

    Kuka tahansa mitään mistään tietävä näkee heti että puutalo ilman räystäitä on sama kuin ampumateloitus ilman patruunoita; SE EI TOIMI. Tuo talo ei tule näkemään 20-vuotis päiväänsä.

    ”Ekologisen asukkaan tunnistaa nyt aurinkopaneeleista katolla ja tuhlailevan ekoistin lämpöpumpusta, jolla saa jäähdytettyä asuntonsa.”

    Jos artikkelin kirjoittanut ei tiennyt, LÄMPÖpumpun PÄÄASIALLINEN FUNKTIO on nimensä mukaisesti TUOTTAA LÄMPÖÄ. Se tekee sen usein hyvin tehokkaasti, lämpötilasta riippuen 2-5 kertaa sähkövastusta paremmin. Suomessa taitaa olla viilennyksen tarvetta keskimäärin noin 10 päivää vuodessa.

  3. Kiitoksia palautteesta. Pari kommenttia niihin:

    2010-luvun uudet talot alkavat olla jo matalaenergia- ja parhaimmillaan jo passiivitasoa. Siksi lämmitystarve alkaa pikku hiljaa olla vähäisempi kuin jäähdytystarve. Siitä johtuu mainintani siitä, että lämpöpumppujen käyttötarkoitus on vaihtumassa jäähdytykseksi eli niistä tulee silloin energian tuhlaajia.

    2020-luvun taloista totesin, että niiden muoto on energiatehokas noppa. Mainitsin kuitenkin samalla, että ilmastonmuutoksen lisäämien sateidenkin vuoksi kunnollisia räystäitä tarvitaan.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi