Hän näyttää erivärisiä kaapelinippuja. Kukin väri kertoo, mitä tarkoitusta varten kaapeli on. Silvennoinen osoittaa myös kaapelia, johon on kiinnitetty pieni lippu. ”Tässä kaapelissa on havaittu jotakin vikaa”, hän selittää lipun merkitystä.
Kaapelit tarkastetaan vaihe vaiheelta ja vialliset uusitaan. Vika voi olla vain pieni nirhaisu kaapelin ulkopinnassa.
Reaktorilaitoksessa on asennettu tähän mennessä 75 prosenttia sähkökaapeleista. Turbiinilaitoksessa ensimmäinen käyttöönottovaihe on valmis, ja prosessi- sekä sähköjärjestelmien koekäytöt ovat menossa. Taloteknisten sähköasennusten on määrä valmistua tämän vuoden puolella.
Sen sijaan putkistojen ja laitteiden asennukset sekä putkistojen painekokeet ovat keskeytyneet. Sieltä löytyvät syyt, jonka vuoksi laitostoimittaja Areva joutui syyskuun alussa lykkäämään jälleen kerran OL3:n aikataulua. Reaktorilaitoksen putkistosta on kuitenkin jo 95 prosenttia valmiina.
Terästä 52 Eiffel-tornin verran
Kaikki suuret asennustyöt on Silvennoisen mukaan tehty. Muun muassa suojarakennus, reaktorin paineastia sekä höyrystimet ovat valmiita. Rakennus näyttää ulospäin sellaiselta kuin pitää.
Ydinvoimala ei ole ulkomitoiltaan mitenkään valtava verrattuna moniin teollisuuslaitoksiin. Suuren lentokoneen törmäyksen kestävät rakenteet ovat kuitenkin nielleet terästä 52 Eiffel-tornin verran.
Kuhina työmaalla on päättynyt isoimpien asennusten päätyttyä. Valtaosa rakentajista on jättänyt työmaan.
Arevan projektinjohtaja Jean-Pierre Mouroux kertoo, että henkilökunnan määrä oli alimmillaan syyskuussa. Nyt määrä kasvaa sähkö- ja putkiasennusten sekä automaatiojärjestelmien valmistumisen myötä. Työntekijöitä on tällä hetkellä vajaat 800.
Mourouxin mukaan Arevan henkilökunta kasvaa ensi vuonna 180 työntekijällä. Lisäksi tulee alihankkijoiden henkilökunta.
Suunnittelu jatkuu edelleen
Silvennoinen kertoo, että OL3:n automaation järjestelmäsuunnittelu jatkuu edelleen. Automaatiojärjestelmiä testataan parhaillaan Saksan Erlangenissa.
Automaatioon kuuluvat sekä turvajärjestelmät että normaaliin käyttöön liittyvät järjestelmät.
Jos kaikki sujuu vihdoinkin niin kuin on aiottu, alkaa käyttöönottovaihe vuoden 2016 puolivälissä. Nykyinen arvio on, että voimala aloittaa kaupallisen tuotannon loppuvuodesta 2018. ”Käyttöönottovaihe sisältää pitkän sarjan testejä”, Mouroux kertoo.
Ensin testataan järjestelmät yksi kerrallaan, ja sen jälkeen voimalan toiminta testataan kokonaisuudessaan. Kun testit ovat ohi, vuorossa on ydinpolttoaineen lataus.
”Jos testeissä löytyy korjattavaa, se korjataan”, Silvennoinen lupaa.
Laitos tarvitsee ennen kaupallista tuotantoa vielä valtioneuvostolta käyttöluvan. Käyttöluvan myöntämisessä avainasemassa on Säteilyturvakeskuksen arvio. Yhtiöiden mukaan suurin osa dokumenteista on jo toimitettu Säteilyturvakeskukselle.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Olkiluodon kovaonnisessa voimalassa vedetään nyt kaapeleita”