Tuetun tuotannon rakentamishalukkuuden lisäksi Y-Säätiön toiminnassa on harvinaista myös se, että tuotannon ehtona ei vaadita valtiolta lisätukia. Aran myöntämä pitkä korkotukilainoitus riittää. Rahoitus on kunnossa, mutta kaupungeilta on vaikeuksia saada tontteja.
Y-Säätiöön keskeisenä tarkoituksena on torjua asunnottomuutta ostamalla pieniä asuntoja vanhasta asuntokannasta ja rakennuttamalla uusia. Uuden strategian mukaan painopiste on normaalissa vuokra-asuntotuotannossa. Ajatuksena on, että asunnottomuuden poistamiseen tarvitaan erityisryhmien asuntojen lisäksi myös normaaleja kohtuuhintaisia asuntoja.
Asunnottomuuden vähentämiseen tähtäävässä Paavo-ohjelmassa on havaittu, että asuntojen puute vaikeuttaa siirtymistä tuetuista asunnoista normaaliin asumiseen.
Tonttipula riesana
Toimitusjohtaja Juha Kaakisen mukaan kohtuuhintaiselle asuntotuotannollekin löytyy toteuttajia, jos tontteja löytyy.
”Helsingin seudulla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla asuntotuotantoa hidastaa tonttipula. Jos emme saa tontteja Helsingin seudulta, keskitämme asuntotuotannon muihin kasvukeskuksiin. Erityisesti Tampereen seudulla asiat etenevät hyvin”, Kaakinen kertoo.
Kaakisen mukaan Ara-tuotantoa pitäisi tehdä huomattavasti nykyistä enemmän.
”20 prosentin Ara-tuotannon osuus uudistuotannossa on lähinnä vitsi, sen pitäisi olla ainakin 40 prosenttia.”
Tuotannon kasvattamisella Kaakinen peräänkuuluttaa Ara-asunnoille kunnian palautusta. Jos asuntoja olisi enemmän, niissä voisivat asua niin sanotut normaalit ihmisetkin, ei vain erityisryhmät.
Vanhasta kannansta Y-Säätiö hankki asuntoja ostamalla niitä yksittäisistä asunto-osakeyhtiöistä, tavallisesti 1-2 asuntoa samasta yhtiöstä. Asunnot on tarkoitettu yksin eläville henkilöille. Viime vuonna säätiö hankki noin 80 asuntoa.
Harjuniemestä puheenjohtaja
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi on Y-Säätiön hallituksen uusi puheenjohtaja. ”Lähtökohta on asunnottomuutta vastaan tsemppaaminen. Y-Säätiön periaate on asunto ensin.”
Harjuniemen mukaan kunnilla ei ole kovin suurta intressiä hankkia alueelleen Ara-tuotantoa. Aikaisempaa velvoittavamman MAL-sopimuksen myötä tilanne paranee jonkin verran.
”Vantaalla on positiivista viritystä. Helsinkiä ja Espoota pitää haastaa. Pitäisi ajatella yhteistä etua eikä haalia hyviä veronmaksajia.”
Harjuniemi muistuttaa, että Ara-asunnoissakin asuu hyviä veronmaksajia. ”Ne kunnat haluavat hakea hyviä veronmaksajia, jotka järjestävät eri tyyppisiä asuntoja.”
Y-Säätiö toimii yli 50 paikkakunnalla. Painopiste on suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Sen perustajayhteisöjä ovat Suomen Kuntaliitto, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, Vantaan kaupunki, Kirkkohallitus, Rakennusliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti ja Rakennusteollisuus RT sekä Alko Oy.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Tätä rakennuttajaa kiinnostaa vielä vuokra-asuntotuotanto”
”20 prosentin Ara-tuotannon osuus uudistuotannossa on lähinnä vitsi, sen pitäisi olla ainakin 40 prosenttia.”
Tarkoittaako 20 % nykytilaa, mistä löytyy tontit tuplaamiseen ?
ARA kohteitahan ei pitäisi tehdä taantuvilla paikkakunnille, tämä rajaa tuotannon pks seudulle ja yliopistokaupunkeihin, eli kaupungeissa tuotannon pitäisi olla hieman yli 40 %.
Helsingin kaupunki jakaa jo nyt suuruusluokkana 50 % tonttivarannostaan omalle yhtiölleen ja muille ARA toimijoille.
Kaikilla kaupungeilla ei ole omaa tonttivarantoa joten pakkolunastetaanko yksityisiltä ja leikataan maan hinta ARA tuotantoon sopivaksi ?
Valtion tonttejakaan ei ole tavoitteista huolimatta ilmaantunut. YM:n ohjauksessa oleva uusi asuntotuotantoyhtiökin uutisoi ostavansa valmiita projekteja rakennusliikkeeltä mikäli hinnat saadaan ARA raamiin sopivaksi.
Harjunheimoa vuosi sitten Talouselämässä: ”Rakennusliittoa johtaa vasemmistoliittotaustainen Matti Harjuniemi, jonka mielestä asuntoministeri Krista Kiurun (sd.) pitää panna ideologia syrjään.”
Jatkaako Y-Säätiö vanhalla linjalla vai lähteekö VVO:n tielle?