Helsingissä on asuinkerrostaloille kaavoitettua rakentamatonta maata vain reiluksi neljäksi vuodeksi

Helsingin asemakaavoissa oli tammikuussa 2015 asuinrakentamiseen myönnettyä rakentamatonta kerrosalaa 2,71 miljoonaa neliömetriä. Sen arvioitu ajallinen riittävyys on 5,6 vuotta, mutta kerrostalojen osalta vain 4,4 vuotta. Tiedot käyvät ilmi HSY:n julkaisemasta SeutuRamava 1/2015 -katsauksesta.

Helsingin asemakaavoissa oli tammikuussa 2015 asuinrakentamiseen myönnettyä rakentamatonta kerrosalaa 2,71 miljoonaa neliömetriä. Sen arvioitu ajallinen riittävyys on 5,6 vuotta, mutta kerrostalojen osalta vain 4,4 vuotta. Tiedot käyvät ilmi HSY:n julkaisemasta SeutuRamava 1/2015 -katsauksesta.

Syksyn 2013 tilanteeseen verrattuna rakentamattoman kerrostalovarannon määrä oli kuitenkin kasvanut Helsingissä 0,31 miljoonalla kerrosneliöllä 1,43 miljoonaan neliöön. Huomattavia kerrostalovarantokeskittymiä on esimerkiksi Laajasalossa, Kalasatamassa ja Länsisatamassa.

Kun koko asumisen varannon määrä suhteutetaan MAL-aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteisiin, on Helsingissä varannon ajallinen riittävyys seudun vähäisin.

Muista pääkaupunkiseudun kaupungeista Espoo oli kaavoittanut asuinrakentamiseen rakentamatonta kerrosalaa 2,39 miljoonaa neliömetriä. Siitä 1,29 miljoonaa kerrosneliötä oli pientalovarantoa ja 0,71 miljoonaa neliötä kerrostalovarantoa. Espoon koko varannon arvioitu ajallinen riittävyys oli 8,7 vuotta, joka jakautui siten, että kerrostalojen osalta se oli 6,2 vuotta ja pientalojen osalta 13,4 vuotta.

Vantaa oli kaavoittanut asuinrakentamiseen rakentamatonta kerrosalaa 1,77 miljoonaa kerrosneliömetriä. Siitä 1,28 miljoonaa kerrosneliötä oli pientalovarantoa ja 0,49 miljoonaa neliötä kerrostalovarantoa. Vantaan koko varannon arvioitu ajallinen riittävyys oli 8,6 vuotta, joka jakautui siten, että kerrostalojen osalta se oli 5,3 vuotta ja pientalojen osalta 15,4 vuotta.

Kauniaisissa asumisen rakentamatonta varantoa oli selvästi vähiten, 0,22 miljoonaa kerrosneliötä, mutta toisaalta sen ajallinen riittävyys oli selvästi suurin, 23 vuotta.

Vantaata lukuun ottamatta asumisen tonttivaranto kasvoi pääkaupunkiseudun eri kaupungeissa syksyyn 2013 verrattuna. Koko pääkaupunkiseudun asumisen tonttivaranto oli tammikuussa 2015 noin 7,1 miljoonaa kerrosneliömetriä, ja siinä oli kasvua 0,19 miljoonaa neliötä.

Varannolla tarkoitetaan voimassa olevan asemakaavan kerrosalan toistaiseksi rakentamatonta kerrosalaa. Varannon riittävyys vuosina on arvioitu hyödyntämällä viimeisten viiden vuoden aikana valmistuneiden asuntojen kunnittaista keskiarvokokoa talotyypeittäin ja MAL-aiesopimuksen 2012–2015 kuntakohtaisia asuntotuotantotavoitteita.

Varannon käyttöönotettavuus riippuu monista tekijöistä, kuten maanomistajien halukkuudesta käyttää asumiselle kaavoitettuja tontteja rakentamiseen. Kaupunkien omilla toimenpiteillä käyttöönotettavissa oleva varannon määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri osa varannosta on kaupungin omistamalla maalla. Pääkaupunkiseudun kunnat omistavat suurimman osan tyhjien ja melkein tyhjien asuintonttien varannosta. Toiseksi suurin omistajaryhmä on yksityishenkilöt ja perikunnat. Pientalovarannosta suurin osa on yksityishenkilöiden tai perikuntien omistuksessa, kun taas kerrostalovaranto on pääasiallisesti kuntien omistuksessa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Helsingissä on asuinkerrostaloille kaavoitettua rakentamatonta maata vain reiluksi neljäksi vuodeksi”

Jätä kommentti