Suomen kaivoksien riskirakenteet tulvivat – Rakennuslehti varoitti tingityistä rakenteista jo 2011

Kaivosalan edunvalvoja, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela kertoo Helsingin Sanomissa, että vireillä on selvityksiä siitä, ovatko rakenteet riittävän kestäviä. Lehden mukaan Suomessa Oulun yliopisto selvittää asiaa ympäristoministeriön toimeksiannosta. Tekeillä on myös kansainvälinen selvitys Brasilian kaivosonnettomuuden vuoksi.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka lupasi Rakennuslehden haastattelussa lokakuussa 2011, että ministeriö käy piakkoin, ympäristönsuojelulainsäädännön uusinnan yhteydessä myös sen kimppuun, ovatko kaivosrakentamista koskevat määräykset oikeanlaisia. Tämän jälkeen niihin ei kuitenkaan tullut tarkennuksia.

Nyt, neljä vuotta myöhemmin Pokka sanoo Helsingin Sanomissa, että perusteelliset selvitykset ovat välttämätttömiä. Ympäristöministeriön teettämässä, vuonna 2014 valmistuneessa kaivosten stressitestissä ilmeni puuteita vesienhallinnassa ja altaiden pohjarakenteiden valvonnassa.

”Vaikuttaa siltä, että meillä on käytetty erilaisia pohjarakenneratkaisuja kuin esimerkiksi Ruotsissa. Pidän tarpeellisena, että saadaan tietoa, onko meillä tehty jotain sellaista, mikä antaisi aihetta syvällisempäänkin mietiskelyyn”, Pokka sanoo nyt päivälehden haastattelussa.

Kaivannaisjätteiden asetuksessa ei yksilöityjä määräyksiä

Kaivannaisjätteiden asetuksessa ei Rakennuslehden neljän vuoden takaisten selvityksen mukaan ole yksilöityjä määräyksiä rakenteista, siinä määritellään vain jätealtaiden toteutuksen pääperiaatteet. Asiantuntijat sanoivat tuolloin, että asetus sallii kaivannaisjätteiden altaissa huomattavasti keveämmät pohjarakenteet kuin kaatopaikoilla.

Aia oli tuolloin ajankohtainen, sillä Kevitsan monimetallikaivoksen kaivosyhtiö valitti Vaasan hallinto-oikeuteeen saadakseen kevyemmän tavan toteuttaa yhden rikastushiekka-altaan eli se olisi halunnut toteuttaa sen ilman kalvorakennetta.

Nyt altaiden rakenne puhuttaa Kittilän kultakaivoksen rikastushiekka-altaan vuotamisen vuoksi. Vesienhallintaongelmia on  ollut  myös Raahen Laivan kultakaivoksella, Kevitsan monimetallikaivoksella ja Talvivaarassa olevalla Terrafamen kaivoksella.

Tampereen teknillisen yliopiston maa- ja pohjarakentamisen opettaja ja tutkija Minna Leppänen on hyvin perehtynyt rikastusaltaiden rakenteisiin. Hän sanoo nyt Helsingin Sanomissa, että Kittilän kaivoksessa rikastusaltaan eristyrakenteen  pitäisi olla yhdistelmärakenne. Hän tarkoittaa yhdistelmärakenteella sitä, että tiiviin kalvon alapuolella pitäisi olla tasalaatuinen mineraalinen tiivistyskerros. Nyt Kitttilän kaivoksen altaat on eristetty bitumisella geomembraaatilla ja sen alla on kivistä moreenia.