Asuminen kallistuu tulojen kasvua nopeammin

Asumismenot-tutkimuksessa PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018.

Asumismenot nousevat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 3,2 prosenttia, kerrostalossa vuokra-asunnoissa 2,7 prosenttia ja omakotitaloissa 2,3 prosenttia.

Asumismenojen osuus tuloista kasvaa edelleen. Vuonna 2016 kotitalouden tuloista keskimäärin 26,8 prosenttia menee asumiseen. Vuonna 2018 asumismenojen osuus tuloista nousee 28 prosenttiin.

Tulokehitys on ennustevuosina hidasta, joten asumismenot kasvavat tuloja nopeammin. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 1 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 0,8 prosenttia.

Asuntojen hinnat ja vuokrat, asumismenot ja menojen osuus tuloista ovat eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Keskeinen syy ovat isot lainanlyhennykset.

Muissa suurissa kaupungeissa asuminen on edullisempaa suhteessa tuloihin ja siten asumiseen liittyvä taloudellinen riski on pienempi. Pääkaupunkiseudulla asumiseen kuluu merkittävä osa tuloista, joten asumismenojen nousu on riski monen kotitalouden toimeentulolle.

Omistusasumisen lainanlyhennykset ovat omistusasumisen kuluissa mukana Pellervon tutkimuksessa. Lainanlyhennykset kasvattavat omistusasukkaan varallisuutta, mikäli asunnon arvo ei laske. Vuokra-asukaskin maksaa vuokrissaan asunnon pääomakuluja, mutta se koituu vuokranantajan hyväksi.

Kustannuksissa nousupaineita

Asumismenojen kasvu näyttää Pellervon mukaan hieman hidastuvan, mutta menojen ennustettu kasvu on selvästi nettotulojen kasvua ja yleisen hintatason nousua voimakkaampaa.

Asumismenoja nostavat erityisesti kasvavat korjauskulut, jotka muodostavat merkittävän osan hoitokuluista. Vuokrien kasvu nostaa vuokralaisten asumismenoja.

Korot ja öljyn hinta ovat olleet matalalla tasolla. Korkojen ja öljyn hinnan noustessa myös asumismenot nousevat tulevina vuosina.

Sähkön siirtohinnoissa ja kiinteistöverossa on merkittäviä nousupaineita. Tutkimuksessa tarkasteltiin skenaariolaskelmien avulla, miten ennustettua suuremmat korotukset vaikuttaisivat asumismenoihin. Jos esimerkiksi sähkön siirtohintoja korotettaisiin vuosittain 10 prosenttia, vuonna 2018 asumismenot olisivat sähkölämmitteisissä omakotitaloissa noin 180 euroa suuremmat kuin ennusteen peruslaskelmassa, jossa sähkönsiirtohinnan vuosinousuksi oletetaan 2 prosenttia vuodessa.

Pellervon taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien asumismenoja 21 suurimmassa kaupungissa vuokra- ja omistusasumisessa. Laskelmat osoittavat, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen. Tutkimus tehtiin Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta.

”Veroja ja maksuja maksavien taloudelliset mahdollisuudet selvitä kasvavasta asumismenojen rasituksesta hiipuvat entisestään. Jo nyt korotusten seurauksena on monenlaisia sivuvaikutuksia:
esimerkiksi asumis- ja toimeentulotukien krooninen kasvu, ostovoiman kuihtuminen, talouskasvun hidastuminen, työvoiman saatavuuden pullonkaulat”, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.