Talous Rakennuslehti 3 kommenttia

Löytyykö tästä mallista ratkaisu kohtuuhintaiseen asumiseen?

Asunto-osuuskuntamalli toisi uusia vaihtoehtoja asuntomarkkinoille, kun haetaan ratkaisuja kohtuuhintaiseen asumiseen kasvukeskuksissa. Tämä käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n Raklille toteuttamasta selvityksestä.

Selvitys kartoitti kansainvälisiä kokemuksia asunto-osuuskunnista sekä asunto-osuuskuntiin liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia Suomessa. Niiden perusteella on laadittu ehdotus uudenlaiseksi asunto-osuuskuntamalliksi.

Esitetty asunto-osuuskuntamalli on markkinaehtoinen ja vapaarahoitteinen. Se sijoittuu omistus- ja vuokramallien väliin.

”Ehdotettu malli rikastaisi asuntomarkkinoita ja loisi vaihtoehtoja omistus- ja vuokramallien välille. Sen tarkoituksena ei ole korvata olemassa olevia malleja vaan luoda rinnalle uutta”, johtaja Aija Tasa Raklista sanoo.

Mallissa kiinteistönomistaja ja ammattimainen hallinnoija on asunto-osuuskunta, joka jakaa toiminnan ylijäämän jäsenilleen ja investoi ylijäämän toiminnan kehittämiseen.

Asukkaat ovat jäseninä asunto-osuuskunnassa. Jäsenyyksiä voi olla erilaisia, mikä mahdollistaa vuokralaisten ja vuokranantajien mukanaolon.

Mallissa on sekä hallintaoikeus- että vuokra-asuntoja, mikä mahdollistaisi mukaan pääsemisen erilaisilla tulotasoilla. Hallintaoikeusasunnossa asukas maksaa 15–100 prosenttia asunnon kokonaiskustannuksista ja saa elinikäisen oikeuden asua osuuskunnan asunnossa. Lisäksi hän maksaa kuukausivastiketta. Vuokra-asumisvaihtoehdossa jäsen on vuokralla osuuskunnan omistamassa asunnossa.

Hallintaoikeus- ja vuokra-asunnoissa asukkaiden maksamat maksut, kuukausittaiset vastikkeet tai vuokrat sekä edut ja hyödyt eroavat toisistaan, koska ne jakautuvat asunto-osuuskunnan palveluiden käytön mukaan.

”Edut asukkaille syntyvät asumisen aikana, eivätkä esimerkiksi vasta asuntoa myytäessä”, tutkimuksen toteuttanut PTT:n liiketaloustutkija Heidi Forsström-Tuominen kertoo.

Malli ehdottaa siirtymistä yhä selkeämmin talokohtaisuudesta suurempaan verkostoon ja yhteistyöhön. Malli on mahdollista toteuttaa esimerkiksi siten, että joukko asunto-osakeyhtiöitä perustaa osuuskunnan toimimaan niiden yhteenliittymänä.

Selvityksen mukaan esimerkiksi osuustoiminnalliset organisaatiot, kuten osuuskaupat, voisivat toteuttaa osuuskuntamuotoista asumista. Periaatteessa voidaan myös perustaa kokonaan uusi asunto-osuuskuntaorganisaatio ja -verkosto.

”Keskeistä uudessa mallissa olisi ammattimainen johtaminen ja hallinnointi, terveet osuustoiminnan periaatteet sekä organisoituminen paikalliselle ja yhteenliittymätasolle”, Forsström-Tuominen toteaa.

Suomessa asunto-osuuskuntia on vähän, mutta Euroopassa malli on laajasti käytössä muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Itävallassa.

Mikroasunto-osuuskunta

Pienempimuotoinen asunto-osuuskuntamalli lähtee liikkeelle tietystä ihmisryhmästä, joka on aktiivinen jo rakennusvaiheessa. Asukkaat ovat osuuskunnan jäseniä ja heillä on hallintaoikeus asuntoonsa. Tämä malli vertautuu ryhmärakennuttamiseen tai asumisoikeusyhdistyksiin.

Makroasunto-osuuskunta

Eri organisaatiotasojen toimijoiden yhteisessä asunto-osuuskuntamallissa hallinnointi ja johtaminen ovat ammattimaisia. Palveluja ja asuntoja on saatavilla paljon. Asukkaat ovat paikallisen asunto-osuuskunnan jäseniä ja asunto-osuuskunnat yhteenliittymän jäseniä.

Keskustelu artikkelista: 3 kommenttia

  • Pitäkää nyt huolta että tästä ei tule Asoasunnot 2.0, jossa asukas maksaa vajaassa parissakymmenessä vuodessa saman hinnan asumisestaan kuin omistusasunnon ostaja ja on lähtiessään yhtä köyhä kuin tullessaan.

    Vastaa
  • Monessa maassa tosiaan asuntoyhtiöistä monet ovat osuuskuntamuotoisia. Suomessa ne ovat osakeyhtiöitä. Osakeyhtiömallissa yhtiökokouksessa kaikilla on osakemäärän mukainen äänioikeus. Osuuskuntamallissa äänioikeus on äänten määrän mukainen. Rakennuksen pystyyn saaminen tai sen ylläpito ei liene juuri sen kalliiimpaa tai edullisempaa osuuskuntamuotoisessa yhtiössä kuin osakeyhtiössäkään. Se ero tuossa mallissa ilmeisesti on nykymuotoisiin asunto-osakeyhtiöihin nähden, että esityksen mukaan vuokranantaja olisi ilmeisesti osuuskunta. Eli jos osuuskunnan omistaja muuttaisi pois, ja tilalle haluaisi vuokralaisen, sopimus tehtäisiin ilmeisesti osuuskunnan kanssa.

    Vastaa
  • henrikki lahti

    Taas ollaan olevinaan niin innovatiivisia …
    Mutta eikö ketään kiinnosta halpa asuminen eli miten rakennetaan edullisempia asuntoja ja mistä löytyy edullisempaa tonttimaata?
    Eihän ole pakko asua ahtaasti keskellä suurkaupungin ruuhkia ja meteliä …?
    Ratkaisuhan on valmiina, mutta eihän se kiinnosta ketään, rahastaminen han on se pääasia ja hoidetaan milloin milläkin nimellä ja taas köyhä kansa lentää lankaan

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia