Kokeile kuukausi maksutta

Oudoilla havainnekuvilla yritetään vaikuttaa – tältä ne todellisuudessa näyttäisivät

Kaupunkisuunnittelussa käytettävien havainnekuvien maailmassa on lähes aina kesä ja ihmisten hyvä olla. Kontulalainen Jukka Lindgren turhautui liioitteluun ja kokeili, miltä Pasilan tornitalot näyttäisivät todellisuudessa.

Triplan Pasilan tornitalot luoteesta katsottuna päivällä.

Pasilan tornitalot katkaisivat kamelin selän. Yli 36 vuotta graafisella alalla työskennellyt Jukka Lindgren oli kummastellut rakennushankkeista esitettäviä havainnekuvia jo vuosia. Katso kuvia tästä linkistä.

Sitten, viime marraskuussa, Helsingin Sanomien uutisen yhteydessä julkaistiin kuva, jossa Pasilan ratapihan eteläpuolelle suunnitellut tornitalot nousivat kohti taivaankantta hohtavina kuin hehkulamput.

Lindgren teki pikaisen Google-haun ja löysi verkosta korkeatasoiset versiot Helsingin kaupungin tilaamista havainnekuvista. Hän zoomasi kaukaa otettua kuvaa lähemmäs.

Lasin tilalle harmautta

Ja, niin kuin hän oli ajatellutkin, rakennusten silmää miellyttävä keveys johtui siitä, että ne olivat piirroksessa pelkkää lasia. Ilman väliseiniä, kantavia rakenteita, toimistohuonekaluja, ihmisiä, kahvikoneita tai ylipäänsä mitään, mikä todellisessa maailmassa estäisi auringonvalon pääsyn rakennusten läpi – ja tekisi niistä huomattavasti raskaampia.

Koska Lindgren hallitsi kuvankäsittelyn itsekin, hän päätti kokeilla, miltä kuvissa esitetyt rakennukset näyttäisivät, jos niissä olisi todellisten rakennusten tavoin myös sisältöä. Lindgren otti mallia kuvassa esiintyvistä Pasilan vanhoista rakennuksista ja alkoi säätää tornitalojen sävyjä.

Muutaman tunnin päästä kuva oli valmis. Yhtäkkiä havainnekuvien Pasilaan piirtämä tulevaisuus olikin paljon harmaampi.

Sanomatalon alakerrassa sijaitsevan kahvilan pöytään istahtaa keski-ikäinen rauhallisesti puhuva mies, joka haluaa ensin tehdä yhden asian selväksi.

”Joku voisi sanoa, että minulla on agenda. Ja niin onkin. Ajattelen vihreästi, ja siksi monet rakennusprojektit tökkivät”, Kontulassa asuva Jukka Lindgren sanoo.

Kaupunkilaisten kuluttajansuoja?

Mutta kyse on hänelle myös demokratiasta ja jonkinlaisesta kaupunkilaisten kuluttajansuojasta. Helsinkiä rakennetaan demokraattisesti valittujen kunnallispoliitikkojen ohjauksessa ja kunnallispoliitikkojen päätöksentekoon vaikutetaan juuri havainnekuvilla. Joten jos havainnekuvat taivuttavat totuutta, ainakin osan vallasta voidaan ajatella siirtyvän niille, jotka yrittävät edistää asiaansa havainnekuvilla.

Siis esimerkiksi rakennushankkeita ajaville rakennusliikkeille ja kiinteistösijoittajille. Tai arkkitehtuurikilpailun voittoa ja sen tuomaa tilaustyötä tavoittelevalle arkkitehtitoimistolle.

Pasilan tornitalojen havainnekuvan esittämää suunnitelmaa ei koskaan toteuteta sellaisenaan. Kyseessä on viitesuunnitelma, jolla Helsinki halusi tutkia alueen mahdollisuuksia. Tällä hetkellä on meneillään alueen suunnittelun varsinainen arkkitehtikilpailu. Sen lopputulokset kertovat jo enemmän siitä, mitä kohti Pasilaa viedään.

Jukka Lindgrenin mielestä tämä ei kuitenkaan poista hankkeesta julkisuudessa esiteltyjen havainnekuvien ongelmallisuutta. Ne ovat jo piirtäneet projektista helsinkiläisten mieleen tietynlaisen kuvan, joten niillä on vaikutettu politiikkaan.

”Visuaalinen muisti on vahva”, Lindgren sanoo.

Ikuinen kesä ja ruuhkaton elämä

Helsingin kaupunkibulevardeja esittelevissä havainnekuvissa puut hehkuvat vihreinä, aurinko paistaa, ihmiset pyöräilevät, eikä ruuhkaa näy missään. Kampin keskuksen edessä sijaitsevalta Narinkkatorilta taas karkaa havainnekuvassa valtava ilmapalloparvi.

Havainnekuvien maailmassa vallitsee lähes ikuinen kesä, ja jos julkisuuteen joskus pullahtaa talvinen kuva, loistavat loska, läpitunkematon pimeys ja lehdettömät puut lähes poikkeuksetta poissaolollaan.

Kaupunkibulevardia esittävässä talvikuvassa laskeva aurinko yllyttää ohuen lumipeitteen hunnuttamat puut maagiseen loistoon.

Kalasataman keskusta hahmottelevassa kuvassa taas pilviverhon läpi puristuva auringonvalo lietsoo höyhenenkevyet tornitalot täydelliseen sopusointuun ympäröivän talven ihmemaan kanssa.

Pyritäänkö havainnekuvilla huijaamaan?

Aalto-yliopistossa arkkitehtuurigrafiikkaa opettava lehtori Tuomas Siitonen kertoo, että havainnekuvien, arkkitehtikielellä ”perspektiivikuvien”, luotettavuuden ympärillä käytävä keskustelu liittyy ainakin osin tekniikan kehittymiseen.

Ennen havainnekuvia piirrettiin lähinnä käsin, ja niiden luotettavuudelle asetettiin siksi erilaisia vaatimuksia. Havainnekuvia katsottiin kuin maalauksia, joissa näkyi arkkitehdin taiteilijapersoonan kädenjälki.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan havainnekuvat on piirretty tietokoneilla. Samalla havainnekuvien tyyli on muuttunut valokuvamaisemmaksi. Tästä saattaa syntyä ristiriita kuvan tekijän ja tulkitsijan välillä.Arkkitehdille kuva saattaa edelleen olla vain hahmotelma ideasta, mutta yleisö liittää siihen odotuksia valokuvamaisesta totuudellisuudesta.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen johtaja, professori Pekka Heikkinen kehottaa myös erottamaan havainnekuvien alakategoriat toisistaan.

Monesti arkkitehtuurikilpailuissa haetaan vasta alkuvaiheen ideoita. Silloin havainnekuvien laatijat pyrkivät hyvin puutteellisilla lähtötiedoilla välittämään visiotaan siitä, minkälaisia mahdollisuuksia hankkeella on.

Realistisempia piirustuksia sopii Heikkisen mukaan vaatia siinä vaiheessa, kun hankkeista tehdään kaupungin luottamuselimissä lopullisempia päätöksiä.

Mutta toki, Heikkinen myöntää, tässäkin vaiheessa ideat tuodaan useimmiten esiin parhaassa mahdollisessa valossa. Jos poliitikot eivät erikseen pyydä marraskuisia kuvia, ei ole kilpailutilanteessa elävien yritysten edun mukaista tuottaa sellaisia.

”Mutta ei havainnekuvilla mielestäni huijata. Arkkitehdeillä on ammattikuntana korkea moraali”, Heikkinen sanoo.

Kuvien luotettavuus puhuttaa

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok) kertoo, että havainnekuvien luotettavuudesta on keskusteltu useita kertoja niin lautakunnassa kuin kaupunginvaltuustossakin.

Jännite syntyy siitä, että havainnekuvilla todella on vaikutusta. Poliitikot hoitavat luottamustehtäviä päivätöidensä ohella. Kokouksia on viikoittain ja luettavaa usein jopa tuhansia sivuja. Tämän vuoksi on löydettävä keinot omaksua olennaiset asiat hyvin nopeasti.

Rautava itsekin aloittaa aineiston läpikäymisen yleensä havainnekuvista ja kartasta.

”Havainnekuvilla voi olla keskeisempi rooli kuin olemme ajatelleetkaan”, Rautava sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että ongelmallisuudestaan huolimatta havainnekuvat ovat poliitikoille hyödyllinen työväline. Ilman niitä arkkitehtien visioiden hahmottaminen olisi vielä paljon vaativampaa. Käytännössä havainnekuvia paljon tutkivat opettelevat siis vain katsomaan katteettomien lupausten läpi.

”Havainnekuviin pitää osata suhtautua kriittisesti”, Rautava sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Oudoilla havainnekuvilla yritetään vaikuttaa – tältä ne todellisuudessa näyttäisivät”

  1. Kusetusta. Hyvä, että joku toi kissan pöydälle.

Vastaa käyttäjälle paroni Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat