Kokeile kuukausi maksutta

200-vuotiaassa TEM:n talossa vaativa sisäilma- ja välipohjaremontti

TEMin rakennuksen välipohjissa on kolmea rakennetyyppiä: tiiliholvin päälle tehtyä puurakenteista lattiaa, erilaisilla pintakerroksilla varustettua puuvälipohjaa ja betonirakenteista kaksoislaattapalkistoa. Niiden sisältö oli varsinkin erikoinen.

Työ- ja elinkeinoministeriön talolla on ikää 200 vuotta. Kuva: Raisa Kyllikki Ranta

Työ- ja elinkeinoministeriön talo Presidentinlinnan takana on lähes kolme vuotta vievän remonttinsa puolivälissä. Sisäilman hyvän laadun varmistaminen on yksi kohteen päätavoitteista. Vanhoista rakenteista on odotetun odottamattomasti löytynyt vähän kaikkea.

Kun Aleksanterinkatu 4–10:ssä sijaitsevan nykyisen Työ- ja elinkeinoministeriön talon ensimmäinen vaihe valmistui, Helsingin keskustan luoja C.L. Engel vaikutti vielä Saksassa. Vuonna 1816 hän muutti Suomen suuriruhtinaskuntaan ja nimitettiin yli-intendentiksi. Yli-intendentin huone on osa nyt remontoitavaa TEM:n taloa, joka on kokonaisuudessaan rakennussuojelun piirissä.

Talo on kokonaan suojeltu, mutta kompromissina hyväksyttiin katon korottaminen sisäpihan puolella paikallisesti, jotta ilmanvaihtotekniikalle saadaan riittävästi tilaa.

Ilmanvaihtotekniikalle omistettu huomio on tässä tapauksessa tavallistakin tarkempaa.

Ilmanvaihtotekniikalle omistettu huomio on tässä tapauksessa tavallistakin tarkempaa, koska kyseessä on arvokohde ja koska iv-tekniikan vaikutus sisäilman laatuun on luonnollisesti suuri.

”Pölyn kiihtyvyysnopeudetkin oli selvitettävä juurta jaksain – ja tietysti minimoitava pölyn määrä jo työmaan aikana”, toteaa projektinjohtourakoitsija Pylon Rakennus Oy:n hankevastaava Esa Tammio.

Välipohjista löytyi turvetta ja merihiekkaa

TEMin rakennuksen välipohjissa on kolmea rakennetyyppiä: tiiliholvin päälle tehtyä puurakenteista lattiaa, erilaisilla pintakerroksilla varustettua puuvälipohjaa ja betonirakenteista kaksoislaattapalkistoa. Tiiliholvin päällä on paikoitellen lisäksi valuasfalttikerroksia ja puurakenteisissa välipohjissa lähes metrisiä korotuskoolauksia. Rakennuksen kahta osaa on korotettu jo 1800-luvulla.

Mariankadun puolella on tehty välipohjakorjauksia 2000-luvun alussa puupalkistojen lahovaurioiden takia. Nyt käynnissä olevassa urakassa jouduttiin korjaamaan lahovaurioita vain yhdessä puupalkistossa. Osassa kaksoislaattapalkistorakenteisia välipohjia oli turvetäyttö, joka oli aiheuttanut onteloon jätettyihin muottilautoihin lahovaurioita.

”Lattioista löytyi turvetta, merihiekkaa, Hermo-tabletteja ja Suomen Suuriruhtinasmaan asetuksiakin”, kertoo remonttityömailta ennenkin monenlaista rekvisiittaa – Oolannin sodan aikaisesta pommista alkaen – löytänyt työmaapäällikkö Lauri Rissanen.

”Betoniset kaksoislaatastot ovat osoittautuneet hyväkuntoisiksi, yllättäen myös pääosa vanhoista puurakenteisista välipohjista. Sisäilman laadulle asetettujen korkeiden vaatimusten takia oli kuitenkin oleellista poistaa pääosa vanhasta, koostumukseltaan sekalaisesta välipohjien eristemateriaalista”, kertoo hankkeen rakennesuunnittelija Arto Roine Ideastructura oy:stä.

Pölynhallinta korostuu

Senaatti-kiinteistöt on lisäksi nimennyt hankkeeseen sisäilma-asiantuntijaksi Delete oy:n, jolla on kokemuksesta pölynhallinnasta vaativien saneerauskohteiden yhteydestä. Purut ovat olleet suojelusyistä suhteellisen kevyitä.

Sisäilman puhtausvaatimukset ovat tiukat. ”Myös siivousten keskinäinen rytmitys eri työvaiheissa on olennaista, jotta pölyn määrä tulee todella minimoiduksi”, sanoo sisäilma-asiantuntija Arto Heino Deletestä.

Vanhojen rakenteiden täyttöjen vaikutus sisäilmaan on pitänyt selvittää tarkkaan ja huolehtia siitä, että remontin yhteydessä tehtävät uudet pintarakenteet ovat mahdollisimman ilmatiiviitä ja etteivät ne kuitenkaan heikennä vanhojen puuvälipohjien rakennusfysikaalista toimivuutta.

Alun perin viidestä eri rakennuksesta koostunut, myöhemmin yhtenäiseksi rakennettu kiinteistö toimi välillä pitkään myös asuin- ja liiketalokäytössä. Peruskorjauksia on tehty säännöllisesti, viimeisin runsaat 20 vuotta sitten. Nyt tehtävä remontti on tähänastisista perusteellisin; tällä kertaa on kajottu pintaa syvemmälle vanhoihin rakenteisiin muun muassa puupalkkien kunnon tarkastamiseksi ja vanhojen muottilautojen poistamiseksi betonivälipohjista.

Jo suunnitteluvaiheessa oli tiedossa, että rakennus on pääosin perustettu kiviladosten varaan, mikä on vähitellen johtanut muutamissa paikoissa välipohjarakenteiden vinouteen. Esteettinen haitta on katsottu niin vähäiseksi, että suojelunäkökohdat, joiden mukaan rakennus on säilytettävä kokonaisuudessaan kulloisenkin kuntonsa mukaisesti, ovat ajaneet tästä ohi: vinous sai jäädä.

Pylon Rakennuksen urakan ensimmäinen vaihe valmistuu maaliskuussa, minkä jälkeen seuraa runsaan kuukauden mittainen tauko.

”Kakkosvaiheesta odotamme jännityksellä, millaisia rakenteita paljastuu kiinteistön vanhimmasta, Mariankadun puoleisesta osasta”, hankevastaava Esa Tammio sanoo.

Lauri Rissanen ja Esa Tammio palaveeraavat säännöllisesti Tasavallan presidentin kanslian ja Korkeimman oikeuden kanssa. Viime mainituilta tulee työmaalle tärkeää tietoa muun muassa siitä, milloin on vältettävä melua.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “200-vuotiaassa TEM:n talossa vaativa sisäilma- ja välipohjaremontti”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat