Rakentaminen Seppo Mölsä 12 kommenttia

Jussi Aho on nostettu mediassa rakennusalan puhemieheksi

Firan toimitusjohtaja Jussi Ahosta on tullut yritystään suurempi mediapersoona. Hänet tunnettiin ensin rakennusalan ärhäkkäänä haastajana ja sitten miehenä, joka käräytti korruptiosta oman alaisensa. Viimeksi hän rohmusi julkisuutta kahden viikon putkiremonttitempauksellaan.

Jussi Aho Fira

Heikki Arola, Helsingin Sanomat 20.3.2017

Kun rakennusliike Firan toimitusjohtaja Jussi Aho puhuu bisneksestä, hän ei puhu neliöistä, kuutioista eikä betonimääristä.

Puheessa toistuu sen sijaan usein sellaisia termejä kuin läpivirtaus, läpinäkyvyys, palvelullistaminen, digitalisaatio, skaalautuvaisuus ja alustatalous.

Erilainen rakennusmies siis.

Nopealla putkiremontilla saatiin mainetta

Ahon luotsaama Fira oli vielä kymmenen vuotta sitten pieni parinkymmenen hengen yhtiö. Viime vuonna yhtiö nousi Suomessa käytössä olevien virallisten määritelmien mukaan jo suurten yritysten sarjaan, kun työntekijämäärä nousi yli 250:n.

Samalla Fira onnistui profiloitumaan ehkä vuoden puhutuimmaksi rakennusyhtiöksi toteut­taessaan Helsingin Roihuvuoressa ”kahden viikon putkiremontin”.

Tavallinen putkiremontti, jossa erikoisuutena oli se, että sen asiakkaalle tuntuva asumishaitta oli vain kaksi viikkoa, sai tavattoman suuren huomion.

Firan käyttämä viestintätoimisto laski, että Roihuvuoren putkiremontista kirjoitettiin mediassa yli 200 artikkelia. Ne keräsivät Suomessa yli 60 miljoonaa katsojaa tai lukijaa.

”Ällistyttävä lukumäärä, ja yllätti meidät täysin”, Aho arvioi.

Miksi putkiremontti herätti näin suuren kiinnostuksen?

”Selitys on se, että kyseessä oli rakennusalan näkyvissä oleva innovaatio, uutuus, joka kosketti laajasti tavallisia ihmistä.”

”Myös rakentamisessa meillä tehdään jatkuvasti hienoja ja uusia asioita, mutta yleensä ne pysyvät piilossa, loppukuluttajalta näkymättömissä”, Aho sanoo.

Mikäli Firasta ja Ahosta on kiinni, tämä asiantila voi muuttua tulevaisuudessa. Aho on jo vuosia peräänkuuluttanut rakentamisessa asiakaslähtöisyyttä ja palvelullistamista. Tulevaisuudessa nämä toimintatavat voivat saada uusia ulottuvuuksia, kun niihin lisätään digitaalisuus.

Betonimiesten perustama yritys

Aho jakaa Firan vuonna 2002 alkaneen historian kolmeen vaiheeseen.

Ensin oli kuuden vuoden ajan hitaan kasvun kautta. Yhtiötä pyöritti pieni asiantuntijajoukko, joka oli erikoistunut korkean tason betonirakentamiseen.

Vuonna 2009, finanssikriisin alettua, alkoi toinen vaihe. Tällöin jo perustajiin kuulunut Aho tuli toimitusjohtajaksi. Omistajat päättivät ”panna pökköä pesään”. Vaihtoehtona oli toiminnan lopettaminen ja yhtiön alasajo.

Aho haaveili tällöin, ja uskalsi sanoa sen myös julkisesti, kehittävänsä Firasta sadan miljoonan euron liikevaihdon yrityksen, seitsemän vuoden aikana. Kasvun piti tapahtua orgaanisesti, liiketoimintaa kasvattamalla ilman yrityshankintoja. Kasvun strategiaksi valittiin asiakaslähtöisyys, siis asiakkaan tarpeiden kuunteleminen ja yhteistyö tämän kanssa.

Kasvua alkoikin tulla, jopa yli odotusten. Sadan miljoonan euron tavoite täyttyikin jo vuonna 2014, kaksi vuotta etuaikaisesti. Ja kasvu jatkuu. Tälle vuodelle yhtiö ennustaa jo 200 miljoonan euron liikevaihdon ylitystä.

Kun sadan miljoonan euron tavoitteeseen oli päästy, alkoi kolmas vaihe. Piti määrittää uudet tavoitteet ja uusi strategia, koska yritys ei voi jäädä paikalleen.

Aholla rima on edelleen korkealla. Seuraavaksi hän aikoo tuoda digitalisaation rakentamiseen, alalle, jota moititaan konservatiivisuudesta ja vanhaan tarrautumisesta.

Rakennusalan uudistaja

Aho ei halua yhtyä alan tai kilpailijoiden moittijoihin. Hän huomauttaa, että rakentaminen on sikäli erikoista, ettei se ole oikeastaan mikään toimiala. ”Se on koko kansantalous tai koko maa, koska kaikki täällä rakentavat, ja niin se on muuallakin.”

”Esimerkiksi YIT on Suomen suurimpia rakentajia, mutta senkin markkinaosuus on hyvin pieni kaikesta rakentamisesta. Ala on pirstaloitunut pieniin toimijoihin, se on juurevaa paikallista toimintaa.”

Digitalisaatio muuttaa rakentamista

Tästä huolimatta Aho uskoo, että digitalisaatio tulee myös rakentamiseen, ja sillä voi olla suuria seurauksia.

”Uskon, että noin viiden vuoden kuluttua kiinteistö- ja rakentamisala on hyvin kuuma toimiala, myös maailmanlaajuisesti. Se houkuttelee startuppeja, pääomaa ja sijoittajia. Tästä tulee samanlainen ala kuin kännykät olivat parikymmentä vuotta sitten.”

Digitalisaatio ja innovaatiot eivät ole Firassa jääneet vain teo­rian tasolle. Yhtiö on perustanut useita liiketoiminnan kehittymistä nopeuttavia startuppeja. Niistä lupaavin on SiteDrive, jota on kehitetty vuoden ajan.

SiteDrive on sovellus, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja tehostaa putkiremontteja ja kaikkia muitakin rakentamisen työmaita poistamalla pullonkauloja ja tuomalla rakentamisen meneillään olevat työvaiheet näkyviksi.

”Enää ei ole mystisesti kadonneita työmiehiä, kun sekä työmaalla töitä paiskivat että asiakkaat voivat reaaliaikaisesti seurata verkossa, miten rakentaminen edistyy.”

Aho ottaa esimerkiksi putkiremontin. Se koostuu lukemattomista pienistä työvaiheista, jotka usein ovat toistensa risteyskohdissa. Jos yhtä ei ole tehty, ei seuraavaa voi aloittaa. Tämä on aiheuttanut putkiremonttien ja muiden työmaiden tunnetun hitauden.

Aho vertaa ohjelmistoa Wolt-palveluun, jossa asiakas voi verkon kautta tilata lähetin tuomaa ravintolaruokaa.

”Kun asiakas on tehnyt tilauksen, hän voi kännykästä seurata miten homma edistyy, miten kaukana lähestyvä annos on.”

”Tilaaja voi samalla tavalla SiteDriven kautta seurata vaihe vaiheelta, miten työmaalla työt edistyvät. Se palvelee asiakasta samalla lailla kuin työmaan työntekijöitä.”

Hän vertaa Firan palvelua myös Pohjolan Omasairaala-malliin.

”He ovat ottaneet tavoitteeksi potilasvirran läpivirtauksen nopeuttamisen. Potilas halutaan palauttaa työelämään mahdollisimman nopeasti. Odotteluun ei saa tuhrautua aikaa.”

”Meillä on sama tavoite. Töitten läpivirtausta on parannettava ja odottelua vähennettävä.”

SiteDrive on jo käytössä yhtiön omilla työmailla, mutta sitä on alettu myydä myös muille rakentajille. Firan tavoite on tehdä tuotteesta uusi bisnesalue ja myydä sitä maantieteelliselle alueelle, jossa on ”kymmeniä miljoonia ihmisiä”.

”Strategiamme mukaisesti pysymme rakentajina vain Helsingin seudulla. Emme halua sitoa pääomia tonttivarantoihin. Maantieteellisen kasvun sijasta haluamme kasvaa digitaalisesti, jolloin skaalautuvuus eli kasvun mahdollisuus on rajaton.”

SiteDriven periaatteisiin kuuluu, että sitä ei ole tehty vain Firan käyttöön, vaan se on avoin järjestelmä, jonka kehittämiseen kaikki ovat tervetulleita. ”Haluamme luoda sen ympärille yhteisön, joka kehittää sitä paremmaksi.”

Fira ei kuitenkaan aio muuttua kokonaan digitaloksi, vaan se harjoittaa jatkossakin oikeaa fyysistä rakentamista.

”Vain siitä syntyy se tieto, jonka pohjalta voimme kehittää uusia palvelukonsepteja”, Aho sanoo.

Helsingin Sanomien juttu Jussi Ahosta löytyy tästä.

 

 

 

Keskustelu artikkelista: 12 kommenttia

  • Läpivirtaus, digitalisaatio, tehostaminen. Todennäköisesti hyvin toteutettavissa ”talotehtaalla”, jossa kaikki voidaan suunnitella ja virtualisoida etukäteen. Olisipa mielenkiintoista nähdä kuinka sitedrive toteutetaan korjausrakentamisessa, jossa jokainen vaihe on yllätyksiä täynnä ja suunnitelmat puuttuvine mitoituksineen enemmänkin suuntaa antavia. Koskaan ei tiedä mitä purettavien rakenteiden alla on, onko hometta tai myrkkyjä, missä kunnossa on rakenteet ja kuinka kieroja on eri pinnat.

    Tämän päivän supernopeilla ja osaoptimoiduilla remonteilla aiheutetaan tuleville sukupolville vielä suunnattomia kustannuksia ja pahimmassa tapauksessa vielä terveyshaittoja. Voitot on siinä vaiheessa jo kierrätetty ulos järjestelmästä veroparatiisien kautta moneen kertaan.

    Vastaa
  • Komppaan…

    Vastaa
  • Sanotaan, että nykyään maailman suurimmalla hotellilla ei ole omia hotelleja, maailman suurimmalla taksifirmalla ei ole omia autoja, ja että maailman suurin sisällöntuottaja ei tuota itse sisältöjä.

    Jäin miettimään sitä, että missä määrin Firaa voisi kuvata putkiremonttifirmaksi ilman omia putkimiehiä. Mielenkiintoista olisi kyllä, jos Firan liiketoiminta kehittyisi projektinhallintaohjelmistokehittäjän ja -myyjän suuntaan ja jos ohjelmistotuote onnistuisi leviämään maailmallakin. Rakennusyrityksille kaupattavia projektinhallintaohjelmistoja ovat markkinat tulvillaan, mutta taitava esiintyjä ja ohjelmistojensa markkinoija pystyy varmaan erottumaan massasta ja kauppaamaan tuotteitaan.

    Kuljetuspalveluissa aikataulun ennustaminen on kätevää, kun niissä ohjelmistoja on ohjelmoitu toimimaan eräänlaisena navigaattorina, joka laskee reitin ja saapumisajan ajoneuvon sijaintitietojen etenemisen pohjalta ilman, että kuskin tarvitsee syöttää järjestelmään jatkuvasti tilannetietoja. Siihen taitaa olla vielä aika paljon matkaa, että ohjelmisto itse vastaavasti tekisi tilannepäivitykset työmaiden osalta jollain konenäöllä tms. ilman, että jonkun tarvitsee manuaalisesti syöttää jatkuvasti tietojärjestelmään tietoja siitä, missä milloinkin mennään. Mutta ehkä joskus tulevaisuudessa jotain senkin tapaista vielä tulee.

    Mystisesti kadonneiden työmiesten ongelman osalta epäilen sovellusten kaikkivoipaisuutta. Jos joku jättää työmaan kesken ja menee muualle töihin tai jää kotiin sairaslomille, sovellus voi tehdä työmaan etenemättömyyden kyllä näkyväksi. Mutta sovelluskaan ei työmiestä työmaalle palauta, jos tämä on ollut vaikkapa koeajalla, ja poistunut työmaavahvuudesta saatuaan paremman työtarjouksen toiselta työmaalta. Nyt kun koeajat saavat lain mukaan olla aiemman 4 kuukauden sijaan 6 kuukauden mittaisia, työsuhteen katkaisu ja nopea mystinen katoaminen ilman varoitusaikaa onnistuu ilman irtisanomisaikojen odottelua lähes puoli vuotta töissä samalla työnantajalla olleiltakin.

    Vastaa
    • ”tuota” on oikeilla jäljillä. Ei rakentamisen laatu lisäänny digitalisaatioilla tai ulkoistuksilla.
      Rakentajien ammattitaito suunnittelijoista-rakennusmieheen menee alas kuin lehmän häntä. Tälle pitäisi tehdä jotain. En tiedä mitä. Ongelma on todella iso ja pahenee päivittäin.
      Päivän kevennys joka kuvaa tilannetta mihin työmailla keskitytään:
      Minun piti käydä eräällä työmaalla. Tarkoituksena oli antaa tarjous eräästä työstä. Käyntipä ei onnistunut, koska minua ei oltu perehdytetty työmaahan….

      Vastaa
      • Itse kyllä uskon siihen, että rakentamisen laatua voi JOILTAIN OSIN parantaa digitalisaation kautta. Ja alihankinnatkin ovat JOISSAIN TAPAUKSISSA tie parempaan laatuun, joissain tilanteissa toki eivät. Kutakin välinettä voi käyttää fiksusti siihen, mihin ne sopivat. Alihankinnat sopivat hyvin esimerkiksi tilanteisiin, joissa oma osaaminen loppuu. Erikoistuneet tekijät, jotka tekevät päivittäin juuri kyseiseen asiaan liittyviä asioita, osaavat yleensä asiansa paljon paremmin kuin sellaiset, jotka ovat tehneet vastaavaa työvaihetta viimeksi vuosia sitten, eivätkä omaa vastaavaa rutiinia tekemisessä. Harva kaipailee takaisin aikoja ennen digitalisaatiota, jolloin vaikka piirustukset tehtiin paperiin kynällä. CADit, Internet, kännykät yms. ovat osoittaneet hyödyllisyytensä moneen kertaan verrattuna aikaan, jolloin asiat tehtiin paperilla, tietoja ei ollut löydettävissä nopeasti Internetistä, ja jolloin piti kävellä pitkiäkin matkoja toisen luokse saadakseen sanottua lyhyen asiansa, kun langattomia puhelimia ei ollut.

        Ja tulevaisuudessakin digitalisaatio varmaan mullistaa monia toimimisen tapoja. Pitää vain suodattaa markkinointiviestinnästä se, mikä on oikeasti nyt tai lähitulevaisuudessa toimivaa ja hyödyllistä siitä, mikä on kulloinkin hypetystä.

        Vastaa
        • Kännykän, CAD, internetin käytöllä on kääntöpuolensa.
          Suunnitelmat tehdään copy-pastella , työnjohto ei jalkaudu kentälle yms.
          Eräässä pörssiyhtiössä kiellettiin ”kännykkäjohtaminen” kun työnjohto ei vaivautunut kävelemään edes lyhyitä matkoja. Tästä kiellosta on n. 10v. Tuskin asiat on parantunut sen jälkeen.
          Arvostamani vastaava sanoi hyvin: ”jos hänellä ei kulu kahdet työkengät vuodessa, niin hän ei ole hoitanut tehtäväänsä hyvin” .
          Taitaa kännykkäjohtajien työkengät kestää 5-10v.

          Vastaa
          • Kuten sanoin, ”Kutakin välinettä voi käyttää fiksusti siihen, mihin ne sopivat.” Melkein mitä tahansa välinettä voi käyttää myös tavoilla, jotka johtavat huononnuksiin jossakin. Kännykkä on viestinnän työkalu, ei johtamisen korvike. Mitä suunnitelmiin tulee, niin menneisyydessähän suunnitelmia yleisesti nimenomaan tehtiin kopioimalla, vieläpä käsin kopioimalla. CADit eivät kopiointia tuoneet osaksi rakennusalaa, vaan se oli osa sitä jo sitä ennen. CADien tuoma uudistus on ollut se, että suunnitelmiin on mahdollista nopasti tehdä monenlaisia muutoksia. Ja tietomallien suuntaan meneminen on sitten mahdollistannut erilaisten tietojen välittämisen suunnitelmadokumenttien kautta, mikä ei paperin kanssa olisi ollut edes mahdollista. Internetin osalta mielessäni olivat tilanteet, joissa nykyaikana vaikkapa jokin tuotetieto on nopeasti etsittävissä ja tarkistettavissa sekä varastoitavissa – kun taas aikoinaan tietoa ei sitä tarvitseva pystynyt aina käytännössä tarkistamaan tarvittavassa aikataulussa mistään.

          • Ja samalla vastaavalla oli usein oma ns. mehumaija työmaalla vaikka pihalla ei töitä ollutkaan.
            Lopputilin sai omavaltaisuudesta ja jne…..

  • Hyvä jude! Olen sun idoli!

    Vastaa
  • ”…joka käräytti korruptiosta oman alaisensa.”
    Onko tämä jonkin tasoinen saavutus? Eikö tässä vaiheessa tulisi esimiehen katsoa peiliin?
    Isompana saavutuksena voisi pitää yrityksen hallituksen tai ylemmänjohdon korruption esille tuomista ja heidän saamista vastuuseen teoistaan.
    Hallitus ja ylinjohto käyttää omaa asemaansa väärin vääristelemällä totuutta, olemalla ”tietämättömiä”, ”muistamattomia” ja sysäämällä vastuuta alaisilleen/työntekijöilleen.
    Onko Aho ollut tässä kohtaa vain ”tietämätön” ja ”muistamaton”, kun on näin päässyt käymään…

    Vastaa
  • Korkeinhankkija

    Kivitalojen aukipiikkaamisesta ei saa mitenkään hyvää bisnestä, eikä taulukkosovellusten tutkiminen ole alan ydinpisnestä. Varmaan joku Lujatalo on enempi fokuksessa.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia