Se asettaa eri alueiden toimijat eriarvoiseen asemaan.
Lain mukaan kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen sekä ilmanvaihtojärjestelmän rakentamista varten on nimettävä töistä vastaavat työnjohtajat. Valtioneuvosto on antanut asetuksen rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja ympäristöministeriö työnjohtajien kelpoisuuden toteamista koskevat ohjeet.
”Valitettavasti kunnat noudattavat säännöksiä ja ympäristöministeriön ohjetta epäyhtenäisesti. Vastuuhenkilöksi nimetyn pätevyys ei aina riitä kohteen vaativuusluokan edellyttämien töiden hallintaan”, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa.
Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat ovat koonneet tulkintalomakkeen, joka on Mäkisen mukaan selkeyttänyt päätöksentekoa ja lisännyt toimijoiden samanarvoista asemaa sijaintikunnasta riippumatta.
Muualla Suomessa toiminta on kirjavaa, vaikka pääkaupunkiseudun tulkintoja ja toimintatapoja on ryhdytty soveltamaan muuallakin. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhtenä tavoitteena oli yhdenmukaistaa paikallisen valvontaviranomaisen päätöksentekoa. Mäkisen mukaan tähän tavoitteeseen ei päästy.
Mäkinen huomauttaa, että lainsäädäntö ei aseta pätevyysvaatimuksia LVI-asennus-, huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöitä tekeville asentajille. KVV- ja IV-järjestelmien rakentamista ohjaavat määräykset uusitaan 2018.
”Uudistus antaa oivan tilaisuuden edistää kansallista yhdenmukaisuutta. Samalla voitaisiin varmistaa, että asennustöistä vastaavilla henkilöillä on koulutukseen ja työkokemukseen perustuvat edellytykset huolehtia kansalaisten terveyden ja turvallisuuden kannalta merkittävien töiden tekemisestä määräysten mukaisesti”, Mäkinen sanoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “”Vastuuhenkilöksi nimetyn pätevyys ei aina riitä kohteen vaativuusluokkaan””