Komissio perusti jäsenmaiden yhteistyöalustan paloturvallisuuden edistämiseksi. Paloturvallisuutta käsittelevä yhteisryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa 16. lokakuuta Brysselissä.
Yhteistyöalusta perustettiin EU-komissaari Elżbieta Bieńkowskan aloitteesta.
Taustalla on kesäkuussa tapahtunut Lontoon vakava tornipalo ja sen aikaansaama keskustelu jäsenmaissa.
Komission yhteistyöalusta sai kokouksessa laajan kannatuksen.
”Suomi tuki puheenvuorossaan komissiota. Toimme esille tietojen vaihdon tehostamisen hyödyllisyyden, tutkimustietoja koskevien tietojen jakamisen, merkittäviä palotapahtumia koskevien tietojen vaihdon, standardisointiin liittyvät kysymykset ja paloteknisen suunnittelun käytön, sen kriteerit sekä käytön yksityiskohtaisempaan palotekniseen mitoitukseen perustuvien mallien rinnalla”, kertoo kokoukseen osallistunut rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.
Kokoukseen osallistui 25 maan edustaja sekä useita toimialan järjestöjä.
Komission puolesta puheenjohtajana toiminut yksikön päällikkö Fulvia Raffaelli nimesi jatkotyön teemoiksi tiedon keräämisen ja sen sekä hyvien käytänteiden jakamisen, palotapahtumista oppimisen, paloteknisen suunnittelun (fire engineering approach) sekä uudet tuotteet.
”Hyödyllistä on regulaatioperusteiden ja kriteerien tiedon jako jäsenmaiden kesken. Tätä tehdään jo nyt, mutta yhteistyöalusta tarjoaa yhtenäisen keskustelumahdollisuuden myös tähän”, Lehtinen sanoo.
Oppia Suomen onnettomuustutkinnasta?
Lehtinen arvioi, että eri maiden säädösvalmistelijoille ja myös pelastusalan toimijoille olisi varmasti hyötyä, jos käytössä olisi Suomen onnettomuustutkintaa vastaava menettely tapauskohtaisen tiedon jakamisesta palotapauksissa.
”Ylipäänsä yhteisen tietopohjan jakaminen ja lisääminen edistää paloturvallisuutta. Unohtaa ei myöskään sovi niitä parhaita käytäntöjä, miten informaatio-ohjauksella voidaan edistää paloturvallisuutta ja kansalaisten osaamista paloturvallisuudessa ja palotilanteissa. Yhteistyöalusta verkottaa toimijoita ja edistää verkottunutta toimintaa niin jäsenmaiden kuin muiden toimijoiden kesken”, Lehtinen toteaa.
Rakenteelliselle paloturvallisuudelle on kussakin jäsenmaassa omat kansalliset määräyksensä. EU:sta ei siten ole odotettavissa yhteisiä määräyksiä.
”Eurokoodit ja rakennustuotteita koskevat luokittelujärjestelmät mahdollistavat hyvän pohjan kansallisen rakenteellisen paloturvallisuuden asettamiselle.”
Lontoon palon tutkinta ei vielä valmis
24-kerroksisessa Grenfell Towerissa syttyi 80 ihmishenkeä vaatinut tulipalo 14. kesäkuuta. Vuonna 1974 valmistunut asuintalo oli peruskorjattu vuonna 2016. Peruskorjauksessa rakennuksen julkisivuihin oli lisätty alumiinikomposiittirakenne (AMC), joka osoittautui paloalttiiksi.
Poliisitutkinta palosta on vielä kesken.
Työryhmät pureutuvat paloturvallisuuteen
Ison-Britannian hallitus perusti Grenfellin palon jälkeen rakennusturvallisuutta koskevan ohjelman, jonka tavoitteena on taata korkean asuinrakentamisen turvallisuus.
Building Research Establishment, BRE, on tehnyt palon jälkeen useita testejä alumiinikomposiittirakenteen paloturvallisuudesta. Rakennusturvallisuusohjelman asiantuntijapaneeli on tehnyt omat suosituksensa, jotka löytyvät Ison-Britannian hallituksen sivuilta (www.gov.uk).
Maan hallitus asetti ohjelman lisäksi riippumattoman työryhmän tekemään tilannekatsauksen korkeiden asuinrakennusten rakentamismääräyksistä ja paloturvallisuudesta ja mahdollisista rakentamismääräyksiin tarvittavista muutoksista. Työryhmää johtaa Judith Hackitt.
Työryhmän on määrä tehdä väliaikaraportti ennen tämän vuoden loppua ja lopullinen raporttinsa keväällä 2018.
Englannin ja Walesin rakennusvalvontoja edustavan Local Authority Building Controlin (LABC:n) toimitusjohtaja Paul Everall sanoo, että rakennusvalvontasysteemin heikkouksia käydään parhaillaan läpi määräykset mukaan lukien. Osa valvonnasta on yksityistä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “EU tarttui asuinrakennusten paloturvallisuuteen”
SUOMEN PUISET JULKISIVUT TUTKINTAAN
Lontoon paloon liittyen kirjoitin suomalaisten kerrostalojen puisista julkisivuista: Tuli leviää helposti puisen julkisivun pintaa myöten. Ja puujulkisivun takana oleva >25 mm tuuletusrako lisää riskiä, vaikka siellä olisikin rei’itetty peltinen palokatko kerroksittain. Kun Englannissa nyt puretaan paloturvattomia julkisivuja, olisi paikallaan Suomessakin vakavasti paneutua korkean kerrostalon puisen julkisivun palopiirteisiin.
Koko kirjoitus löytyy http://energiatyhmyrit.real.fi/2017/06/palovaara-puukerrostalojen-puiset.html.
Rakennuksen verhous Lontoossa oli alumiinikomposiittilevyjä, jotka sisältävät syttyvää polyeteenieristystä. Puukerrostaloissa ratkaisu on yksinkertainen; Maantasokerroksen ulkoverhouksena käytetään palosuojattua puuta, rappausta tai muuta sellaista materiaalia, joka estää ulkoisen palon (esim. autopalo tai ilkivalta) leviämisen talon julkisivuun. Jo rakennettuja puisia julkisivuja ei tarvitse ainakaan lakipohjalta vaihtaa. Tarkoittaako tämä, että rintsikat pitää rapata betonilla varmuuden vuoksi.
Eipä tulipalo maantasolta alkanut kummassakaan kirjoitukseni tapauksessa.
SUOMESSA on ymmärtääkseni tiukat paloturvallisuusvaatimukset puutaloille.
Puukerrostalot lienevät kalliimpia kuin betoniset kerrostalot. Niiden osalta on myös suuremmat palo- ja kosteusriskit. Niitä markkinoidaan pienemmällä hiilijalanjäljellä – hyvin vaihtelevin laskentasäännöin. Ilmeisesti oikein säännöin laaditun elinkaariarvion perusteella erot ovat sittenkin varsin vähäiset, vaikka markkinointi mm. VTT:n laskelmiin tukeutuen yrittää kiinnittää huomiota ainoastaan aikaan ennen rakennuksen käyttöönottoa!
Puisten julkisivujen paloturvallisuus on mielestäni tutkimisen arvoinen asia. Jotkut pelastustoimen viranomaiset ovat esittäneet huolensa nimenomaan tuuletusraon ja lasitettujen parvekkeiden yhdistelmästä. Tuuletusraon palokatkojen vaatimus-suunnittelu-toteutus-valvonta -ketju näyttää mahdollistavan tilanteet, joissa lopputulos ei ole rakennusmääräysten mukainen, kuten Jyväskylän Korteniityntiellä 9.8.2017 sattunut palo osoitti (Jarkko Jäntin artikkeli aiheesta julkaistaneen seuraavassa Pelastustieto-lehdessä).
Asiaan liittyy useita hankalia puolia: palot syttyvät usein parvekkeilta, joista on muodostunut olohuoneiden jatkeita, lasitukset estävät tehokkaan sammutustoiminnan nostolavalta käsin, palo voi levitä useita kerroksia ylöspäin parveketornissa, rakennusten ulkoseinille ei ole osastointivaatimusta, joten tunkeutuminen parvekkeilta asuntoihin ei ole kovin ennustettavaa, ja ylempien asuntojen varatiet eli parvekkeet menetetään. Se, että noin ei määräyksen mukaan ”saa tapahtua”, ei tarkoita etteikö oikeasti tapahtuisi.
Nimetön: Voitko täsmentää, että millä mittarilla paloriskit ovat puukerrostaloissa suuremmat? Oletan, että tarkoitat maksimivahingon odotusarvoa. Mielestäni tämä ei ole asumisessa kovin mielekäs mitta riskille, paitsi vakuutusyhtiön näkökulmasta. Henkilöriskin kannalta automaattinen sammutusjärjestelmä taitaa tehdä rakennuksesta muita turvallisemman.