Talous Kiinteistöt Rakentaminen Uutiset Heikki Arola / HS Ei kommentteja

Asuntojen hinnat laskivat Ruotsissa jo kolmatta kuukautta

Asuntojen hinnat jatkavat Ruotsissa laskua. Tuoreiden tietojen mukaan hinnat jatkoivat alenemista edelleen marraskuussa.

Hinnat ovat tulleet nyt alas kolmatta kuukautta peräkkäin, syys-marraskuussa.

Lasku on samaa luokkaa kuin koettiin viimeksi eurokriisin yhteydessä 2011 ja finanssikriisin alkaessa 2008.

Asuntohintoja mittaava HOX-indeksi osoitti uutistoimisto Reutersin mukaan, että koko maan hinnat alenivat marraskuussa lokakuusta 2,9 prosenttia. Kolmen kuukauden kuluessa hintojen lasku on nyt ollut 7,3 prosenttia.

Asuntojen hinnat ovat olleet Ruotsissa lähes jatkuvassa nousussa jo parin vuosikymmenen ajan, joten muutaman kuukauden laskujakso ei ole vielä ehtinyt nakertaa hintatasoa vakavasti. Vain harvat uskovat, että edessä olisi vakava hintatason romahdus, pikemminkin ohimenevä korjaus.

Jos lasku kuitenkin jatkuu lähikuukausina, sillä voisi olla vaikutusta kotitalouksien kulutushaluihin, mikä puolestaan voisi vaikuttaa yleiseen talouskasvuun hillitsevästi. Se voisi vaikuttaa vähentävästi myös rakentamisaloitusten määrään, joka on ollut viime aikoina nousussa.

Sääntöjä kiristetään edelleen

Asuntomarkkinoita seuraavan Valueguardin Stefan Thunberg arvioi, että nyt kolmena kuukautena nähty hintojen lasku on samaa luokkaa kuin mitä koettiin viimeksi eurokriisin yhteydessä vuonna 2011 ja finanssikriisin alkaessa vuonna 2008.

Viime mielipidetiedustelujen mukaan ruotsalaisista enemmistö uskoo asuntojen hintojen edelleen alenevan lähitulevaisuudessa.

Hintojen pitkäaikaisen nousun takia Ruotsin kotitalouksista on tullut eurooppalaisittain hyvin velkaantuneita. Se johtuu paljolti löyhästä asuntolainakulttuurista. Asuntolainoja ei ole tarvinnut lyhentää liki lainkaan.

Pankit ovat kuitenkin alkaneet vaatia lyhennyksiä, ja lisäksi Ruotsiin säädettiin lainanlyhennyspakko vuonna 2016. Sääntöjä aiotaan kiristää edelleen.

Hintojen nousun pysähtyminen ja lasku johtuu suurelta osin kiihtyneeseen omistusasuntojen tuotantoon. Asuntoja rakennettiin Ruotsissa pitkään hyvin vähän suhteessa väestönkasvuun. Nyt niitä on rakennettu enemmän kuin kertaakaan sitten 1960–1970-luvun, laskee asuntovirasto Boverket.

Suuri osa tuotannosta on ollut verraten kalliita omistusasuntoja. Viime aikoina yhtiöt ovat alkaneet huomata, etteivät kalliit asunnot menekään kaupaksi oletettuun tahtiin. Asuntopulaan johtanut suuri väestönkasvu koostuu pitkälti esimerkiksi maahanmuuttajista. Heillä ei ole varaa maksaa kalliista omistusasunnoista.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia