Joensuuhun rakennettava 14-kerroksinen puukerrostalo valmistuu elokuussa 2019. Kuva: Joensuun Elli

”Oikea puurakentamisen irvikuva” – Suomen korkeimman puukerrostalon rakennuttaja arvostelee hanketta rajusti

”Miksi puusta pitää rakentaa huonompaa laatua, jotta päästään yhtä halpaan rakentamiseen kuin betonista”, Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen ihmettelee.

Kirjoittaja(t) Mikko Kortelainen

Joensuun Elli rakennuttaa ja omistaa opiskelija-asuntoja.

Perustamisvaiheessa oleva puukerrostalohanke on jo kestänyt pitkään, ja kustannusten karsimiseksi suunnitelmien laatua on pitänyt huonontaa.

”Tämä on paikallinen Iisakin kirkko”, kohdetta rakennuttavan Ojalainen sanoo.

Ojalaisen mukaan projekti alkoi kaksi vuotta sitten. Rakennuslupaa päästiin hakemaan maaliskuussa 2017, ehdollinen lupa tuli kesäkuussa ja lopullisesti rakennusluvan ehdot saatiin täytettyä viime lokakuussa.

14-kerroksista puutaloa ei Suomessa ole aiemmin rakennettu, joten niiden suunnittelustakaan ei ole kokemusta. Rakennuttajan on pitänyt neuvotella rakennusvalvonnan kanssa erityisesti paloturvallisuuteen liittyvistä riskeistä.

Myös rakenteiden pitkäaikaiskestävyydestä ja kosteuden aiheuttamasta elämisestä on keskusteltu.

”Oikea puurakentamisen irvikuva”

Rungon pystyrakenteet ovat Stora Enson LVL-levyä, vaakarakenteet ovat CLT-levyä.

”Tämä on ollut äärimmäisen hidasta betonirakentamiseen verrattuna. Luulen, että betonirunkoinen talo olisi jo luovutusvaiheessa”, Ojalainen sanoo.

Kohteen perustusten rakentaminen aloitettiin joulukuussa ja rungon rakentamiseen päästään ensi toukokuussa. Kohde valmistuu elokuussa 2019.

Arkkitehtikilpailun perusteella osa rakennuksesta piti jäädä puupinnalle. Ojalaisen mukaan LVL-levyn valinta osaksi runkomateriaalia tiesi sitä, että rakennuksen sisäpuolella puupintaa ei jää lainkaan näkyviin. Julkisivuissa on jonkin verran maalattua levypintaa.

”Tämä on oikea puurakentamisen irvikuva. Rakenteilla on todella järeä palosuojaus. Kipsilevyteollisuus tässä voittaa, puu on kahden kipsilevyn sisällä”, Ojalainen sanoo.

”Nämä ovat kalliita asuntoja”

Ara piti hanketta liian kalliina, ja kustannuksia jouduttiin karsimaan ennen rakennuslupavaihetta 0,5 miljoonalla eurolla. Rakennusvalvonnan edellyttämät muutokset kuitenkin nostivat kustannukset takaisin alkuperäiselle tasolle.

Ojalainen kertoo, että tässä vaiheessa Ara yllättäen hyväksyi kustannukset mukisematta.

Kohteen urakkasumma on 14,5 miljoonaa euroa. Urakoitsija on Rakennustoimisto Eero Reijonen oy.

117 asuntoa sisältävä kohteen rakennuskustannus on 3720 euroa neliöltä. Tontin kanssa hankintahinta on 3866 euroa neliöltä.

”Nämä ovat kalliita asuntoja. Rakennuskustannuksiin perustuva omakustannusvuokra nousee korkeammaksi kuin saman alueen vapaarahoitteinen vuokrataso.”

Laatua piti huonontaa kustannusten takia

Ojalaista harmittaa se, että näihinkin kustannuksiin pääsemiseksi kohteen laatutasoa jouduttiin laskemaan. Rakennusmateriaaleja vaihdettiin huonompiin. Kohteeseen rakennettavat maalämpökaivot olisivat mahdollistaneet myös jäähdytyksen, mutta siitä luovutaan.

Myös energiatehokkuuteen kohdistui säästötoimia, vaikka energia otetaankin jätevedestä talteen.

”Asuttavuuden kannalta tämä on heikoin talomme. Miksi puusta pitää rakentaa huonompaa laatua, jotta päästään yhtä halpaan rakentamiseen kuin betonista?”

Ojalainen pohtii, että kohteen ongelmana on talon korkeus. Se tuo lisäkustannuksia. Vielä 8-kerroksinen puukohde voisi toimia rakennuttajan vinkkelistä.

Ojalainen pohtii, että hankkeesta luopumista olisi kannattanut harkita hankkeen kalleuden ja hankaluuden takia.

”Olisiko kannattanut jättää kohde toteuttamatta ja ottaa kalliit suunnittelukulut takkiin vai rakentaa näin kallis kohde”, hän miettii.

Woodcityn virheet halutaan välttää

Puulle ei ollut kohteessa vaihtoehtoa, sillä rakennusmateriaali oli määrätty tontinluovutusehdoissa. Rakennuttajakin oli aluksi innostunut puurakentamisesta, mutta tarjousten avaamisen jälkeen into hiipui.

Ojalainen  pohtii, nostaako puurakentamisen lisäämistarve ensin Ara-rakentamisen ja myöhemmin koko asuntorakentamisen hintaa.

Helsinkiin rakennettavan Woodcityn vaikeudet, rakennusaikainen tulipalo ja kosteusongelmat, ovat vaikuttaneet Joensuun hankkeeseen. Rakennuttaja on laatinut suunnitelmat rakennusaikaisen palon varalta, ja kosteudenhallintaan on panostettu lisää.

Materiaaleja ei Joensuussa kastella sateessa, sillä katto nousee yhdessä rungon kanssa.

Seinäelementeissä ovat julkisivulevyt ja ikkunat valmiina, eikä elementtejä asenneta sateella.

Tätä artikkelia on kommentoitu 18 kertaa

18 vastausta artikkeliin “”Oikea puurakentamisen irvikuva” – Suomen korkeimman puukerrostalon rakennuttaja arvostelee hanketta rajusti”

  1. Puukerrostalot ovat hyvä juttu, mutta 14 kerroksinen tolppa puusta on vaikeuksien kerjäämistä. Nimimerkki puukerrostaloja ja korkeita taloja suunnitellut.

  2. Betoniteollisuus on sanonut jo pitkään, että puurakentaminen ei ole kustannustehokasta, kosteusturvallista, sisäilmaturvallista eikä nopeaa. Kivirakentaminen on myös täsmälleen yhtä kotimaista kuin puurakentaminen. Vientimahdollisuudet ovat melkoista haihattelua, kun kotimaassakin puusta rakennetaan kerrostaloja vain pakon edessä.

    Milloin poliitikoilla riittää uskallusta todeta, että uudella keisariehdokkaalla ei ole vaatteita ja sen pakkoedistäminen johtaa vain heikkolaatuisiin ja kalliisiin asuntoihin?

    1. Et voi olla tosissasi väitteitesi kanssa. Tottakai betoniteollisuus lobbaa kilpailijaansa.

  3. Ilman terästä ei kantavien ja jäykistävien rakenteiden liitoksista selvitä. Jokainen tietää, että puun liitos löystyy ajan saatossa ja tässä tapauksessa liitoksin kohdistuu vaihtuvaa dynaamista rasitusta. Miten 14-kerroksisen puukerrostalon vaakasiirtymä on laskettu? Olen 100% varma, ettei rakennnus täytä rakennusmääräysten vaatimusta vaakasiirtymän puitteissa.

    Ylipäätään on hölmöläisen hommaa lähteä näillä leveyspiireillä tämmöisiin hankkeisiin. Vaatimukset ovat onneksi sellaiset, että turvallisuus edellä mennään. Vai mennäänkö? Tarvitaan yksi kunnon huoneistopalo ja kukaan ei harkitsekaan enää puukerrostalon rakennuttamista. Pelkästään sammutusvesien aiheuttamat vahingot tuottavat melkoisen pulman rakenteillekin eikä niiden laajuutta voi tietää ilman melkoista purkuoperaatiota.
    Ei tästä metsänomistajille eikä Suomelle rahasampoa saada. Säästäkää rahanne parempaan sijoitukseen!

  4. Se on selvää, että teräskiinnikkeet tarvitaan LVL ja CLT rakenteiden kiinnittämiseen. Sekä varsin pitkiä ruuveja. En ole nähnyt missään (Keski-Euroopassa / USA:ssa) että olisi pärjätty ilman teräskiinnikkeitä. Rakennuksen ankkurointi on tehtävä huolella, samoin tuulikuormat on huomioitava tällaisessa rakenteessa aivan eri tavalla kuin raskaassa betonirakenteessa. Tämä on mahdollista Suomessa, CLT-rakennuksia on rakennettu hyvin tuulisille paikoille Pohjoismaissa (Norja)Keski-Euroopassa ja Pohjois Amerikassa. Siinä missä CLT-talon seinät hiukan hiiltyy tulipalossa, siinä tilanteessa betonirakenne on vastaavasti purkukunnossa romahdusvaaran takia. On aivan perusteetonta väittää että puukerrostalo olisi jollakin tavoin paloturvattomampi kuin betonirakenne. Kuusesta valmistettu CLT (samoin kuin LVL) ei ole erityisen ongelmallinen kosteuden suhteen, eikä homehdu kovinkaan herkästi. Rakennusaikainen, tilapäinen kastuminen aiheutuu ainoastaan materiaalin pintaan, ja kosteus kyllä poistuu luontaisesti. Toki rakennusaikainen suojaaminen on tärkeää. KOIVUvaneria ei ole syytä käyttää teräskiinnikkeiden asemesta, koivun (mahdollisesta rakennnusaikaisesta tilapäisestä kostumisesta johtuvan)homehtumisherkkyyden vuoksi. CLT – LVL on tulevaisuutta, betoni taas menneisyyttä. On aika oppia uutta.

  5. Mikä estää rakentamasta korkean rakennuksen rungon kantavat kulmat/rakenteet kuten pilvenpiirtäjissä, teräksestä. Ei olisi edellä mainittuja perustavia ongelmia ja tämä luuranko olisi turvallista täyttää puumateriaalilla arkkitehdin ja suunnittelijoiden villeinpien visioiden mukaisesti.

  6. Höpö Höpö Anssi. Sprinklatut talot ei aiheuta sellaista vaaraa kuin sprinklaamattomat. Muualla tehdään puusta jo 18 kerroksista. Puuta meillä on omasta takaa,sillä on mukavaa rakentaa ja toteuttaa tuoteosapohjaista rakentamista. Vastustuksestasi , se on kulunut vanha betonirakentajien suusta kuultu virsi. Viranomaismääräykset ja vastustus puukerrosrakentamista kohtaan on pitkää perua . Laki tehtiin puukerrostalojen kieltämiseksi tehtiin jo 1970 alussa kun betoniyhtiö Partekin toimitusjohtaja S.T.Lehto nimitettiin kauppa- ja teollisuusministeriksi. Näin betoni sai yksinoikeuden yli 2- kerroksisten asuinrakennusten rakentamiseen. Onko ollut järkeä ajaa kuljetustukien avulla betonielementtejä ihan keski-Suomesta pääkaupunkiseudulle. Rakentamisesta tuli tällä tavoin pääomabusinesta tuoteosarakentamisen sijaan. Puurakentaminen on ympäristön hyvinvointia ja sillä innostava imago maailmalla.

  7. Hatun noston arvoinen avautuminen Ojalaiselta. Harvoin kukaan tunnustaa mokanneensa työssään yhtä avoimesti kuin hän. Hänen vastuullaan on ollut selvittää rakennusmääräykset, rakentaminen, kustannukset ja rakennuttaa kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja. Kaikissa on epäonnistuttu. Ainut mikä nolottaa hänen puolestaan on, että yrittäää jälkikäteen kun on paskat housussa sysätä se muiden viaksi.

  8. Puun suurin lujuus on aisalujuus esim, kattotuolirakenteissa,tällaisessa rakennuksessa sitä voidaan hyödyntää todella vähän.Puu kuivaa ja turpoaa tasapainokosteuden suhteen.Jos puu ei pääse vapaasti laajenemaa turpoamisvaiheessa.sen soluseinämän rakenne murtuu.Tällaisia rasituskohteita tällaiseen rakennukseen tulee todella useita..Käytännössä rakenteet tulevat olemaan liiman ja puun välisen adheesion varassa,Kukaan ei voi taata nykyisten liimojen oman sisäisen koheesion kestävyyttä aikaa vastaan.Tulisi käyttää ainoastaan suorat molekyyliketjut omaavia kalliita liimoja.PVAc pohjaiset liimat eivät kestä jatkuvaa vaihtelevaa kuormitusta.Metallilevyiset liitostupet lahottavat puuta,tulisi käyttää metalliverkoista valmistettuja liitosrakenteiden heloja,jotta taataan puun hengittävyys myös liitosrakenteissa.Jos palosuojiksi tulevien kipsilevyjen alle pääsee piilokosteutta.puuosat lahoavat alle vuodessa.Kipsilevyn ja liimapuun väliin jäävät muutaman millin raot aiheuttavat palotilanteissa hormivedon,jota on levyjen takaa vaikea sammuttaa,Onko puurakentamiseen iskenyt jonkinlainen sopulismi esimerkiksi kerrosten lukumäärän suhteen??.

  9. Puutalon rakentaminen tuntuu olevan aihe, missä kaikilla on oma vankka mielipide. Ihan kaikki oman kesämökkityömaan havainnot ei kuitenkaan sovellu 14 kerroksiseen taloon.

  10. Tietysti voidaan punnita että onko kyseessä puurakentamisen taidonnäyte, vaiko kipsilevyrakenne ja ei puumateriaalin kanssa homogeeniset lämpöeristeet. Minusta puurakenteisesta kerrostalosta puhuttaessa ollaan sivussa asiasta, eihän tuo kipsilevykasa lämmöneristeineen edes hengitä kuin puurakenne, saati että toimisi rakennefysikaalisesti kuin terve puurakenne. Puhutaan paremminkin sekarakenteesta jossa mm. puuta mukana. Tässäkin yhteydessä puukerrostalo on harhaanjohtava käsite.

  11. Herätkää hoi!!!

    Ihmisten tekemät tyhmät päätöksethän voi aina korjata, ja tässä vaiheessa vielä helpostikin…

    Nyt kun paalutus on vasta käynnissä, niin tehdään korjausliike:
    – paalutetaan sen verran enemmän että paalutus kestää myös perinteisen betonikerrostalon
    – perutaan puukerrostaloharjoitelma ja kilpailutetaan paikalle perinteinen betonikerrostalo
    – neuvotellaan Joensuun kaupungin kanssa kaava uudelleen

  12. Tervetuloa tutkimaan, mitä vesivahingot aiheuttavat rakennukselle Rubiinikehällä Vantaalla Reposen rakentamaan ja Marioffiin sprinklaamaan puukerrostaloon.

Vastaa käyttäjälle Pauli Paintola Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi