Suunnitellun Helsinki–Tallinna-tunnelin pituusleikkaus, jossa näkyvät myös suunnitellut tekosaaret Uppoluodossa ja Tallinnan matalikolla. Kuva: Muotoilutoimisto Kairo Oy

Työryhmä alkaa pohtia Tallinnan tunnelin jatkotutkimusten tarvetta

Liikenne- ja viestintäministeriö kokosi suomalais-virolaisen työryhmän selvittämään Tallinnan tunnelin edistämistä.

Kirjoittaja(t) Auri Häkkinen

Työryhmä arvioi mahdollisia jatkotoimia helmikuussa valmistuneen Helsingin ja Tallinnan rautatietunnelin FinEst Link -loppuraportin pohjalta.

”Tallinnan ja Helsingin välinen rautatietunneli olisi tärkeä hanke koko Suomen ja Euroopan yhteyksien parantamisessa. Nyt on tärkeää jatkaa hyvin alkanutta selvitystyötä yhdessä keskeisten tahojen kanssa”, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toteaa.

Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja Viron talous- ja liikenneministeri Kadri Simson sanoivat pari viikkoa sitten Tallinnassa, että Helsingin ja Tallinnan välisen merenalaisen raideyhteyden eteenpäin saattamisessa on paljon selvitettävää ja neuvoteltavaa. He esittivät kantansa FinEst Link -selvityksen julkistamisseminaarissa.

Valmistunut selvitys oli luonteeltaan esiselvitys toteuttamismahdollisuuksista. On vielä paljon asioita, esimerkiksi turavllisuuskysymykset, jotka vaativat huolellisia jatkotutkimuksia. Suurin kysymys on, miten tunnelihanke rahoitettaisiin ja millä liiketoimintaidealla se toimisi.

EU:n liikenteen ja liikkumisen pääosaston johtaja Herald Ruijters sanoi Rakennuslehdelle selvityksen julkistamisviikolla, että nyt on ennenaikaista keskustella mahdollisesta tunnelin EU-rahoituksesta ja sen tasosta.

Ministeriön kokomanan työryhmän tehtäviin kuuluu selvittää mahdollisten jatkotutkimusten tarvetta ja niiden rahoitusta. Työssä huomioidaan FinEst Link -selvityksen tulokset ja suositukset. Lisäksi työssä on huomioitava tunnelin laajemmat taloudelliset vaikutukset, rahoitukseen liittyvät kysymykset, kuljetuksen ja logistiikan yhteydet sekä liiketoimintamallit, sujuvat matkaketjut ja tuleva teknologinen kehitys.

Työryhmässä on edustus Suomen ja Viron liikenne- ja viestintäministeriöistä, sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien edustajat. Lisäksi työryhmä kuulee työnsä tueksi myös muita hankkeeseen liittyviä tahoja. Työryhmän aikatauluna on saada toimeksiannoksi saamansa selvitykset valmiiksi toukokuussa 2018.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Työryhmä alkaa pohtia Tallinnan tunnelin jatkotutkimusten tarvetta”

  1. ”Suurin kysymys on, miten tunnelihanke rahoitettaisiin ja millä liiketoimintaidealla se toimisi.”

    Loistavaa. Kannattaa selvittää se ja pidättäytyä maa- ja kallioperän tutkimisesta. Ja rahoituksen ja liiketoimintaidean lisäksi tulee selvittää kannattavuus. On kova vääntö, jos hankkeesta saadaan kannattava. Minusta ministeri Bernerin kaverit voivat rahoittaa ja rakennuttaa. Valtion rahoille on riittävästi infrakohteita Suomen puolella.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi