Kyselyn mukaan vuonna 2017 yksineläviä asunnottomia oli 6 620, joista pitkäaikaisia 1 900. Asunnottomien määrä väheni noin 70 henkilöllä edellisvuodesta ja pitkäaikaisasunnottomien 150 henkilöllä.
Asunnottomia perheitä oli 214, kun vuotta aikaisemmin määrä oli 325. Perheet mukaan lukien asunnottomuus väheni vuodessa 330 henkilöllä. Yli puolet asunnottomista on helsinkiläisiä. Joka neljäs asunnoton on maahanmuuttajataustainen.
Nuorten asunnottomuus kasvoi
Nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 1 585. Heistä 320 oli pitkäaikaisasunnottomia. Nuorten asunnottomuus lisääntyi 190 henkilöllä ja nuorten pitkäaikaisasunnottomuus 30 henkilöllä.
Asunnottomia naisia oli 1 540, heistä 430 oli pitkäaikaisia. Naisten ja maahanmuuttajien asunnottomuus väheni edellisvuoteen verrattuna.
”Suomessa on tehty vuosia suunnitelmallista työtä asunnottomuuden vähentämiseksi. Hyvän työn hedelmät näkyvät siinä, että asunnottomuus on vähentynyt, vaikka vuoden aikana koettiin toimeentulotuen siirto Kelaan, joka aiheutti haasteellisia tilanteita ihmisten asumisen turvaamiseen. Kunnissa luodut toimintamallit, kuten asumisneuvonta, ovat osoittautuneet kullan arvoisiksi tällaisissa muutostilanteissa”, ARAn erityisasiantuntija Hanna Dhalmann toteaa.
”Nuorten asunnottomuuden lisääntyminen on kuitenkin huolestuttava ilmiö. Esimerkiksi lastensuojelun jälkihuoltonuorten tilanteesta on kannettu huolta pitkään, ja tilastotkin osoittavat, että työtä asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä riittää edelleen.”
Pääkaupunkiseudulla asunnottomuus laski hieman edellisvuodesta. Turussa, Kuopiossa, Oulussa ja Porissa asunnottomuus lisääntyi. Vuonna 2017 Suomessa oli 113 kuntaa, jossa oli vähintään yksi asunnoton.
84 prosenttia asunnottomista majailee tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Asuntoloissa, majoituslaitoksissa tai erilaisissa laitoksissa asuu noin 10 prosenttia asunnottomista. Loput 6 prosenttia asustaa ulkona, porrashuoneissa tai ensisuojissa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Nuorten asunnottomuus kasvoi viime vuonna”