Kokeile kuukausi maksutta

Tässä nousee Helsingin uusi veto­naula – keskusta­kirjasto Oodi on harvinainen jätti­hanke, sillä se näyttää valmistuvan ajoissa

Helsingin uusi keskustakirjasto on herättänyt jo ennen valmistumistaan huomiota ulkomaillakin.

Pyöreitä kattoaukkoja on yhteensä neljätoista. Kuva: Joonas Vohlakari / HS

Työmaaovi rävähtää auki. Näkymä häikäisee: Eduskuntatalo kylpee auringossa. Pieni joukko osoittaa mieltään portaiden alapäässä.

Uuden keskustakirjaston Oodin kattoparvekehan on samalla tasolla kuin Eduskuntatalon portaiden ylätasanne!

Kirjastosta aukeaa näköala Eduskuntatalolle. Oikealla näkyy Musiikkitalo. Kuva: Joonas Vohlakari / HS

Siltä vaikuttaa, vahvistavat kirjastonjohtaja Anna-Maria Soininvaara ja rakennustyömaasta vastaava työnjohtaja Tero Seppänen.

”Tässä tuijottelemme toisiamme vastakkain, päättäjät ja kansa­lais­yhteiskunta, jota kirjasto symboloi”, Soininvaara lausahtaa.

”Tuonne eivät ihmiset helposti pääse, tänne taas pääsevät kaikki.”

Tämän pohjalta Soininvaara aikoo ideoida keskustelujen sarjan kansanedustajille ja kansalaisille.

Parvekkeesta tulee Oodissa kävijöille komea näköalapaikka. Turvallisuudesta huolehditaan ainakin 1,3 metrin kaiteella. Sitä ei tehdä ihan katon reunalle, vaan ulkoreunalle jätetään Seppäsen mukaan vähän pelivaraa.

Mitään bilepaikkaa parvekkeesta tuskin tulee.

”Jotkut ovat haaveilleet, että tänne ylös päästettäisiin jopa esiintyjiä. Mutta voi olla, etteivät alhaalla Kansalaistorilla oleilevat eivät edes näkisi heitä”, Soininvaara perustelee.

”Yllätyksiä tuppaa tulemaan”

Oodin on tarkoitus avata ovensa 3. joulukuuta. Aikatauluun uskovat sekä Soininvaara että Seppänen.

”Voihan olla, että viimeistelyjä tehdään vähän sen jälkeenkin”, Soininvaara sanoo.

”Yllätyksiä tuppaa tulemaan”, lisää Seppänen, jonka johdolla parisataa työntekijää ahertaa työmaalla pitkiä päiviä, usein lauantaisinkin.

Kylmyys ajaa sisälle Oodin kolmanteen kerrokseen, joka on nimetty ”Kirjataivaaksi”.

Kirjastonjohtaja Anna-Maria Soininvaara ja rakennustöiden työnjohtaja Tero Seppänen uskovat kirjaston aukeavan aikataulussa. Kuva: Joonas Vohlakari / HS

Valoa virtaa sisään joka puolelta. Katon kaaret muistuttavat meren aaltoja. Kostea utu ikään kuin leviää ylhäällä, sillä lasiset ulkoseinät on koristeltu kymmenillätuhansilla valkoisilla pisaroilla. Pinnasta saattaa tulla mieleen myös lumisade, jonka hiutaleet leijailevat alaspäin.

Arkkitehti Antti Nousjoki paljastaa, että vaikutelma saadaan aikaan määrittelemällä pisteiden paikat satunnaisesti algoritmin avulla. Talon suunnitellut arkkitehtitoimisto Ala on puurtanut kansainvälistäkin kiinnostusta herättäneen hankkeen kimpussa monta vuotta.

Suurimmat lasielementit yli viisi metriä korkeat

Valtava lasijulkisivu ulottuu lattiasta kattoon. Suurimmillaan lasielementit ovat yli viisi metriä korkeat. Koosta kertoo myös paino, peräti 1,3 tonnia. Elementit on tuettu korkeilla pilareilla.

”Nekin on liimattu yhteen neljästä lasilevystä”, Seppänen kertoo erikoisesta rakenneratkaisusta.

Kävijä voi astella aivan ikkunoiden eteen katselemaan näkymiä. Lämpöpatterit eivät sitä estä. Seppänen paljastaa, että kapeat konvektorit kätketään lattian alle lasielementteihin kohdalle.

”Ne puhaltavat lämmintä ilmaa, etteivät lasit pääse huurtumaan. Kesällä taas tietysti viilentävää, raitista ilmaa.”

Valtava lasijulkisivu ulottuu lattiasta kattoon.

Valoa tulvii sisään myös pehmeästi kaareutuvasta pyöreästä kattoaukosta. Aukkoja on tulossa valtavaan yhtenäiseen tilaan kaikkiaan neljätoista.

Valoisaan aikaan kirjasto saa valoa pyöreistä kattoikkunoista. Kuva: Joonas Vohlakari / HS

Katosta roikkuu jo kiinnikkeitä. Alakaton rakentaminen alkaa huhtikuun alkupuolella. Siitä tulee vaalea, lattia taas tehdään tammiparketeista.

Kirjataivaan hillityssä miljöössä pääsevät kirjat todella pääosaan.

”Kirjathan ovat kirjavia!” Soininvaara huudahtaa ja kertoo, että Oodin hyllyihin on tulossa kaikkiaan 100 000 teosta.

Lisää väriä tuovat myös elävät puut ja ”taidematot”, jotka on kudottu taiteilijoiden suunnitelmien mukaan. Soininvaara ei halua vielä paljastaa, keitä he ovat. Hän kertoo, että taloon tuodaan muutakin taidetta.

Robotiikka maksaa itsensä takaisin nopeasti

Kirjakerroksessa otetaan käyttöön logistiikan, automaation ja robotiikan uusia keksintöjä, joita kirjasto kehittää yhdessä alan yritysten kanssa.

Esimerkiksi robottikäsien on tarkoitus poimia hihnalta kirjoja ja asetella ne itsestään liikkuviin vihivaunuihin eli automaattitrukkeihin, jotka kuljettavat ne alas kellarikerroksen varastoon.

”Robottikädet osaavat poimia palautushihnalta juuri ne kirjat, joista on varauksia. Jopa kolmannes lainoista on varauksia”, Soininvaara täsmentää.

Robotiikka maksaa puolisen miljoonaa euroa mutta maksaa itsensä takaisin vuodessa tai parissa, koska työvoimaa säästyy. Oodiin ei voida palkata uusia virkailijoita, vaan muista kirjastoista siirretään 49 työntekijää keskustaan. Soininvaara on juuri aloittanut rekrytoinnit ja haastattelu-urakkansa.

Kun siirrymme lastenkirjaston tilojen puolelle, hän paljastaa, että tekoälykin on ottamassa sijaa Oodissa. Parhaillaan kehitellään tekoälysovellusta, joka innostaa lapsia lukemaan.

Lukuportaat ja tapahtumatila vetonauloina

Aivan toisenlainen maailma avautuu, kun laskeudutaan liukuportaita tai jämäköitä teräsportaita pitkin matalaan ”Nörttivinttiin”.

Kerros muistuttaa enemmän toimistoa, mutta siellä on varmasti nuorten mielestä makeita paikkoja, kuten lukuportaat. Pyöreästi kaartuvien portaiden runko on tehty puusta, mutta kun kaikki on valmista, portaat on verhoiltu pehmeällä matolla.

”Osaan jo kuvitella, miten teinit makoilevat tuolla kännyköitä tai tabletteja näpräämässä. Pistokkeitakin on tarjolla”, Soininvaara kertoo.

Lukuportaiden lähelle sijoittuu kuution muotoinen tapahtumatila, jossa voi järjestää tapahtumia ja vaikka syntymäpäiviä. Opintosalissa pääsee pitämään esitelmiä ja esimerkiksi opettamaan digitaalisten palvelujen käyttöä. Muu tila on jo pilkottu seinillä valokuva-, video- ja mediastudioksi, verstaiksi, pelihuoneiksi, soittotilaksi ja pienryhmien työhuoneiksi.

Ylös parvelle muuttaa myös näyttely- ja infotila Laituri Narinkkatorin laidalta.

”Osaan jo kuvitella, miten teinit makoilevat tuolla kännyköitä tai tabletteja näpräämässä.”

Sisään Oodiin pääsee kolmesta suunnasta. Suosituimmaksi veikataan Rautatieasemaa lähinnä oleva sisääntuloaulaa. Siksi Töölönlahdenkadun puolelle tulee palvelutiski ja Virka-info kaupungintalolta.

Pohjoinen sisääntulo tulee varsinkin lapsiperheiden käyttöön, sillä Oodin viereen tulee leikkipuisto ja kävijöillä on mahdollisuus syödä sisällä eväitään.

”Saa nähdä, kuinka vilkasta on kesäiltoina”

Jo nyt alkaa hahmottua elokuvateatteri, johon muuttaa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin pyörittämä Orion. Teräsrunkoisessa katsomossa on 253 paikkaa.

Keskeiselle paikalle on varattu tilaa kahvilalle ja ravintolalle, jonka terassi levittäytyy ulos. Sitä suojaa Oodin aaltoileva katto, joka kurkottaa 16 metriä Kansalaistorin suuntaan.

Alkukesästä Oodi alkaa kuoriutua suojauksistaan ja katon puupinta paljastua.

”Kaupunkilaiset näkevät, kuinka vaikuttava puinen verhoilu on”, Seppänen lupaa.

Soininvaaran ajatus kulkee jo vuoden 2019 kesään. ”Saa nähdä, kuinka vilkasta on kesäiltoina.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Tässä nousee Helsingin uusi veto­naula – keskusta­kirjasto Oodi on harvinainen jätti­hanke, sillä se näyttää valmistuvan ajoissa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat