Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner puhui Rakennuslehden Infrapoliittisessa iltapäivässä Finnbuildissa.

Ministeri Berner Finnbuildissa: Infrainvestointeihin ja -rahoitukseen tarvitaan myös kansainvälistä tulokulmaa

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan tulevia isoja infrainvestointeja ei pystytä toteuttamaan perinteisellä budjettirahoituksella, vaan avuksi tarvitaan sijoittajien euroja paitsi kotimaasta myös ulkomailta. Niiden kiinnostus herää, kun hankkeille pystytään osoittamaan laajempia kansainvälisiä ja elinkeinopoliittisia hyötyjä.

Kirjoittaja(t) Timo Sormunen

”Esimerkiksi Jäämeren rata ja Tallinnan tunneli kytkevät Suomen entistä tiiviimmin osaksi Baltian ja Euroopan rataverkkoa. Samalla ne liittävät arktisen Euroopan keskiseen ja eteläiseen Eurooppaan. Juuri tähän liittyvät kehitysmahdollisuudet kiinnostavat kansainvälisiä sijoittajia”, Berner muistutti Finnbuildin Infra-iltapäivässä torstaina Helsingin Messukeskuksessa.

Kyseisten hankkeiden toteutumismahdollisuuksiin hän ei omassa esityksessään ottanut suoraan kantaa. Ministeri kuitenkin tähdensi, että monien mielestä jopa hullunrohkealta tuntuneet massiiviset infrahankkeet ovat herättäneet tervetullutta keskustelua sekä hankkeiden rahoituksesta että eri toteutusmalleista.

”Ilman rohkeita avauksia ja esityksiä ei synny myöskään keskustelua. Yksityisellä puolella etuna tietysti on, että suunnittelua, toteutusta ja rahoitusta voidaan tutkailla yhtä aikaa ja tehdä sen mukaan nopeitakin päätöksiä. Julkisissa infrahankkeissa ne ovat usein peräkkäin, mikä näkyy myös aikatauluissa”, Berner tunnusti.

Samalla hän vältti ottamasta kantaa siihen, voisivatko Tallinnaan viritellyt kaksi erillistä tunnelihanketta löytää jonakin päivänä toisensa.

Korjausvelan paikkaamisessa riittää urakkaa

Kuluvalla hallituskaudella on saatu kirittyä kiinni liikenneväylien massiivista korjausvelkaa, mutta haastetta riittää Bernerin mukaan myös tuleville vuosille. Korjausvelan kasvu on saatu pysähtymään, mutta jo nykytasolla pysyminen edellyttää noin 100 miljoonan euron lisärahoitusta perusväylänpitoon joka vuosi.

Nykyisestä pikapaikkauksesta onkin ministerin mukaan päästävä pitkäjänteisempään ja ennakoivampaan infrarahoitukseen. Yksi sen avaintyökalusta tulee olemaan parlamentaarisessa työryhmässä valmisteilla oleva 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka myös päivittyisi rullaavasti hallituskausittain.

Turun ja Tampereen nopeiden junayhteyksien kaltaiset yli miljardin euron väyläinvestoinnit hoidettaisiin erillisten hankeyhtiöiden kautta. Niissä olisivat valtion lisäksi mukana myös kaupungit, kunnat ja alan yritykset.

Rahoittajiksi Berner kaipailee aiempien avaustensa mukaisesti muun muassa eläkeyhtiöitä.

”Isompien infrahankkeiden osalta tulee muutoinkin miettiä entistä enemmän sitä, mikä on niiden merkitys koko Suomelle 2030–2050–luvuilla. Samalla tavoin on pohdittava, onko infraan panostaminen tuottava investointi vai pelkkä menoerä”, Berner muistutti.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Ministeri Berner Finnbuildissa: Infrainvestointeihin ja -rahoitukseen tarvitaan myös kansainvälistä tulokulmaa”

  1. tulisi jo vaalit pian ja uusi järkevämpi ministeri.kepulaisten kannattaisi keskittyä maanviljelyyn.

  2. Ministereillä tuntuu olevan ISOJA linjoja. Kohta rakennetaan avaruuteen atmosfäärirannan palvelutaloja ja digitaalisesti totta kai. On ne niin viisaita.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi