Uutiset Timo Sormunen 5 kommenttia

Ministeri Tiilikainen Finnbuildissä: Ilmastoraportti tuo isoja haasteita myös rakentajille

Tällä viikolla julkaistun IPCC:n ilmastoraportin synkät ennusteet pakottavat miettimään monia asioita uusiksi myös rakennusalalla. Keskilämpötilojen ennustetaan nousevan Suomessa 3-6 astetta nykyisestä, mikä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan tuo monia uusia haasteita paitsi itse rakentamiseen myös rakennusten suunnitteluun.

Kuva: Suvi Suovaara

”Tähän saakka on mietitty pitkälti vain rakennusten energiatehokkuutta ja lämmöneristystä. Lämpenevä ilmasto kuitenkin lisää jäähdytyksen tarvetta. Iso kysymys onkin, miten mahdollisimman lämpimiksi tehdyt rakenteet reagoivat pidemmällä aikavälillä siihen, että ulkona on lämmintä ja kosteaa, mutta ilmastoiduissa sisätiloissa viileää”, Tiilikainen pohdiskeli Finnbuild-messujen avajaispuheenvuorossaan Rakennuslehtilavalla.

Samalla hän tunnusti, ettei yhtälö ole helppo ratkaistava, sillä ilmaston keskilämmön noususta huolimatta Suomen talveen mahtuu edelleen myös kylmiä ja lumisia jaksoja.

”Pakkasta ja routaa on jatkossakin ja se on edelleen huomioitava myös rakentamisessa”, hän totesi.

Kosteus tuo lisähaasteita

Kasvavat sademäärät pakottavat puolestaan pohtimaan rakennusten vedenpoistoa entistä tarkemmin. Myös julkisivut ja ulkoseinät ovat sadekelien myötä aiempaa alttiimpia kosteudelle.

”Näitä asioita on käytävä läpi jo kaavoitusvaiheessa. Tavoitteena pitää olla, ettei tulvariskialueille rakenneta”, Tiilikainen linjasi.

Rakentamisen, asumisen ja koko yhdyskuntasuunnittelun selkeänä tavoitteena pitää olla terveellinen ja kestävä asuinympäristö, jossa mietitään syntyvää hiilijalanjälkeä rakennusten koko elinkaaren ajan.  Se edellyttää kierrätyksen ja kierrätettävyyden parantamista kaikkialla rakentamisen ketjussa sekä päästötöntä energiaa myös lämmityksessä.

”Enää ei riitä, että talossa on patterilämmitys. Sen lisäksi pitää tietää, miten sen lämpö on tuotettu”, Tiilikainen lohkaisi.

Ministeri otti kantaa myös monien mielestä takkuisesti etenevään maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen. Vastuuministerin mielestä lakipaketin valmistelu on edennyt varsin sutjakkaasti ja vertaukset solmussa olevaan soteen ovat hänen mielestään liioiteltuja.

”Edellinen vastaava lakiuudistus vei aikaa 30 vuotta, nyt ollaan valmiita kolmen-neljän vuoden päästä”, Tiilikainen lupasi.

Keskustelu artikkelista: 5 kommenttia

  • Taas turhaa pöhinää ilmassa

    Tämä ilmastonmuutos-bisnes on rahanarvoista pöhinää kaikille niille jotka osaavat ottaa asiasta ilon irti. Ikävä kyllä, tosiasia on aivan jotain muuta. Vaikka esim. kaikki polttomoottoriautot kiellettäisiin ja teollisuuden päästöt tipautettaisiin heti nollaan, ei tämä maanpäällinen pelastu. Yksinkertaisesti tämä maapallon tekninen käyttöikä on jo loppusuoralla, ilmastonmuutos ja kaikki muut luonnonmullistukset ovat osa tätä loppukorinaa, joka onneksemme ei koita vielä muutamaan sataan vuoteen. Mutta maapallon loppu tulee joka tapauksessa, eikä se ole ihmisestä riippumaton asia. Ja vaikka me kaikki ajaisimme hevosilla ja tekisimme käsin kaiken mahdollisen, ei pallomme loppu ole sen kivuttomampi. Mikä tässä lohduttaa, on se että tämä kaikki kuuluu elämän ja maailman kaikkeuden kiertokulkuun. Antaa ilmastonmuutos-bisneksen rahastaa hölmöjä ja hyväuskoisia, eletään me arkiviisaat tavallamme.

    Vastaa
  • Edellinen kirjoitus on täydellisen pessimistin turhaa pöhinää.
    Katsokaa taaksepäin esim. satavuotta ja miettikää kehitys eteenpäin satavuotta potenssiin kymmenen, näin toimii ajatteleva ihminen.

    Vastaa
  • Aina joku lyö kiilaa väliin

    Hannu Sipilä ei taida tietää että 100 vuotta taaksepäin ei ollut käytössä tämänpäivän tutkimustekniikkaa. Millaiset madonluvut tuolloin olisi saatukaan, jos olisi pidemmän aikavälin seuranta ollut mahdollista. Tämä ilmastonmuutos keskustelu on siitä haasteellinen että mediatasolle yltävä lopputulos riippuu aina rahoittajien näkökulmasta. Me jotka emme sekoita tutkimukseen bisnestä, tiedämme tuleman ja lopputuloksen. Maanpäällinen ei pelastu, kuten se ei pelastunut edelliselläkään kerralla. Jota nyt historiaksi kutsuttakoon.

    Vastaa
  • vanhempi insinöörri

    Tuli mieleen, että mitä tapahtui keskiajalla, kun silloin oli erittäin lämmin kausi. Esimerkiksi vuosina 980 – 1250 jopa Keskisuomen alue oli talvisin lumeton. Ei kait silloin ollut syynä CO2 kaasut.

    Vastaa
  • Ilmastovouhotuksessa mielenkiintoisinta on saada nähdä millä tavalla tämä aikanaan purkautuu. Ihmisen aiheuttamien co2-päästöjen esittäminen joksikin ilmaston lämpötilan säätelyn pääventtiiliksi on hyvin epätieteellinen teoria ja sitä vie eteenpäin enemmän taloudelliset ja poliittiset kuin tieteelliset päämäärät. Päättäjiltä ja suurimmalta osalta muustakin väestöstä valitettavasti puuttuu riittävä ymmärrys perustieteistä kuten fysiikasta voidakseen kyetä arvioimaan isolla tutkimusrahalla tuotettujen julkaisujen tieteellistä uskottavuutta.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia