Isolla lumipyryllä on isoissa kaupungeissa jopa yli sadantuhannen euron hintalappu. Kun kunnon lumimyräkkä iskee, teiden kunnossapitokalusto lähtee töihin täydellä teholla. Se maksaa.
”Jos lunta tulee 5–10 senttiä, mitä monena yönä olemme saaneet, se ei ole se yksi yö, vaan seuraava päivä joudutaan tekemään sitä lumisadetta ja monesti vielä seuraava yökin”, sanoo Espoon katutuotantopäällikkö Teemu Uusikauppila.
”Jopa 100 000–150 000 euroa palaa helposti yhteen lumisateeseen.”
Helsingissä kulut voivat kohota jopa 200 000 euroon, arvioi ylläpitoinsinoori Tuomas Lautaniemi. Helsingin kustannuksia nostaa se, että kaupunki on iso ja tiiviisti rakennettu keskusta-alue laaja.
Tämä talvi on ollut katujen kunnossapitäjille työläs, sillä lunta on tullut paljon ja usein.
Espoon kaupungilla lumipyryn tullessa töitä tekee 120 työntekijää koneineen. Nyt lumenajoon on haalittu vielä parikymmentä urakoitsijaa lisää.
Espoon hoidettavana on noin 1 800 kilometriä katualuetta ja kevyen liikenteen väylää. Uusikauppilan mukaan aurauskalustolle voi kertyä päivässä 10 000 ajokilometriä, kun kaikki kaistat ja niitä reunustavat jalkakäytävät puhdistetaan. Sateen jatkuessa teitä aurataan useaan kertaan.
Helsingin kaduilla lumitöitä paiskii nyt noin 500 työntekijää koneineen. Lautaniemen mukaan teiden talvikunnossapitoon varataan 24 miljoonaa euroa, josta nelisen miljoonaa euroa kuluu keväisiin katupesuihin. Lumitöiden osuus on noin parikymmentä miljoonaa. Tänä vuonna se ei riitä.
”On arvioitu, että jos sää jatkuu tällaisena, siihen tulee lisää vielä noin 12 miljoonaa euroa”, kertoo ylläpitoinsinööri Tarja Myller Helsingin kaupungilta.
”Vaikka kalustoakin on lisätty, kestää ainakin kuukauden, että tämän hetken lumet saadaan siivottua ja kadut kuntoon.”
Helsingissä ajettu 41 000 kuormallista lunta
Kaupungeissa lumiset talvet ovat työläitä, koska aurattu lumi on kuljetettava pois kaupunkialueelta.
Pois kuljetettavan lumen määrässä Helsinki on omassa luokassaan. Lautaniemen mukaan keskiviikkoon mennessä Helsingistä oli ajettu noin 41 000 kuormallista lunta vastaanottopaikoille.
”Tällä hetkellä vastaanottopaikoille tulee päivittäin noin 5 000 kuormaa. Kaupungin lisäksi myös kiinteistöt kuljettavat lunta samoille vastaanottopaikoille”, hän kertoo.
Helsingissä lumitöiden tekoon on vähän tilaa, ja isot koneet työskentelevät vilkkaan liikenteen seassa.
”Pienempiäkin koneita on ahtaisiin paikkoihin, mutta niillä työskentely on usein jossain määrin tehotonta. Ne tukehtuvat isompaan lumimäärään eikä niissä riitä potku poistamaan pakkaantunutta lumipolannetta. Töitä tehdään paljon yöaikaan ja varsinkin aamuyöstä”, Lautaniemi sanoo.
Lumen vastaanottopaikat ovat täyttyneet vauhdilla. Espoon ainoa lumenvastaanottopaikka Vanttilassa suljettiin torstaiksi, jotta alueelle voitiin järjestellä lisää tilaa.
Vantaan kaupungin kunnossapitopäällikkö Jyrki Vätön mukaan Vantaalla lunta kertyy yleensä noin 14 000 kuormaa, mutta esimerkiksi talvella 2009–2010 lunta kuljetettiin jopa yli 53 000 kuormallista.
”Viime talvena määrä oli hiukan yli 18 000 kuormaa.”
”Viime talvi oli aika paha”
Saman verran lunta ajettiin viime talvena myös Kuopiossa. Kuopion talvet ovat aina lumisia, joten lumikulut eivät heittele niin paljon kuin etelän vaihtelevissa talvissa. Lisäkuluja tulee etenkin lumen kuljetuksesta.
”Viime vuonna täällä oli vielä huhtikuun ensimmäisellä viikolla 96 senttiä lunta, siis melkein metri. Viime talvi oli aika paha. Nyt aletaan olla melkein samassa tahdissa kuin viime vuonna”, sanoo kunnossapitopäällikkö Jere Toppinen Kuopion kaupungilta.
Lounais-Suomen talvet ovat sisämaata leudompia, mutta se aiheuttaa omat ongelmansa.
”Turussa haastavinta talvissa on kelien vaihtelevuus lumisateesta vesisateeseen, suojakelistä jäätymiseen. Ainakin alkutalvesta säävaihtelut ovat todella nopeita. Ne aiheuttavat haasteita toimenpiteiden suorittamiseen kunnossapitotöissä”, sanoo Turun kaupungin kunnossapitopäällikkö Mari Helin.
Perjantaista alkaen lämpömittarit kohoavat plussan puolelle Lounais- ja Etelä-Suomen lisäksi myös sisämaassa. Espoon Uusikauppilan mukaan lämpöasteet eivät auta katujen kunnossapitoa.
”Se ei helpota meitä, koska se pehmittää vähänkin jäisen lumen katujen varsilla ja aiheuttaa meille seuraavan ongelman. Ne jäiset lumitiet, jotka on nyt aurattu hyvään kuntoon, pehmenevät. Se aiheuttaa lisää haasteita.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsinki varaa katujen talvikunnossapitoon vuodessa 24 miljoonaa euroa, mutta tänä talvena sekään ei riitä”