Kokeile kuukausi maksutta

Malmista halutaan Helsingille uusi keskus – Yllättävää vetoapua saattaa pian tulla valtiolta

Valtio perusti uuden yhtiön, jonka tarkoituksena on kehittää asemien ympäristöjä yhdessä kaupunkien kanssa.

Kun Malmin lentokentän alueelle rakennetaan kodit 25 000 asukkaalle, monet heistä käyttävät parin kilometrin päässä olevaa Malmin asemaa päivittäin. Kuva: Kalle Koponen / HS

Moni Helsingin seudun asema-alue saattaa mullistua lähivuosina, kun valtio ja kaupungit alkavat kehittää niitä yhdessä. Asemien tuntumaan halutaan rutkasti lisää asuntoja, suojattuja pyöräparkkeja ja uusia palveluja.

Puhtia uudistamiseen tuo vuodenvaihteessa perustettu Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiö Senaatin asema-alueet. Uuteen yhtiöön kootaan ainakin Senaatti-kiinteistöjen, VR:n ja Väyläviraston omistamia maita ja kiinteistöjä.

Kun omistusta keskitetään yhteen ja samaan paikkaan, saadaan selkeyttä ja ketteryyttä asemien parantamiseen ja rakentamisen tiivistämiseen, sanoo uuden yhtiön toimitusjohtaja Mauri Sahi.

”Asemien alueille pystytään tekemään kestävää tulevaisuuden kaupunkia ja liikenteen solmukohtia.”

”Vihdoin saadaan asioita tapahtumaan”

Yhtiö haluaa yhteistyökumppaneikseen kaupunkeja ja kuntia, jotka vastaavat kaavoituksesta. Kaupungeilla taas on tavoitteena helpottaa kulkua asemille kävellen tai pyöräillen.

Senaatin tytäryhtiö on valmis perustamaan kaupunkien kanssa yhteisiä hankeyhtiöitä toteuttamaan paikallisia uudistusprojekteja. Yhtenä kumppanina voi olla myös A-Kruunu, joka rakennuttaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Valtion oma asuntoyhtiö on tärkeä siksi, että maankäytön, asumisen ja liikenteen mal-sopimuksen vaatimusten mukaan kaupunkeihin pitää saada aikaan tarpeellinen määrä yhteiskunnan tukemaa asuntotuotantoa. Uudesta valtion ja kuntien välisestä mal-sopimuksesta päättää seuraava hallitus.

”Hyvä juttu, että vihdoin saadaan asioita tapahtumaan”, kiittelee Espoon teknisen toimialan johtaja Olli Isotalo.

Myös Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki sanoo uuden yhtiön olevan ”erittäin tervetullut”. Sinnemäen mukaan yhteistyö on ollut monissa paikoissa vaikeaa ja hidasta, koska valtion omistus on niin pirstaloitunutta.

Isotalo: A-Kruunu mukaan

Pääkaupunkiseudulla mahdollisia tiivistämiskohteita ovat esimerkiksi Malmin, Kauklahden ja Kauniaisten asemien ympäristöt.

Espoolla on ollut jo vireillä Kauklahden aseman eteläpuolen tiivistäminen, sillä Kauklahti voisi olla Espoon mahdollisen kaupunkiradan päätepiste. Suunnitelmissa on 4 000−5 000 asukkaan kerrostaloalue ja sujuva liityntäliikenne asemalle.

Valtiolla on Kauklahden vanhan teollisuusalueen tuntumassa maaomistusta. Lisäksi siellä on ratojen rakentamista varten vanhoja varauksia, joita ei enää tarvita. Kaupungin ohella maata omistavat myös yksityiset toimijat.

Olli Isotalon mielestä olisi tärkeää, että A-Kruunu tulisi hankkeisiin mukaan. Yhtiö saisi tällä tavoin tontteja vuokrataloille, jotta mal-sopimuksen ehdot kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrästä voitaisiin täyttää.

Helsinki taas haluaa kehittää Malmista kaupungin koillisen keskuksen hieman Itäkeskuksen tapaan. Kun Malmin lentokentän alueelle rakennetaan kodit 25 000 asukkaalle, heistä monet käyttävät vajaan parin kilometrin päässä olevaa asemaa päivittäin. Osa kulkee Tapanilan asemalle, jonne on vielä lyhyempi matka.

”Malmin aseman seutu kuntoon”

”Malmin aseman seutu on todella tärkeä saada kuntoon. Se vaatii ilmeen kohottamista ja monenlaista päivittämistä. Lisää asumista ja työpaikkoja, joita sekoitetaan”, Sinnemäki painottaa.

Helsingin pohjoisen alueyksikön päällikkö Antti Varkemaa toteaa, että Malmin ongelma on kaupunginosan kahtia jakava rata. Yhdistäminen vaatii mahdollisesti uusia kävelysiltoja.

Itse radan kattaminen on erittäin vaikeaa, koska rakenteista pitää tehdä erittäin jykeviä, mikä maksaa paljon.

Vaihtoehtoja on vähän, mutta niitä pitää tutkia ja ottaa asukkaat mukaan työhön. Helppoja ratkaisuja ei ole, ja työ saattaa kestää.

Kauniaisissa uudella valtionyhtiöllä on tuntuvasti pienempi urakka. On ratkaistava tyhjän, aikoinaan palaneen vanhan aseman kohtalo. Yhdyskuntatoimenjohtaja Marianna Harju kertoo, että kaupunkilaisten mielestä VR on jättänyt rakennuksen heitteille.

”Se on jäänyt ikään kuin kulissiksi. Kaupunkilaiset toivovat siitä kahvilaa, tapaamispaikkaa, joka muistuttaisi Kauniaisten synnystä puutarhakaupunkina.”

Asemalla pitäisi Harjun mielestä parantaa myös liityntäpysäköintiä.

”Tähän asti on istuttu Väyläviraston virkamiesten kanssa saman pöydän ääressä, mutta mitään ei ole toteutumassa. Odotamme pitkäjänteistä suunnittelua yli vaalikausien.”

Valmius perustaa paikallisia hankeyhtiöitä

Juuri pitkäjänteisyyteen Senaatin tytäryhtiö tähtääkin. Se on valmis perustamaan muiden maanomistajien kanssa paikallisia hankeyhtiöitä, jotta kiinteistöistä voidaan kehittää kokonaisuuksia.

Suurimmat mahdollisuudet ovat Sahin mukaan etenkin Riihimäellä, Järvenpäässä ja Tuusulassa. Niihin voidaan luoda kaupunkien kanssa toimivia, vilkkaita ja viihtyisiä kaupunkitiloja.

”Omaan omistukseen yhtiöllä ei ole tarkoitus niitä jättää vaan myydä kiinteistöt”, Mauri Sahi sanoo.

Myyntitulot yhtiö tilittää valtiovarainministeriölle niin kuin emoyhtiö Senaatti-kiinteistöt.

”Voisiko niistä saadut varat korvamerkitä, jotta ne käytettäisiin uusiin raideinvestointeihin”, Espoon Olli Isotalo pohtii ääneen.

Tästä saattaa päättää maan seuraava hallitus.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Malmista halutaan Helsingille uusi keskus – Yllättävää vetoapua saattaa pian tulla valtiolta”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat