Keskellä Tikkurilaa on piilossa historiallinen alue, joka on juuri nousemassa kukoistukseen

Tikkurilan Silkki hallitsi Keravanjoen mutkaa yli 50 vuotta. Nyt tehdaskortteliin syntyy asuntoja, toimistoja ja kulttuuripalveluita.

Tikkurilan vanhoihin tehdaskiinteistöihin suunnitellaan uutta elämää. Kuva: Jenni-Justiina Niemi

Saksalaissyntyinen insinööri Kurt Wrede (1893–1974) tuskin pyörii haudassaan, vaikka hänen perustamassaan Tikkurilan vanhassa silkkitehtaassa on vuodenvaihteesta lähtien ratkottu Vantaan koulujen asioita.

Ikään kuin Wreden viitoittamalla monialaisuuden tiellä kiinteistökehitysyhtiö Renor sovittelee vanhojen punatiilirakennusten sisuksiin kaupungin toimintoja, kulttuuririentoja ja monenlaisia palveluita.

Vanhasta tehtaasta voi syksyn aikana saada vastauksen esimerkiksi Finnairin asiakaspalvelun puheluihin, tietoa naisten urheiluvaatteista, apua it-asioihin sekä tulkkauspalveluita ja asuntomyyntiä. Siellä sijaitsevat myös elintarvikealan tukun toimistotilat.

Ensimmäinen peruskorjattu rakennus täyttyy, kun uusi Tuomioistuinvirasto valtaa talon neljännen kerroksen vuodenvaihteen jälkeen.

Renorin kiinteistökehitystä

Monialaisuus oli rakennusinsinööri Wreden valtti. Hän ennätti työskennellä Suomen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä puutyön parissa, sähkö- ja lämpöurakoinnissa sekä rakennusalalla ennen kuin ryhtyi 1930-luvulla tekstiilitehtailijaksi.

Tehdas laajeni aina vuoden 1956 suurlakkoon asti. Sen jälkeen tehtaan osti Suomen Puuvillateollisuus. Finlaysonille päätyneen silkkitehtaan toiminta lopetettiin 1980-luvulla.

”Jatkon kannalta on hyvä, että julkinen toimija eli Vantaan sivistystoimi tuli tänne ankkuriksi. Kehitystyö pääsi alkuun”, sanoo Renorin kiinteistökehityspäällikkö Tomi Nurmela.

Kiinteistöjen kehittäjä Renor osti tehdaskiinteistön jo viisitoista vuotta sitten.

Renor valmistautuu parhaillaan silkkitehtaan seuraavien osien kunnostukseen. Eri vaihtoehdoista käydään neuvotteluja kaavoittajan kanssa.

Uuden käyttötarkoituksen miettiminen eri-ikäisille ja huonokuntoisille tehdasrakennuksille on ollut vaikeaa.

Vielä 2000-luvun alkuvuosina puhuttiin loft-asunnoista eli avarista ja korkeista asunnoista, mutta aika ajoi niiden ohi. Nyt vannotaan palveluiden, toimistojen ja asuntojen yhdistämisen nimeen.

Hauraita tiloja

Vanhimmat tehdasrakennukset Tikkurilantien varressa ovat 1930-luvulta, mutta niistä osa eli Vantaan teatterin kulmaus on valitettavan huonossa kunnossa.

Parhaillaan Renor pähkäilee Vantaan kaupungin kanssa, missä määrin lähes olemattomille perustuksille rakennettuja hauraita tiloja on mahdollista korjata.

Renor on esittänyt vaihtoehdoksi kaikkein huonokuntoisimman kolkan purkamista ja samankaltaisen tiilirakennuksen pystyttämistä. Korttelissa on myös hyödyntämätöntä rakennusoikeutta.

”Tavoitteena meillä olisi sijoittaa tänne hotelli”, Nurmela sanoo.

Suurin osa tiilisistä tehdastiloista on kuitenkin kunnostettavissa uutta käyttöä varten, kunhan perustuksia lujitetaan ja runkoa tuetaan. Silkkipolun ja Tikkurilantien L:n muotoiseen kulmaukseen on soviteltu vantaalaista esittävää taidetta.

Sekä Vantaan teatterilla että Tanssiteatteri Raatikolla on esisopimus tiloista, mutta varsinaisesta sopimuksesta nimet vielä puuttuvat.

Aivan oma arvoituksensa on korttelin keskellä sijaitseva vanha höyryvoimala. Sitä on käytetty yhtyeiden harjoitustilana.

Rakennusyhtiö Skanska rakentaa parhaillaan korttelin eteläpäätyyn uutta asuinkerrostaloa. Talon 52 asunnosta myytiin ensin isot perheasunnot.

Myymättä on enää 15 kohdetta, lähinnä pieniä asuntoja. Asukkaat pääsevät muuttamaan sisään vuodenvaihteessa.

Joki puistoalueeksi

Silkkitehtaan itäpuolella Vantaan kaupunki on saanut vauhtiin myös jokipuiston rakentamisen. Vanhalla Åvikin huvilan tontilla maanrakennuskoneet möyrivät tilaa uudelle leikkipuistolle.

Urakkaan kuuluu myös Keravanjoen penkereiden vahvistaminen, jotta sinne saadaan porrasaskelmia veden ääreen.

Yksikönpäällikkö Hanna Keskinen suunnittelutoimisto Rambollista kuvailee leikkipuistoa luontoaiheiseksi. Pienet ja isot lapset saavat heille soveltuvat omat leikkialueensa.

Jokirannan vanhoja puita on säästetty mahdollisimman paljon.

”Ne puut, jotka aiottiin kaataa, on jo kaadettu. Me aiomme tuoda sinne lisää kasvillisuutta istutuksilla.”

 

 

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Keskellä Tikkurilaa on piilossa historiallinen alue, joka on juuri nousemassa kukoistukseen”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi