Tämän takia ostoskeskuksia nousee Helsinkiin: vain Punavuori ja Kallio tarpeeksi tiiviitä – kivijalkakaupat eivät menesty juuri muualla

Helsingin Teollisuuskadun seutu muuttuu rajusti lähivuosina. Vanhaa puretaan ja tilalle tulee muun muassa korkeaa rakentamista.

Havainnekuva Triplasta. Kuva: YIT

Triplan myötä vauhdilla rakentuvasta Keski-Pasilasta tulee paitsi Helsingin ”toinen keskusta”, myös kantakaupungin pohjoisraja, jonka takaa alkavat väljemmin rakennetut esikaupunkialueet. Triplasta ja tulevista tornitaloista tulee kaupungin uusia maamerkkejä.

Triplan lähellä sijaitseva VR:n vanha konepajaa siirtyi Yhdysvaltain entisen Suomen-suurlähettilään Bruce Oreckin omistukseen viime vuonna.

Hän aikoo luoda konepajasta dynaamisen kohtaamis- ja markkinapaikan, jossa korostuvat kulttuuritoiminta ja uutta kokeilevat yrittäjät.

Teollisuuskadulla on keskeinen rooli Helsingin kehityksessä. Kaupunki haluaa kehittää sitä etenkin työpaikkojen ja kulttuuripalveluiden alueena. Yleiskaavassa Teollisuuskadun alueella on sama merkintä kuin ydinkeskustalla.

”Tämä on ainutlaatuinen paikka Helsingissä, jossa pystytään tarjoamaan yrityksille erilaisia sijoittumispaikkoja toistensa läheisyydessä”, kaupungin arkkitehti Tiia Ettala sanoo.

Kun puhutaan Helsingin tiivistämisestä, on Teollisuuskatu siitä siis hyvä esimerkki.

Myös rakennusyhtiö YIT:n kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen sanoo, että Teollisuuskadun merkitys rakentuvien Pasilan ja Kalasataman välissä kasvaa.

Kalasatamassa avattiin vuosi sitten kauppakeskus Redi. Lähivuosina alueelle on tulossa tornitaloja ja kokonainen uusi kaupunginosa.

”Teollisuuskadun akselille kerääntyy aktiviteettia, tiiviys kasvaa ja joukkoliikenne paranee. Se on entistä kiinnostavampi alue, minkä huomaa myös asuntojen hintakehityksestä”, Kostiainen sanoo.

Nyt kaupunki valmistelee kaavarunkoa Teollisuuskadun alueelle. Sen on tarkoitus ohjata alueen tarkempaa suunnittelua varsinkin julkisten ulkotilojen osalta. Ensimmäiset suunnitelmaluonnokset on määrä julkistaa talvella.

”Teollisuuskatu ei tällä hetkellä ole moneltakaan osin kovin hyvää kaupunkitilaa”, Ettala sanoo.

Teollisuuskatu on yksi keskustan pääkaduista, sitä pitkin ajaa noin 20 000 ajoneuvoa päivässä. Vielä 1960-luvulla kadun viertä kulkivat myös junat Sörnäisten satamaan.

Ratalinjaus näkyy vieläkin kaupunkikuvassa: moottoritiemäisen kadun sivulta sivulle on paikoitellen yli 50 metriä, risteävä liikenne kulkee kadun yli silloilla eikä vehreyttä ole paljon.

Kun alueen asukkailta kysytään, korostuu kadun ongelmana sen ylittämisen vaikeus. Kahden kilometrin matkalla suojateitä on kahdeksan, eivätkä ne ole reittien kannalta oikeissa paikoissa.

Kaupungin suunnitelmissa ei ole kaavoittaa Teollisuuskadulle lisää asuntoja. Kostiaisen mielestä varsinkin Vallilan teollisuusaluetta pitäisi kehittää funktionaalisen yhden toiminnon alueen sijaan urbaanina ympäristönä.

”Iltaisin Sturenkadun pohjoispuolinen alue on täysin kuollut, siellä ei tapahdu mitään. Se ei ratkea tuomalla vain lisää työpaikkoja, vaan pitäisi miettiä enemmän asumisen ja työpaikkojen yhdistelmää”, Kostiainen sanoo.

Ettala sanoo, että Teollisuuskadun alueelle kyllä riittää käyttäjiä ilman lisäasuntojakin, kun alueen yhteydet ja palvelut paranevat.

”Siinä on Suomen tiiveimmät asuinalueet ympärillä, niin kyllä siitä tulee ympäri vuorokauden elävä alue.”

Kivijalat ovat yksi alueen suurimmista ongelmista. Rakennusten pohjakerrokset eivät avaudu kadulle päin, eikä osassa ole edes ikkunoita vaan pelkkää seinää. Esimerkiksi tanskalaisarkkitehti Jan Gehlin mukaan kävelijälle pitäisi olla uusia virikkeitä viiden sekunnin välein.

”Katutasoa pitää saada kiinnostavammaksi, koska ihmiset eivät mielellään kävele umpiseinien vieressä”, Kostiainen sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että Teollisuuskadun kivijalkoihin tulee liiketiloja, sillä lähellä on isoja kauppakeskuksia. Enemmän kysyntää lienee liikuntaan, harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyville toimijoille, Kostiainen sanoo. Esimerkiksi Kostiaisen kotitalon pohjakerrokseen on tullut tanssistudio.

Niin, ne kauppakeskukset. Redin ja Triplan tulo on puhuttanut helsinkiläisiä paljon viime vuosina – tarvitsemmeko todella lisää kauppakeskuksia?

Triplaa rakentavaa YIT:tä edustavan Kostiaisen mukaan se on vääjäämätöntä, sillä Helsingissä vain Punavuori ja Kallio ovat tarpeeksi tiiviitä elävän katukuvan mahdollistamiseksi.

Verrattain harvaan rakennetussa kaupungissa asiakasvirrat eivät siis Kostiaisen mukaan riittäisi laajemmin kivijalkakauppiaille. Joukkoliikenteen solmukohtaan rakennettavaan kauppakeskukseen on sen sijaan helpompi houkutella uusia brändejä, jotka eivät muuten tulisi Suomeen.

”Lauttasaarelainen taloyhtiö ei pääse esimerkiksi [vaatemyymäläketju] Zaran kanssa keskustelemaan, että tulisivatko he heidän kivijalkaansa, tarkoitan siis sitä”, Kostiainen sanoo.

Kaupungillakin mietitään kivijalkojen kehittämistä muutenkin kuin liiketiloilla.

Toimistotalojen pohjakerroksia voisi kaupungin mielestä avata yleisölle sijoittamalla niihin erilaisia palveluita ja ruokapaikkoja.

Rakennuksen uumenissa sijaitseviin ruokaloihin ei nyt pääse ulkopuolelta, mutta entä jos ravintolat avautuisivatkin kadulle päin? Päiväsaikaan siellä olisi enimmäkseen työntekijöitä, ilta-aikaan enemmän kulttuuri- ja tapahtumakävijöitä, Ettala hahmottelee.

”Että saataisiin ikään kuin avattua sitä ajattelua, mitä synergiaetuja eri toimijat voisivat saada toisiltaan. Nyt siellä on toisistaan irrallaan olevia työpaikkojen ja kulttuuripalveluiden alueita.”

Näin yritetään nyt tehdä Nordean pääkonttorin korttelin kaavamuutoksessa. Osa rakennuksista puretaan ja niiden tilalle rakennetaan uutta ja korkeampaa. Dallapénpuiston puoleinen umpinainen pohjakerros määrätään avattavaksi, ja siihen tulee sijoittaa liike- ja palvelutiloja.

Toimistokolosseille on jo hieman vastapainoa alueella. Konepajan merkitys kaupunkielämän keskuksena tulee painottumaan paikkana, johon tullaan varta vasten.

Lähellä ovat myös entisen sähkö- ja kaasulaitoksen sekä teurastuslaitoksen kulttuurikeskustat Suvilahti ja Teurastamo. Näiden välisiä yhteyksiä kaupunki haluaa vahvistaa.

”Haluamme tuoda niitä henkisesti lähemmäs toisiaan ja parantaa niiden välisiä kulkuyhteyksiä”, Ettala sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Tämän takia ostoskeskuksia nousee Helsinkiin: vain Punavuori ja Kallio tarpeeksi tiiviitä – kivijalkakaupat eivät menesty juuri muualla”

  1. Hki:n keskusta on hiljaa kuolemassa, ei ole työpaikkoja eikä kohtuu hintaisia asuntoja, työpaikat siirtyvät ympäryskuntiin ja maakuntiin, asuntojen hintojen ollessa pilvissä, keskustaan jää poliitikot, maahanmuuttajat ja opiskelijat. Kasvukeskuskupla osuu nyt omaan nilkkaan. Kun katsoo esim Punavuorta, hyvä että edes yksi ruokakauppa on jäljellä, sekin tolkuttoman kallis.

    1. Se on Kuplalla jumittunut neula paikoilleen – samaa virttä veisataan joka palstalla. Lääkitys kuntoon – kyllä se siitä 🙂

  2. Ja aina vaan tätä samaa kanahäkkihössötystä. Tietenkin on niin, että jonkunmoinen määrä kuluttajaporukkaa tarvitaan palveluiden muodostumiseen, mutta Suomen verotus- ja kustannusrakenteella on aivan turhaa kuvitella tästä saatavan jotain pohjoisen Berliiniä kivijalkakauppoineen vaikka kuinka tiivistettäisiin.

    Ja siinäpä se. Näillä grynderi- ja kaavoittajasedillä ja -tädeillä on duuninsa ja liiketoimintansa takia toinen silmä kroonisesti ummessa, kun väittävät tiivistämisen olevan jonkinlaisen oikotien palveluonnelaan. Se kun on nimittäin tämän maan rakenteelliset vinoumat huomioon ottaen silkka vale, kun taas esimerkiksi juuri Saksassa on järkevästä vero- ja kulurakenteesta johtuen joka ainoassa pikkukylässäkin ravintoloita ja pienliikkeitä – ja tiiviydestä ei tietoakaan! Joten voisitteko ystävällisesti joskus mainita näissä mielipidetoitotuksissanne myös ne kaikki palveluelinkeinoa kurjistavat verotukselliset ja poliittiset toimet, joilla Suomi on varmistanut kovien toimintakustannusten ja korkeiden hintojen aikaansaaman palvelusektorin kitumisen henkitoreissaan?

    1. No eihän Helsingin keskusta tietenkään mihinkään kuolemassa ole, mutta paremmat diilit löytää lähes poikkeuksetta muualta. Ja muutenkin tuo onneton niemisijainti tekee siitä logistisesti surkean pussinperän liikennevälineestä riippumatta. Itse muutin yli 30 vuotta kantakaupungissa asuttuani koilliskaupunkiin omakotitaloon ja se oli kyllä elämänlaatua kohottavana liikkeenä varmaankin aikuisen elämäni paras päätös.

  3. Tulevien vuosien tosiasia taitaa olla se, että isotkin ketjut vähentävät näitä kivijalkakauppojaan ja siirtävät toimintaa enenevästi nettiin.
    Clas Ohlsson ja H&M ovat tästä viime viikkojen viimeisimpiä ilmoittajia Suomessa.

    Tilanne on esimerkiksi Ruotissa keskikokoisissakin kaupungeissa se, että keskustat tyhjenee ja H&M esim on lähtenyt tai lähtemässä monesta paikkaa. Tilalle on tullut heidän käyttämällään termillä ”turkkilaiskauppoja” siis etnismarketteja ja vastaavia ja laiton toiminta ja huumekauppakin tässä ympärillä pyörii.
    Ei siis niin hyvältä näytä ja Amazon on kohta täälläkin´, sanotaan jonkun vuoden kuluttua.
    Viivytystaistelua monelta osin niin täällä kuin muuallakin.

    90-luvun laman alussa jopa pidettiin ihan hyvänä, kun keskikaljabaareja tuli tyhjiin pankkikonttoreihin.
    Tarjosi yrittelijäille työtä ja opette kansaa juomaan miedompia sosiaalisti yhdessä ja karaoke raikas.
    Seuraavaksi pizzakeb ab olivat hyviä ulkolaisten työllistäjiä.
    Nykyään eikä moniin vuosiin kyseisiä laitoksia ole erityisemmin arvostettu.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi