LVI-urakoitsijat vaativat koronaelvytystä korjausrakentamiseen – 50 miljardin korjausvelka taloteknisissä järjestelmissä

Uudisrakentaminen ja infrahankkeet saivat ansaitsemaansa tukea hallituksen neljännessä lisäbudjettiehdotuksella, mutta LVI-urakoitsijoiden mielestä korjausrakentaminen jäi tyhjin käsin.

Mika Hokkanen. Kuva: LVI-TU ry.

Hallitus esitteli kesäkuun alussa neljännen lisätalousarvionsa Suomen talouden elvyttämiseen. Valtion tukemaan asuntotuotantoon ehdotettiin 340 miljoonan euron korkotukivaltuuksien korottamista, lisäksi MAL-sopimuksen myötä kunnallistekniikkaa ja valtion tukemaa asuntotuotantoa avustetaan 180 miljoonalla eurolla lähivuosien aikana.

Lisätalousarvion tavoitteena on lisätä kysyntää, parantaa Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymiä ja torjua ilmastonmuutosta. Hallituksen kesäkuun alussa tehdyn kannanoton mukaan uusien työpaikkojen luominen on entistäkin tärkeämpää. Hallitus on myös nostanut työllisyystavoitettaan.

LVI-urakoitsijoiden etujärjestön LVI-TU Tekniset urakoitsijat ry:n tiedotteen mukaan Suomen asuntokannasta valtaosa on rakennettu vuosina 1960-1980, joten suuri osa on nyt korjausrakentamisvaiheessa.

Kiinteistökantaan kohdistuva korjausvelka ei ole kuitenkaan pienentynyt viime vuosina, sillä huomio on ollut uudisrakentamisessa. LVI-TU:n mukaan korjaushankkeiden aloittaminen vaikuttaisi nopeasti työllisyyteen, asuntojen turvallisuuteen, sisäilman laatuun sekä kiinteistöjen energiatehokkuuteen

”Muutaman vuoden takainen ympäristöministeriön arvio reilun 50 miljardin arvoisesta tekemättömien taloteknisten järjestelmien uusimistarpeen määrästä pitänee vieläkin paikkansa. Tehtyjen putkiremonttien päälle kertyy koko ajan uusia korjausiän saavuttaneita kohteita”, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen sanoo.

Hokkasen mukaan hallituksen on nyt aika suunnata tukea korjausrakentamisenkin edistämiseen ja parsia korjausvelkaa pienemmäksi, esimerkiksi tukemalla taloteknisten järjestelmien modernisointeja, putkiremontteja ja märkätilojen esteettömyysremontteja.

”Se, jos mikä, olisi investointi kestävän kehityksen Suomeen”, Hokkanen jatkaa.

Rakennusten lämmitys aiheutta suomalaisten kasvihuonepäästöistä yli 30 prosenttia. Talotekniikalla on merkittävä rooli Suomen tavoitellessa hiilineutraaliutta vuonna 2035, sillä erityisesti olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettava tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisätalousarviossa ehdotetaan määrärahoja muun muassa avustuksiin öljylämmityksestä luopumiseksi. Kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ei ole kuitenkaan käytännössä yksioikoinen toimenpide.

”Energiatehokkuus ei parane yksittäisen komponentin vaihtamisella. Rakennusten LVIS-järjestelmät ovat monimutkaisia ja niiden toiminnan tehokkuuden parantamisessa on aina huomioitava kokonaisuus. Yksittäisen öljykattilan poisvieminen ei vielä pelasta maailmaa tai pienennä perheen energialaskua, ellei sen tilalle rakenneta oikeasti toimivaa ja säädettyä järjestelmää”, LVI-TU:n hallituksen puheenjohtaja, Aren toimitusjohtaja Heikki Pesu sanoo.

Pesun mukaan hallituksen sinänsä oikean suuntaista päätöstä tukea öljylämmityksestä luopumista tulisi jalostaa siten, että tuen saamiseksi tulisi olla suunnitelma koko järjestelmän energiatehokkuuden varmistamiseksi. Yksi vaihtoehto voisi olla kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiön remontteihin.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “LVI-urakoitsijat vaativat koronaelvytystä korjausrakentamiseen – 50 miljardin korjausvelka taloteknisissä järjestelmissä”

  1. Lvi ala ei osaa lobata asioitaan. Juoksette rakennusliikkeiden renkeinä leivänmuruista tapellen vaikka talotekniikalla luodaan ne olosuhteet. Ala kaipaisi profiilin nostoa!

Jätä kommentti