Merenrannan taloyhtiö Itä-Helsingissä teki epäreilun päätöksen: Rakentamisen yhden kodin näkymien eteen piti tuoda miljoonia

Helsinkiläisen rivitaloyhtiön haave myydä rahakasta tontin lisärakentamisoikeutta kävi lopulta kalliiksi yhtiölle.

Lisärakentamista oli harkittu viiden huoneiston taloyhtiössä ensimmäisen kerran vuonna 2007, mutta suunnitelmista luovuttiin päätyhuoneiston silloisten omistajien voimakkaan vastustuksen vuoksi.

Rivitalot sijaitsevat merenrannalla Itä-Helsingin arvoalueella. Lisärakentaminen olisi sijoittunut vain reilu metrin päähän päätyhuoneistosta, käytännössä sen jatkeeksi.

Pian sen jälkeen päätyhuoneistoon muuttivat uudet asukkaat. He kertoivat ostopäätöksen perusteena olleen ennen kaikkea mahdollisuus omakotitalomaiseen asumiseen, asunnon rauhallisuus, yksityisyys sekä näkymä merelle ja rakentamattomaan lähimaastoon.

11 vuotta myöhemmin lisärakentamissuunnitelma alkoi taas kiinnostaa taloyhtiötä. Päätyhuoneiston omistajat ilmoittivat kirjeellä kielteisen kantansa lisärakentamishankkeeseen.

Keväällä 2018 taloyhtiö päätti kokouksessaan myydä rakennusoikeuden kahden asukkaan vastustuksesta huolimatta.

Päätyhuoneiston arvo arvioitiin

Päätyhuoneiston asukkaat vaativat oikeudessa yhtiökokouksen päätöksen mitätöintiä. Asukkaiden mukaan taloyhtiön hallitus oli ylittänyt valtuutensa edistäessään lisärakennushanketta asukkaiden vastustuksesta huolimatta.

Asukkaiden mukaan lisärakentaminen aiheuttaisi heille jopa puolen miljoonan euron vahingon asunnon arvonalenemisena. Yhtiön muut osakkaat olivat päättäneet, että rakennusoikeuden myymisestä aiheutuva haitta hyvitetään päätyhuoneiston asukkaille 125 000 euron korvauksella.

Rakennusoikeuden myymisen laskettiin olevan varsin hyödyllinen kauppa kaikille muille taloyhtiön asunnonomistajille, paitsi päätyhuoneiston omistajille.

Oikeudessa päätyhuoneiston arvoksi arvioitiin reilut kaksi miljoonaa euroa. Eri ammattilaisten mukaan arvonalenema vaihteli kolmesta kahteenkymmeneen prosenttiin.

Rakentamisen laskettiin peittävän osan päätyasunnon merinäköalasta, vähentämään asuntoon tulevaa luonnonvaloa sekä peittämään näkymää osasta asunnon ikkunoista.

Lisärakentaminen ei toteutunut

Helsingin käräjäoikeus oli samaa mieltä päätyhuoneiston asukkaiden kanssa. Oikeuden mukaan yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena yhtiökokouksen päätös oli pätemätön, ja päätöksen kumoamisen lisäksi taloyhtiö määrättiin maksamaan asukkaiden liki 70 000 euron oikeudenkäyntikulut.

Taloyhtiö valitti ratkaisusta hovioikeuteen.

Helsingin hovioikeus päätyi samalla kannalle käräjäoikeuden kanssa. Sen sijaan taloyhtiölle tuli vielä yli 30 000 euroa lisää maksettavaa vastapuolen oikeudenkäyntikuluista.

Taloyhtiön havittelema lisärakentaminen ei myöskään toteutunut.