Asunnot ovat halventuneet Suomessa poikkeuksellisen paljon

Suomessa asuntojen hintakehitys on ollut teollisuusmaiden heikointa viimeisten kymmenen vuoden aikana, arvioi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tuore selvitys.

Suomessa asuntojen reaalihinnat eli inflaation vaikutuksista putsatut hinnat ovat vuodesta 2015 halventuneet 13 prosenttia, kun kaikissa OECD-maissa asuntojen hinnat ovat nousset keskimäärin 37 prosenttia.

Suomen lisäksi asuntojen hinnat olivat IMF:n mukaan heikentyneet vain kahdessa muussa maassa, Italiassa ja Etelä-Koreassa. Kyseiset maat tunnetaan myös heikoista syntyvyysluvuista.

OECD-maiden nopeinta hintojen nousu on ollut viimeisten vajaan kymmenen vuoden aikana Islannissa, Portugalissa ja Unkarissa. Asuntojen reaalihinnat ovat nousseet vuoteen 2015 verrattuna kussakin yli 65 prosenttia. Myös Yhdysvalloissa asuntojen reaalihinnat ovat kymmenessä vuodessa nousseet yli 50 prosenttia.

Suomessa asuntojen hintojen lasko on ollut poikkeuksellisen jyrkkää kesästä 2022 lukien.

Laskua selitetty kahdella tekijällä

Suomessa asuntojen hintojen laskua on perinteisesti selitetty kahdella pääsyyllä.

Yksi tekijä on, että asunnot sijaitsevat yksinkertaisesti väärissä paikoissa. Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että Suomessa on jopa miljoona asuntoa, jotka sijaitsevat tulevaan tarpeeseen nähden väärissä paikoissa. Se tarkoittaa, että moni myynnissä oleva asunto ei mene ikinä kaupaksi.

Toinen syy hintojen laskuun löytyy koroista. Suomessa asuntolainoista arviolta yli puolet on sidottu vaihtuviin viitekorkoihin. Korkojen nopea nousu kevään 2022 jälkeen hiljensi Suomessa asuntokaupan.

HS uutisoi toukokuussa (31.5.), että vanhojen osakeasuntojen reaalihinnat olivat laskeneet joissakin kaupungeissa yli 40 prosenttia vuodesta 2008 lukien.

Tilastokeskuksen mukaan hintojen lasku on ollut nopeaa erityisesti vuodesta 2020, josta reaalihinnat olivat laskeneet paikoin yli 20 prosenttia.

2000-luvulla reaalihinnat olivat laskeneet joka puolella Suomea.

IMF:n selvitys kertoo samansuuntaisesta kehityksestä kuin Eurostatin aiempi tutkimus.

EU:n tilastoviranomaisen mukaan asuntojen nimellishinnat nousivat EU-maissa vuosina 2010–2023 keskimäärin 47 prosenttia. Suomessa nousu jäi vain 5,4 prosenttiin.

”Suomen väestönkasvu on ollut prosentuaalisesti heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa, ja alueellinen vaihtelu on suurempaa. Suomessa suuret kaupungit dominoivat kasvua”, Kiinteistöomistajien ja rakennuttajien etujärjestö Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi analysoi tuolloin hintakehitystä.

Ostamiskyky heikentynyt

Toisessa tuoreessa IMF:n tutkimuksessa selvitettiin sitä, kuinka asuntojen hintojen reaalihintojen nousu on vaikuttanut asuntojen kohtuuhintaisuuteen eli asuntojen hintoihin suhteessa palkkoihin tai käytettävissä oleviin tuloihin.

IMF:n selvityksessä pyrittiin ottamaan huomioon myös eri maiden asuntolainamarkkinoiden erilaisuus.

Neljänkymmenen maan osalta tutkittiin sitä, miten mediaanituloinen kotitalous voi saada asuntolainan ostaakseen keskihintaisen asunnon.